kysymys

Jokaisella uskovaisella on lupa saarnata toiselle synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Tämän synninpäästön uskomista omalle kohdalleen kutsutaan parannuksenteoksi.

"Parannuksen tekeminen" on yksi nimitys sille, kun ihminen haluaa ottaa omalle kohdalleen vastaan evankeliumin, toisin sanoen sanoman syntien anteeksiantamuksesta. Käytännössä tämä vanhoillislestadiolaisuudessa tarkoittaa synninpäästön pyytämistä jo aikaisemmin vanhoillislestadiolaiseksi tulleelta. Vl-liikkeessä on käytössä yleinen Pyhän Hengen pappeus, eli kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi auttaa sinut samaan uskoon.

Vanhoillislestadiolaisilla on toimintaa rauhanyhdistyksien toimitaloissa.

Jeesus käski saarnata parannusta:
Luuk.24:47. Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista.

Omasta parannuksesta, eli hyvän tekemisestä ja pahan välttämisestä ei ole mitään hyötyä. Mutta kun ihminen tulee parannussaarnan kautta tuntemaan viallisuutensa Vapahtajan kuolemaan ja syntien anteeksisaamisen armon kautta pääsee uskomaan, niin hänelle tulee myös uusi mieli, että hän tahtoo uudessa kuuliaisuudessa vaeltaa. Parannus merkitseekin mielenmuutosta.

Jeesus on saarnannut vuorelta armonjärjestyksen, joka tulee kaikkien kokea:
Matteuksen Evankeliumi 5
1. Mutta kuin hän näki kansan, astui hän ylös vuorelle, ja kuin hän oli istunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.
2. Niin hän avasi suunsa, opetti heitä ja sanoi:
3. Autuaat ovat hengellisesti vaivaiset; sillä heidän on taivaan valtakunta.
4. Autuaat ovat murheelliset; sillä he saavat lohdutuksen.
5. Autuaat ovat siviät; sillä he saavat maan periä.
6. Autuaat ovat, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta; sillä he ravitaan.
7. Autuaat ovat laupiaat; sillä he saavat laupiuden.
8. Autuaat ovat puhtaat sydämestä; sillä he saavat nähdä Jumalan.
9. Autuaat ovat rauhan tekiät; sillä ne pitää Jumalan pojiksi kutsuttaman.
10. Autuaat ovat, jotka vanhurskauden tähden vainotaan; sillä heidän on taivaan valtakunta.

Rukoile Jumalaa, että hän antaisi sinulle tarpeentunnon, ja johdattaisi sinut omaan seurakuntaansa. Lutherkin on sanonut, että jos tahdot löydää Jumalan, niin etsi ensin hänen seurakuntansa. Heidän joukossaan ole ja tarkkaile mitä he opettavat.

" Heino" , muutaman sivun päässä 12.4. aloituksessa "Missä"

Parannuksessa ei ole kysymys mistään "pintaremontista", vaan rakentamisesta kokonaan uudelle perustukselle.

Parannus sisältää varsinaisesti kaksi asiaa. toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista, synninpäästöstä. Usko luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden. Tämä antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta. Tämän jälkeen seuraavat hyvät teot, jotka ovat parannuksen hdelmiä.

Parannus on alusta loppuun Jumalan työtä, johon kuuluu synnin tunnon aiheuttama katumus, evankeliumin uskominen ja uusi elämä.

Jumala kutsuu ihmistä monella tavalla: elämän kohtaloilla, kärsimyksillä ja toisten esimerkillä, mutta erityisesti sanallaan. Ihminen voi kuitenkin hyljätä Jumalan kutsumisen. Jumalan sana varoittaa, ettemme paaduttaisi sydämiämme, jos tänään kuulemme hänen äänensä.

Jumalan kutsu herättää ihmisen omantunnon. Herätys ei vielä ole kuitenkaan parannus. Jumala ei edellytä, että herännyt ihminen tajuaisi koko syntiturmeluksensa syvyyden. Hänelle riittää, että ihminen tuntee rikkoneensa Jumalaa vastaan ja tajuaa, ettei hän omilla tekemisillään voi päästä sovintoon Jumalan kanssa, vaan tarvitsee armahduksen.

Katumus on mielenmuutos. Siinä ihminen katuu syntejään ja tahtoo luopua niistä.

Parannuksen tärkein kohta on evankeliumin uskominen. Oikea parannus ei ole mahdollinen ilman kuulomatkan päähän tullutta Jumalan valtakuntaa ja sen sovintosaarnaa. Jumalan seurakunnan tärkeänä tehtävänä on julistaa syntien anteeksiantamuksen evankeliumi syntejään katuvalle ihmislle.

Kun katuva ihminen uskoo evankeliumin, tapahtuu uusi syntyminen: hän pääsee Jumalan lapskesi. Siitä alkaa elämä uskossa ja Jumalan valtakunnan osallisuudessa. Jumalan armo vaikuttaa elämän parannuksen. Yuskovaisesta ei kuitenkaan tule täydellistä. Olemme samalla kertaa syntisiä ja vanhurskaita. Elämän suunta kuitenkin muuttuu. Suhde Jumalaan muuttuu lapsen ja rakkaan Isän väliseksi suhteeksi. Jumalan lapset, veljet ja sisaret tulevat rakkaiksi. Sydäntä alkaa hallita Jumalan terveellinen armo, uskon kuuliaisuus ja oikea Jumalan pelko.

[Uljas Juhani: Peltoon kätketty aarre]