Onko ÄÖ:si sama kuin kengännumerosi? Hae töihin Hesarin tiedetoimitukseen

Tuo omituinen heitto liityen neuroleptien kykyyn korjata jotain mystisiä skitsofreniaan yhteydessä olevia rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä jäi kyllä hämäräksi, todennäköisesti kyse on tyypillisestä korruptoituneen tutkijan esittämästä kaukaa haetusta hypoteesista, jolle ei syvällisemmällä analyysilla löydy minkäänlaista näyttöä. Ja miksi löytyisikään, koska vaikka psykiatrit onanoivat säännöllisesti fantaisoissaan olevansa sisätautien erikoislääkäreitä, heiltä puuttuu ja tulee puuttumaan kaikki skitsofrenian määrittelyyn ja diagnosointiin käytettävissä olevat objektiiviset biomarkkerit. Vahvaa näyttöä on ainoastaan siitä, että ne aiheuttavat vaikeita rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä ja kuten Hesarin artikkelissa osuvasti todettiin, tällöin on toki tärkeää kyetä sitoutumaan myös statiini ja diabeteslääkitykseen. Ainoa tunnettu mekanismi neuroleptien oletetun vasteen taustalla on juuri tuo niiden kyky salvata d2-reseptoreja, joka heikentää ahdistavian tunteiden ja kokemusten nousemista tietoisuuteen. Kun Tiihonenkin nyt tiedostaa niiden pitkällä aikavälillä aiheuttavan dopaminenergisen järjestelmän yliherkkyyttä eli ylireagoivuutta, niin hänen tutkimuksensa pitkäaikaisen lääkityksen yhteydestä vähäisempään sairaalahoidon tarpeeseen herättää toki kiehtovia kysymyksiä, että mikä mekanismi sitten on taustalla, jos tällainen yhteys on kerran tullut ueamminkin löydettyä.

Robert Whitaker ja lukuisat tutkijat jotka ovat löytäneet päin vastaisia korrelaatioita kuin Tiihonen kumppaneineen uskovat, että tällaiset korrelaatiot selittyvät muulla kuin mystisellä vielä hieman hämäräksi jääneellä rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöllä, kuten sillä että käytetään lääkittyä ryhmää suosivia mittausmenetelmiä eikä kontrolloida muita ennusteeseen vaikuttavia muuttujia. Kun tekee väitteen, että kognitiivista suorituskykyä laskevat, aivoja surkastuttavat, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa merkittävästi häiritsevät, massiivista ylipainoa aiheuttavat lääkkeet suojaavat ennenaikaiselta kuolemalta, niin vastuu on usein lukijalla. Jos lukijan ÄÖ on sama kuin Hesarin keskivertotoimittajalla eli suurin piirtein hänen oman kengänkokonsa numero, niin voi toki olla että lukijalle menee läpi mikä tahansa uskomaton sonta. Uutinen on sama jos kerrottaisiin, että hermomyrkky alkoholi vähentää maksasairauksista johtuvia kuolemia ja edistää kognitiivista suorituskykyä erityisesti vaikeisti alkoholisoituneilla ihmisillä. Esimerkiksi avoimen dialogin mallilla ollaan saatu skitsofreeikoiden työkyvyttömyys puolittamaan puolittamalla käytetty neuroleptilääkitys ja tulkitsemalla heidän ongelmiaan toisin, eikä kuolleisuus ole tuolla hoitomallilla räjähtänyt käsiin vaikka näitä elämän eliksiireiksikin ilmeisesti kutsuttavia lääkkeitä on vähennetty rajusti. Lyhyellä aikavälillä mikä tahansa rauhoittava voi toimia jos ihminen on kovin ahdistunut, mutta ei se mitään taustasairautta eikä kroonista kemiallista epätasapainoa silloinkaan hoida. Ei skitsofreenikoilla ole todettu mitään sellaista neurobiologista ongelmaa, joka voitaisiin tunnistaa ennen kuin he ovat käyttäneet lääkkeitä vuosikausia. Tämän jälkeen on löydetty paljon neurobiologisia poikkeavuuksia ja suurin osa tutkimusnäytöstä dopamiinihypoteesin takanakin perustuu siihen, että ollaan sotkettu lääkityksen aiheuttama neuroadaptaatio sairauteen itsessään.

Tiihonen voisi tutkimuksensa loppukaneetiksi heittää vaikka sellaisen korkealentoisen hypoteesin vielä ilmaan, että vaikeasta alkoholismista diagnoosin saaneet potilaat omaavat vielä hieman tuntemattomaksi jääneen entsyymin, joka muuntaa etanolin elämän eliksiiriksi. Tämän vuoksi alkoholi suojaa alkoholistien maksaa tehokkaasti toisin kuin valtaväestössä, koska heidän maksan toimintansa poikkeaa mysteerisen ihmeellisellä tavalla muusta väestöstä. Ja näin vasemman jalan saapas, jota kutsutaan usein myös Hesarin toimittajaksi, kirjaa tämän artikkeliinsa sanasta sanaan vaatimatta minkäänlaista näyttöä väitteen tueksi. Älyllisesti ameban tasolle jääneet lukijat lukevat silmät ymmyrkäisinä tämän tutkijatohtorin väitteitä aamukahvipöydässään ja ajatelevat, että niin se varmaan menee jos kerran professori, jolla on kilometrin pituinen lääkeyhtiösidonnaisuuslista takataskussaan, näin sanoo. Ihminen joka on tehnyt yhteistyötä ihan jokaisen maailmasta löytyvän neurolepteja myyvän lääkeyhtiön kanssa voisi kirjoittaa artikkelin jos toisenkin omista sidonnaisuuksistaan, mutta onneksi Hesarin artikkeleissa ei koskaan kiinnitetä huomiota sivuseikkoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Tiihonen voisi tutkimuksensa loppukaneetiksi heittää vaikka sellaisen korkealentoisen hypoteesin vielä ilmaan, että vaikeasta alkoholismista diagnoosin saaneet potilaat omaavat vielä hieman tuntemattomaksi jääneen entsyymin, joka muuntaa etanolin elämän eliksiiriksi. Tämän vuoksi alkoholi suojaa alkoholistien maksaa tehokkaasti toisin kuin valtaväestössä, koska heidän maksan toimintansa poikkeaa mysteerisen ihmeellisellä tavalla muusta väestöstä. Ja näin vasemman jalan saapas, jota kutsutaan usein myös Hesarin toimittajaksi, kirjaa tämän artikkeliinsa sanasta sanaan vaatimatta minkäänlaista näyttöä väitteen tueksi. Älyllisesti ameban tasolle jääneet lukijat lukevat silmät ymmyrkäisinä tämän tutkijatohtorin väitteitä aamukahvipöydässään ja ajatelevat, että niin se varmaan menee jos kerran professori, jolla on kilometrin pituinen lääkeyhtiösidonnaisuuslista takataskussaan, näin sanoo. Ihminen joka on tehnyt yhteistyötä ihan jokaisen maailmasta löytyvän neurolepteja myyvän lääkeyhtiön kanssa voisi kirjoittaa artikkelin jos toisenkin omista sidonnaisuuksistaan, mutta onneksi Hesarin artikkeleissa ei koskaan kiinnitetä huomiota sivuseikkoihin.

Lue lisää

Suomessa käytetään kuulemma maailman eniten psykoosilääkkeitä per asukas. Tämän psykoosi-lääkkeiden määräys-vimman takana on käypä-hoito suositukset , joiden laatimisesta psykiatrian saralta on vastannut joko Jari Tiihonen itse , tai sitten muut lääkefirmojen korruptoimat Tiihosen hyvä-veli-kerhon jäsenet.

Miten kukaan Suomessa ei ole valvonut koskaan sitä minkälaisia ohjeistuksia käypä-hoitoon kirjataan psykiatrian osalta. Se että Suomessa psykoosilääkkeitä määrätään maailman eniten , pitäisi saada joidenkin lääke-asiantuntijoiden kellot herättämään.

Onko niin että Suomen käytäntö on maailman paras? Eli mitä enemmän kansalaisille syötetään psykoosi-lääkkeitä , sitä parempi Suomen kansanterveyden kannalta? Vai olisiko kuitenkin totuus se , että Suomen viranomaiset ovat tässä tehneet suuria virheitä ja huomattavasti vähäisempi psykoosi-lääkkeiden käyttö olisikin järkevämpää.

Voiko psykoosilääkkeiden syöttö psykiatristen potilaiden lisäksi hyvin monille vanhuksille ja jopa lapsille olla ollut väärä valinta josta koko Suomen kansanterveys on rajusti kärsinyt.

Varmasti Tiihonen ja kumppanit ovat suuret rahat saaneet palveluksistaan näiltä lääke-firmoilta.

Mutta voivatko Tiihonen ja kumppanit nukkua yönsä hyvin vailla oman tunnon tuskia?

Koska en usko pätkääkään , että Tiihonen ja kumppanit itsekään todella uskovat siihen höpö-höpö-tarinointiinsa psykoosi-lääkkeiden suurista hyödyistä. Vaan valehtelevat naama peruslukemilla , koska se on heille rahallisesti niin kannattavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa käytetään kuulemma maailman eniten psykoosilääkkeitä per asukas. Tämän psykoosi-lääkkeiden määräys-vimman takana on käypä-hoito suositukset , joiden laatimisesta psykiatrian saralta on vastannut joko Jari Tiihonen itse , tai sitten muut lääkefirmojen korruptoimat Tiihosen hyvä-veli-kerhon jäsenet.

Miten kukaan Suomessa ei ole valvonut koskaan sitä minkälaisia ohjeistuksia käypä-hoitoon kirjataan psykiatrian osalta. Se että Suomessa psykoosilääkkeitä määrätään maailman eniten , pitäisi saada joidenkin lääke-asiantuntijoiden kellot herättämään.

Onko niin että Suomen käytäntö on maailman paras? Eli mitä enemmän kansalaisille syötetään psykoosi-lääkkeitä , sitä parempi Suomen kansanterveyden kannalta? Vai olisiko kuitenkin totuus se , että Suomen viranomaiset ovat tässä tehneet suuria virheitä ja huomattavasti vähäisempi psykoosi-lääkkeiden käyttö olisikin järkevämpää.

Voiko psykoosilääkkeiden syöttö psykiatristen potilaiden lisäksi hyvin monille vanhuksille ja jopa lapsille olla ollut väärä valinta josta koko Suomen kansanterveys on rajusti kärsinyt.

Varmasti Tiihonen ja kumppanit ovat suuret rahat saaneet palveluksistaan näiltä lääke-firmoilta.

Mutta voivatko Tiihonen ja kumppanit nukkua yönsä hyvin vailla oman tunnon tuskia?

Koska en usko pätkääkään , että Tiihonen ja kumppanit itsekään todella uskovat siihen höpö-höpö-tarinointiinsa psykoosi-lääkkeiden suurista hyödyistä. Vaan valehtelevat naama peruslukemilla , koska se on heille rahallisesti niin kannattavaa.

Lue lisää

No Tiihonen kumppaneineen tuskin nyt on vastuussa käypä hoito -suosituksista, vaikka käypä hoito -suositusten kirjoittajat niihin innokkaasti viittaavatkin. Tiihonen kumppaneineen ovat innostuneet näistä rekisteripohjaisista tutkimuksista joista voi mukavasti sommitella itselleen mieluisia käppyröitä joista Hesarinkin amebatoimittajat ymmärtävät kaiken olennaisen yhdellä silmäyksellä, koska nykyään tieteessä ei tarvitse edes kertoa avoimesti, miten noita käppyröitä rakennetaan ja mistä datasta. Tärkeintä on, että tuloksista välittyy olennainen, eli se että lääkkeettömät kuolevat varhain ja erityisesti hengenvaarallista klotsapiinia nauttivat potilaat elävät erityisen pitkän elämän, koska Tiihosen hypoteesin mukaan se saa potilaat käymään innokkaammin lenkillä ja syömään statiininsa. Kuten esimerkiksi Robert Whitaker on kritiikeissään tuonut esille, tällainen hypoteesi löydetyistä yhteyksistä on todella korkealentoinen ja kaukaa haettu kun tietää, millaisia vaikutuksia neurolepteillä on ihmisen terveyteen ja miten heikkotehoisia nuo lääkkeet itse asiassa ovat psykoosin hoidossa etenkin pitkällä aikavälillä. Edes lyhytaikaisissa tutkimuksissa nuo eivät ole mitään ihmelääkkeitä, kun ottaa huomioon tutkimusten massiiviset metodologiset puutteet alkaen siitä, että vieroitusoireet sotketaan toistuvasti skitsofrenian oireisiin ja plasebokontrolli purkautuu systemaattisesti. Nehän eivät ole keskimäärin edes puolia kliinisen merkitsevyyden raja-arvosta vasteeltaan suhteessa plaseboon. Jostain on tullut kummallinen ajatus, että ne korjaisivat kuin napin painalluksella jotain olemattomia neurobiologisia poikkeamia potilaiden aivoissa, mikä kuulostaa täydelliseltä vitsiltä kun lukee noihin tutkimuksiin liittyvää kritiikkiä. Ainoat poikkeamat potilaiden neurobiologiassa on suurelta osin lääkityksen itsensä aiheuttamia.

Lähemmällä tarkastelulla syy Tiihosen ja kumppaneiden tutkimusten järjen vastaisin havaintoihin löytyy lähinnä tutkimusten metodologisista puutteista. Sen takia ei tarvitse muuta kuin vaihtaa tutkijaryhmää, ja kas näin klotsapiini muuttuukin ihmelääkkeestä joka saa mielisairaat jumppaamaan ja nauttimaan tunnollisesti statiineja elinikää lyhentäväksi hermomyrkyksi, joita ne on tiedetty olevan jo vuosikymmenien ajan. Berström et al (2020) saivatkin samasta rekisteriaineistosta päin vastaisia tutkimustuloksia vain kontrolloimalla paremmin muut vaikuttavat tekijät. Bergtröm ei ole lahjakas lääkeyhtiöiden konsultti kuten Tiihonen, mutta ehkä juuri siksi hänellä oli intressi tehdä laadukas tutkimus jossa tutkitaan sitä mitä on ollut tarkoitus tutkia, ja edes yritetään kontrolloida muut vaikuttavat tekijät jotta saadaan selville lisäävätkö tosiaan mm. sydän- ja verisuonitautien riskiä moninkertaistavat lääkkeet ihmisten elinikää. Väite on niin huvittavan absurdi ja kummallinen, että on outoa että siihen joku edes yrittää uskoa. Kertoo siitä, miten pahasti todellisuudesta vieraantuneita valtamedian edustajat ovat. Niin pahasti, että he alkavat kuulostaa jälkeenjääneiltä. Jos oikeasti toimittajat lukisivat ja ymmärtäisivät edes pintapuolisesti noita tutkimuksia, niin koko heikosti kyhätty korttitalo nimeltä biomedikaalinen psykiatria romahtaisi tuossa tuokiossa eikä käypä hoito -suositusten kirjoittajille jäisi mitään suositeltavaa. Hesarin toimittajat eivät edes lue tutkimuksia, joihin viittaavat saati sitten että ymmärtäisivät sitä huvittavaa sontaa, mitä itse kirjoittavat. Heille ei tunnu olevan mitään väliä, onko väite totta vai ei, kunhan se mielyttää toimituksen maailmankuvaa.

Itse asiassa, se ei ole läheskään niin yksinkertaista. Kun hulluuden ja nerouden välinen ero on niin häilyvä.

Kyse on enemmänkin siitä, että mikä saa niin älykkäät, tai lahjakkaat ihmiset käyttäytymään niin "järjenvastaisesti."

Tuolla aloittajalla ei taida olla lainkaan ÄO:aa, vain ÄÖ.

No jos Hesarin tiede uutisia voidaan kirjoittaa tarkistamatta lainkaan jutun taustalla olevia faktoja, niin silloin "faktatietokin" voi olla vähän mitä sattuu. Tässä aiheena olevassa artikkelissa oli erityisen silmpiinpistävää, että toimittaja ei ymmärtänyt hölkäsen pöläystä kirjoittamistaan tutkimuksista ja laittoi ihan perusasiatkin väärin. Artikkeli oli vähän kuin parodia, jonka Hesarin toimitus onnistui kirjoittamaan oman toimituksensa tasosta viittaamalla samalla palkittuun tiedetoimittajaan Robert Whitakeriin, joka sentään lukee ja ymmärtää tutkimukset, joista kirjoittaa. Artikkelin idea oli todistaa, että Whitaker oli väärässä siteeraamalla tutkimuksia, joita toimittaja ei ensinkään ollut lukenut eikä ymmärtänyt. Kaikkein koomisin viittaus oli artikkelissa erääseen kymmenen vuotta kestäneeseen satunnaistettuun plasebokontrolloituun tutkimukseen, jossa kuulemma lääkityksen varhain keskeyttäneiden tila oli kymmenen vuoden seurantajakson päätteeksi huonompi kuin lääkityksellä jatkaneiden. Jos toimittaja olisi oikeasti lukenut tutkimuksen hän olisi ymmärtänyt, että ensinnäkin plasebokontrolloitu koe kesti vain vuoden ja lääkityksen varhain keskeyttäneet määriteltiin niiksi, jotka tuon vuoden aikana satunnaistetiin plasebolle. Jos he saivat relapsin tuon vuoden aikana, heidät ajettiin heti takaisin lääkitykselle. Vuoden jälkeen kaikkia lääkittiin ihan yhtä paljon molemmissa ryhmissä seuraavat yhdeksän vuotta. Tutkimuksen mukaan relapseja esiintyi runsaasti molemmissa ryhmissä. Mitään lääkityksen varhain keskeyttäneiden ryhmää ei oikeasti ollutkaan, oli vain pitkäaikaislääkittyjä potilaita, joista osa oli ollut tutkimuksen alussa kuukauden pari pidempään ilman lääkettä kuin ns. lääkityt potilaat. Itse asiassa seurantajaksolla ns. lääkityksen varhain keskeyttäneet käyttivät pidempään lääkkeitä ja korkeammilla annoksilla kuin lääkityksellä jatkaneet. Tutkimus on ilmeinen osoitus siitä, miten äärimmäisen korruptoitunut psykiatrian alan tutkimus on ja mitä se saa aikaan alan tutkijoiden, media-alan edustajien ja mielenterveysohoidon ammattilaisten älylliselle suorituskyvylle. Ilmeisesti toimittajille on eduksi tietty kyvyttömyys luetun ymmärtämiseen. Robert Whitakerkin toimittajana ajoi psykiatrian kriisin partaalle pelkästään lukemalla oikeasti alan tutkimuksia ja kirjoittamalla lukemastaan. Toimittajien yksikertaisuus suojeleekin vahvoja yhteiskunnallisia intressejä tehokkaasti, vaikka se antaakin monille lukijoille vähän hupaisan kuvan "faktoista" joita heidän artikkeleissa viljellään.