Siltä tuntuu välillä vahvasti. En mä pysty ajattelemaan elämää eteenpäin kovinkaan pitkälle. Millä tavalla jaksaisin taistella, kun koen että peli on jo menetetty?Jossain vaiheessa vielä pystyin näkemään valoa, nyt ei oikein meinaa onnistua. Ja se taas johtaa pian siihen, että en näe mielekkäänä tai järkevänä enää toimintaani. Sen seuraus voi olla se, että poltan itseni loppuun. Mua on oikeasti varoiteltu tästä, mutta mun on tehtävä jotain, että pystyn olemaan. Voisin saada enemmän hyvää aikaiseksi, jos voisin vähän paremmin. Ja mä haluaisin niin paljon tehdä hyvää, koen että olen saanut tehtävän ja se tuli nyt tähän kohtaan elämää. Entisessä elämässä elin väärin, eikä mun elämässä ollut juurikaan mitään järkeä. Olen kuitenkin tavallaan uudestisyntynyt ja siitä olen enemmän kiitollinen kuin mistään.
Aika saattaa käydä vähiin kohdallani
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Katso maapalloa vaikka https://earth.google.com/web/@1.72222865,-9.03705671,-11353.94976701a,12520438.38830352d,35y,0h,0t,0r
Lähennä mikä tahansa paikka ja katso kun miljoonat ja miljardit ihmiset elävät ympärimaailmaa. Luonto elää ja meret elävät.
Mikä on se pieni paikkasi tuossa kaikessa?
Elä elämääsi rauhassa ja rauhallisesti. Osaat paremmin hahmottaa asioita asian kerrallaan. Jos on liikaa, nuppi sekoaa.
Joten, rennosti vaan ja asiat tapahtuvat sinulla ja myös ilman sinua. Elämä on semmoista. Se kulkee minne sen täytyy kulkea. Siinä vaan mukana hymyillen.
Uskoon tullut?
Älä nyt vaan ala sekoilla.