THL ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta rajatuille ryhmille – muun väestön osalta tilannetta arvioidaan syksyn aikana
1.9.2021
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä antamaan ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi alentunut.
”Kaksi rokoteannosta ei aina riitä tuottamaan näille ihmisille tarpeeksi hyvää suojaa vakavalta koronataudilta. Kolmas annos siis täydentää heillä perusrokotussarjan antaman suojan riittävälle tasolle”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Ehdotuksen mukaan kolmas annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille immuunipuolustukseltaan heikentyneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta. THL määrittelee lähiaikoina tarkemmin, mitkä ovat ne sairaudet tai tilat, joiden vuoksi henkilön immuunipuolustus on merkittävästi heikentynyt, ja kolmas rokoteannos on tarpeen.
Rokotusjärjestyksestä myös kolmansien annosten kohdalla päättävät myöhemmin THL:n suosituksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.
Tehosteannos tarpeen osalle rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä rokotetuista
THL ehdottaa myös, että kolmas koronarokoteannos annettaisiin tehosteena niille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen rokotusjärjestyksen kärkipäässä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu koronapotilaiden parissa toimivaa terveydenhuoltohenkilöstöä sekä muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavia työntekijöitä, joista suuri osa rokotettiin nykyistä lyhyemmällä annosvälillä alkuvuodesta 2021.
”Ehdotamme perusrokotussarjan tehostamista tälle ryhmälle, sillä heillä kaksi annosta on annettu lyhyemmällä aikavälillä kuin muille, toisesta rokoteannoksesta on jo kulunut kauan, ja rokotuksen teho hiipuu vähitellen. Ensilinjan terveydenhuoltohenkilökunta on tärkeää suojata sekä heidän oman terveytensä varmistamiseksi että sairaaloiden kantokyvyn turvaamiseksi, ja hoivakotien iäkkäillä asukkailla vaikean koronavirustaudin riski on erityisen suuri”, Nohynek kertoo.
Kolmas rokoteannos voitaisiin antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut riittävän pitkä aika. THL selvittää parhaillaan saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella, mikä olisi riittävä aikaväli mahdollisimman hyvän suojatehon varmistamiseksi.
”Jos rokotteita saadaan maahan riittävästi, kolmansia annoksia voitaisiin arviomme mukaan tarjota yhtä aikaa koko tälle ryhmälle. Ryhmän arvioitu koko on noin 100 000 henkilöä. Samalla on tärkeää huolehtia, että ensimmäisten ja toisten rokoteannosten antaminen ei hidastu kolmansien annosten antamisen vuoksi”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
THL ja sen tukena Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) arvioivat syksyn aikana, tarvitaanko kolmatta annosta tehosteena myös muille väestöryhmille.
”Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat tulevat ajan kuluessa tarvitsemaan tehosteannoksen. Odotamme syksyn aikana saatavia uusia tutkimustuloksia sekä Suomesta että niistä maista, jotka ovat antaneet kaksi koronarokoteannosta 12 viikon annosvälillä. Tarkastelemme tilannetta näiden tutkimustulosten valossa uudelleen”, Nohynek kertoo.
Koronataudin sairastaneelle hyvä suoja jo yhdellä rokoteannoksella, annosväli mahdollista lyhentää kuuteen viikkoon
THL ohjeistaa uuden tutkimustiedon valossa, että PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Tuoreet tutkimukset sekä Suomesta että muualta osoittavat, että yksi rokoteannos synnyttää koronataudin sairastaneelle vähintään yhtä hyvän suojan kuin kaksi annosta tuottaa ihmiselle, joka ei ole sairastanut tautia.
THL ohjeistaa myös, että kunnat voivat harkintansa mukaan lyhentää ensimmäisen ja toisen koronarokoteannoksen välisen ajan kuuteen viikkoon.
”Koronaviruksen nopeasti leviävä deltamuunnos on muuttunut valtavirukseksi Suomessa, ja siksi kunnat voivat harkita, onko annosvälin lyhentämiseen alueella tarvetta ja mahdollisuuksia. THL ei kuitenkaan suosittele kuutta viikkoa lyhyempää annosväliä, koska silloin rokotuksen tuottama immuunivaste jää elimistössä heikommaksi kuin yli kuuden viikon välillä”, Nohynek toteaa.
THL:n ehdotukset ja suositukset ovat yhteneviä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksen kanssa.
Lisätietoja:
Hanna Nohynek
THL
ylilääkäri
[email protected]
Mia Kontio
THL
johtava asiantuntija
[email protected]
1.9.2021
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä antamaan ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi alentunut.
”Kaksi rokoteannosta ei aina riitä tuottamaan näille ihmisille tarpeeksi hyvää suojaa vakavalta koronataudilta. Kolmas annos siis täydentää heillä perusrokotussarjan antaman suojan riittävälle tasolle”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Ehdotuksen mukaan kolmas annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille immuunipuolustukseltaan heikentyneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta. THL määrittelee lähiaikoina tarkemmin, mitkä ovat ne sairaudet tai tilat, joiden vuoksi henkilön immuunipuolustus on merkittävästi heikentynyt, ja kolmas rokoteannos on tarpeen.
Rokotusjärjestyksestä myös kolmansien annosten kohdalla päättävät myöhemmin THL:n suosituksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.
Tehosteannos tarpeen osalle rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä rokotetuista
THL ehdottaa myös, että kolmas koronarokoteannos annettaisiin tehosteena niille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen rokotusjärjestyksen kärkipäässä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu koronapotilaiden parissa toimivaa terveydenhuoltohenkilöstöä sekä muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavia työntekijöitä, joista suuri osa rokotettiin nykyistä lyhyemmällä annosvälillä alkuvuodesta 2021.
”Ehdotamme perusrokotussarjan tehostamista tälle ryhmälle, sillä heillä kaksi annosta on annettu lyhyemmällä aikavälillä kuin muille, toisesta rokoteannoksesta on jo kulunut kauan, ja rokotuksen teho hiipuu vähitellen. Ensilinjan terveydenhuoltohenkilökunta on tärkeää suojata sekä heidän oman terveytensä varmistamiseksi että sairaaloiden kantokyvyn turvaamiseksi, ja hoivakotien iäkkäillä asukkailla vaikean koronavirustaudin riski on erityisen suuri”, Nohynek kertoo.
Kolmas rokoteannos voitaisiin antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut riittävän pitkä aika. THL selvittää parhaillaan saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella, mikä olisi riittävä aikaväli mahdollisimman hyvän suojatehon varmistamiseksi.
”Jos rokotteita saadaan maahan riittävästi, kolmansia annoksia voitaisiin arviomme mukaan tarjota yhtä aikaa koko tälle ryhmälle. Ryhmän arvioitu koko on noin 100 000 henkilöä. Samalla on tärkeää huolehtia, että ensimmäisten ja toisten rokoteannosten antaminen ei hidastu kolmansien annosten antamisen vuoksi”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
THL ja sen tukena Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) arvioivat syksyn aikana, tarvitaanko kolmatta annosta tehosteena myös muille väestöryhmille.
”Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat tulevat ajan kuluessa tarvitsemaan tehosteannoksen. Odotamme syksyn aikana saatavia uusia tutkimustuloksia sekä Suomesta että niistä maista, jotka ovat antaneet kaksi koronarokoteannosta 12 viikon annosvälillä. Tarkastelemme tilannetta näiden tutkimustulosten valossa uudelleen”, Nohynek kertoo.
Koronataudin sairastaneelle hyvä suoja jo yhdellä rokoteannoksella, annosväli mahdollista lyhentää kuuteen viikkoon
THL ohjeistaa uuden tutkimustiedon valossa, että PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Tuoreet tutkimukset sekä Suomesta että muualta osoittavat, että yksi rokoteannos synnyttää koronataudin sairastaneelle vähintään yhtä hyvän suojan kuin kaksi annosta tuottaa ihmiselle, joka ei ole sairastanut tautia.
THL ohjeistaa myös, että kunnat voivat harkintansa mukaan lyhentää ensimmäisen ja toisen koronarokoteannoksen välisen ajan kuuteen viikkoon.
”Koronaviruksen nopeasti leviävä deltamuunnos on muuttunut valtavirukseksi Suomessa, ja siksi kunnat voivat harkita, onko annosvälin lyhentämiseen alueella tarvetta ja mahdollisuuksia. THL ei kuitenkaan suosittele kuutta viikkoa lyhyempää annosväliä, koska silloin rokotuksen tuottama immuunivaste jää elimistössä heikommaksi kuin yli kuuden viikon välillä”, Nohynek toteaa.
THL:n ehdotukset ja suositukset ovat yhteneviä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksen kanssa.
Lisätietoja:
Hanna Nohynek
THL
ylilääkäri
[email protected]
Mia Kontio
THL
johtava asiantuntija
[email protected]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.