Maaperätutkimus edellyttää talollemme paalutusta. Se hoidetaan piakkoin teräspaaluilla, joiden päihin tulee jotkin paaluhatut. Kun paaluhatut tehty talotehdas tekee päälle talon perustuksen ja sen päälle tulee aikanaan puurossipohjainen talo.
Miten on tarvittava maa-ainesten vaihto?
Maa on savea.
Entä maan lämmöneristämisen tarve, jotta vältytään kosteusongelmilta?
Miten on tarvittava maa-ainesten vaihto?
Maa on savea.
Entä maan lämmöneristämisen tarve, jotta vältytään kosteusongelmilta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
sulla pitäis olla perustuksen rakennekuvat, joista näkyy mitä pitää tehdä. Meillä pintamaa ja savi poistettiin sekä tilalle ajettiin salaojasepeli ennen paalutusta. Salaoja- ja sadevesiputketkin laitettiin ennen paalutusta. Riittävän paksu salaojasepelikerros estää kosteudennousun alustilaan. Soita ihmeessä sun vastaavalle mestarille ja selvitä miten homma menee.
Kannattaa tosiaan ottaa selvää, eikä vain tehdä siten miten on ennenkin tehty.
Ryömintätilassa ei saisi mielellään olla niin kosteaa että puurakenteiden homehtuminen olisi mahdollista. Järjenkäytöllä selviää pitkälle. Edellisen vastaajan mainitsema pelkän sepelin käyttö maanpinnalla on vähän kyseenalainen ratkaisu mutta niin yleinen. Lämmöneristystä kannattaa käyttää maanpinnalla.
Mikähän idea siinä lämmöneristeessä maan pinnalle mahtaa olla?
Ryömintätila mitoitetaan olemaan plussalla ympäri vuoden, ja maasta tulevalla lämmöllä on merkittävä osuus asiassa. Toinen lämmönlähde on alapohja.
Jotta tuuletus voidaan pitää riittävänä, nämä lämmönlähteet tarvitaan.
Kosteutta ei hyvin tehdystä maanpinnasta (riittävästi sepeliä ym.) ensimmäisen vuoden jälkeen enää juurikaan nouse.
Kosteus nousee varsinkin talviaikaan ryömintätilaan. Oma ratkaisuni oli jättää maasta eristeet pois ja niiden tilalle muovi koko pohjan alalta. Jos eristettä kuitenkin tarvii, niin voihan ulkoseinän vierustan kiertää esim. 50cm leveälti styroxikaistalla.
Lämmöneristeet maan pinnalla tosiaan laskee ryömintätilan lämpötilaa talvella, mutta kesällä ne nostaa lämpötilaa lähelle ulkolämpötilaa, eikä näin ollen ulkoilman kosteus aiheuta niin suurta ongelmaa. Kaupanpäälle siinä ratkaisussa voi siis tulla se ongelma että vesiputkilla on suurempi jäätymisriski ryömintätilassa, mutta se ongelma on muuten ratkaistavissa. Vesiputkethan voi kuljettaa vaikka siellä maanpinnan lämmöneristeiden alla.
Rossipohjan kosteus estetään sen tuuletuksella. Normaalisti eristeitä tai muoveja ei tarvita kun pintamaa on vaihdettu. Yksi teräspaaluperustuksen ideahan on se ettei paljoa mitään tarvitse tehdä.
Tärkein on tuo tuuletus, siihen sinulla pitäisi ollakin ohjeet. Ilman tuuletusta homeet alkavat kasvaa pohjassa. Ja eikös vesi ja viemäri pidä eristää etteivät ne jäädy.
Tottakai ryömintätilaa tuuletetaan, mutta se kuinka paljon onkin jo optimointikysymys. Jos perustus teräspaaluperustuksella ja reunat avoimet ulkoilmaan niin en epäile sen toimintaa. Suuri ryömintätilan tuuletus samalla lisää lämmönhukkaa, ellei ratkaisua pysty tekemään niin että kesällä tuuletetaan huomattavasti talvea enemmän.
Tuuletukselle ohjeena voidaan pitää sitä että tuuletetaan niin paljon kuin tarttee, jottei suhteellinen kosteus nouse liian korkealle. Toiset rakenneratkaisut vaativat enemmän tuuletusta kuin toiset. Aina ei tosin suuri tuuletuskaan pysty rakenteita pelastamaan. Eikö näin ole?
Ole hyvä ja laita neliön kokoinen muovinpala rossipohjasi hiekan päälle ja anna sen olla siinä vaikka yhden päivän, jos hiekka ei muovin alla ole kostunut, niin otan osaa, sillä asuinpaikkasi on todennäköisesti helvetillisen kuiva aavikko.Tuuletuksella ei kosteutta estetä vaan maaperästä jatkuvasti nouseva kosteus johdetaan tuuletuskanavia pitkin ulkoilmaan. Vesi ja viemäriputket pysyvät oikein tehdyssä rossipohjassa sulana vaikka ulkona olisi 30 astetta pakkasta.