Numerosenseillä ollut vaikea päivä näköjään tabien baan sekoilujensa jälkeen, mutta se hänestä.
Tämä vesivärisuotimella otettu kuva kuvastaa juuri sitä mihin ihastuin vaimon kotiseudulla ensimmäisellä kerralla, kun sinne kahden mentiin vierailulle. https://ibb.co/Nnhb2Ms
Tuo on muutaman sadan metrin päässä nykyisestä talostamme tuo kuva. Sinä iltana oli samankaltainen auringonlasku kuin tuossa kuvassa ja ilma oli hieman usvainen.
Täydellinen hiljaisuus, ei ketään liikenteessä, tuntui kuin olisi leijunut tietä pitkin, kaikki niin yksinkertaista, luonnollista ja rauhallista. Iski välittömästi halu tutustua maisemaan tarkemmin.
Mentiin seuraavana päivänä vaimon sukutilalle ja he alkoivat kokkaamaan pientä lounasta vieraan kunniaksi ja lapset leikkivät lammikossa.
Sanoin että käyn vähän kävelemässä ja moikkaamassa puhveleita. Kaksi lapsista halusi lähteä näyttämään paikkoja https://ibb.co/FnkRWQc Tuo kuva on heistä silloin.
Hymyileväinen tyttö on nykyään iso tyttö ja armoton kälättäjä. Äitinsä on kylän taksikuski ja sellainen papupata hänkin ettei suunvuoroa saa.
Tytöt näytti miten tulvapellolta haetaan kalanpoikasia kala-altaaseen kasvamaan vadilla ja minkä torakan voi ottaa lemmikiksi ja mitä et.
Kovin ylpeitä olivat kun pystyivät opettamaan fallelle uusia asioita. <3
Se oli sama reissu kun tapasin appiukon ekaa kertaa. Tuli ovella vastaan, ei puhunut sanaakaan, seisoi edessäni ja silmänsä olivat 30 senttiä alempana kuin omani. Tuijotti vain rintaani ja ohitti sitten.
Tuleva vaimo sanoi että anna sille se pullo nyt. Annoin potun Sangsomia ja ei mennyt kuin vartti kun istuttiin kaulakkain sohvalla ja hän kertoo nauraen jotakin tarinaa josta en ymmärtänyt sanaakaan mutta nauru tarttui, kohta soitettiin kitaraa ja laulettiin.
Rauhallinen mies ulkoisesti eikä turhaan puhele selvinpäin, mutta kun puhuu, kaikki kuuntelee ja tottelee. Kutsun häntä edelleen nimellä päällikkö ja kysyn kaikkeen aina luvan ensin.
Hieno mies ja opettanut kädentaidot myös lapsilleen. Kaikilla aikuisilla täällä tuppaa olemaan jokin erityistaito. Joku handlaa hermoratahieronnan, joku toinen loihtii hetkessä heinistä katon vajaan, joku löytää mutakalat, joku osaa ennustaa säätä jne.
Itse vaan opettelen asioita nöyränä oppilaana. Ainoa missä voin olla hyödyksi on rahoittaa tekniikkaa ja opetella sitä käyttämään. Näppäräksi farmariksi ei tulla vuodessa eikä viidessä. Se vaatii aikaa ja halua sekä kykyä oppia.
T 2010
Tämä vesivärisuotimella otettu kuva kuvastaa juuri sitä mihin ihastuin vaimon kotiseudulla ensimmäisellä kerralla, kun sinne kahden mentiin vierailulle. https://ibb.co/Nnhb2Ms
Tuo on muutaman sadan metrin päässä nykyisestä talostamme tuo kuva. Sinä iltana oli samankaltainen auringonlasku kuin tuossa kuvassa ja ilma oli hieman usvainen.
Täydellinen hiljaisuus, ei ketään liikenteessä, tuntui kuin olisi leijunut tietä pitkin, kaikki niin yksinkertaista, luonnollista ja rauhallista. Iski välittömästi halu tutustua maisemaan tarkemmin.
Mentiin seuraavana päivänä vaimon sukutilalle ja he alkoivat kokkaamaan pientä lounasta vieraan kunniaksi ja lapset leikkivät lammikossa.
Sanoin että käyn vähän kävelemässä ja moikkaamassa puhveleita. Kaksi lapsista halusi lähteä näyttämään paikkoja https://ibb.co/FnkRWQc Tuo kuva on heistä silloin.
Hymyileväinen tyttö on nykyään iso tyttö ja armoton kälättäjä. Äitinsä on kylän taksikuski ja sellainen papupata hänkin ettei suunvuoroa saa.
Tytöt näytti miten tulvapellolta haetaan kalanpoikasia kala-altaaseen kasvamaan vadilla ja minkä torakan voi ottaa lemmikiksi ja mitä et.
Kovin ylpeitä olivat kun pystyivät opettamaan fallelle uusia asioita. <3
Se oli sama reissu kun tapasin appiukon ekaa kertaa. Tuli ovella vastaan, ei puhunut sanaakaan, seisoi edessäni ja silmänsä olivat 30 senttiä alempana kuin omani. Tuijotti vain rintaani ja ohitti sitten.
Tuleva vaimo sanoi että anna sille se pullo nyt. Annoin potun Sangsomia ja ei mennyt kuin vartti kun istuttiin kaulakkain sohvalla ja hän kertoo nauraen jotakin tarinaa josta en ymmärtänyt sanaakaan mutta nauru tarttui, kohta soitettiin kitaraa ja laulettiin.
Rauhallinen mies ulkoisesti eikä turhaan puhele selvinpäin, mutta kun puhuu, kaikki kuuntelee ja tottelee. Kutsun häntä edelleen nimellä päällikkö ja kysyn kaikkeen aina luvan ensin.
Hieno mies ja opettanut kädentaidot myös lapsilleen. Kaikilla aikuisilla täällä tuppaa olemaan jokin erityistaito. Joku handlaa hermoratahieronnan, joku toinen loihtii hetkessä heinistä katon vajaan, joku löytää mutakalat, joku osaa ennustaa säätä jne.
Itse vaan opettelen asioita nöyränä oppilaana. Ainoa missä voin olla hyödyksi on rahoittaa tekniikkaa ja opetella sitä käyttämään. Näppäräksi farmariksi ei tulla vuodessa eikä viidessä. Se vaatii aikaa ja halua sekä kykyä oppia.
T 2010
Vastaukset 16
Vanhimmat
Buriram on landscapeltaan kuin Pohjanmaa. Aakeeta laakeeta, märkää ja viljelykelpoista. Kauniit kuvat ja lämminhenkinen tarina! Oma tyttöystävä vähän pohjoisempaa Isania.
Hassua ettei Numerosenseiääliöltä vastaavia kuvia löydy, jos ei helkama uunia sellaiseksi lasketa.
Aina sama kaava. 2010 nimimerkillään tarinoi eikä kukaan osallistu itse aiheesta keskustelemaan muuta kuin Kläppi kiittää määrävälein, mutta aktiivina on piruilemassa numerosenseillensä jonka on yhdistänyt yhdeksi ynnäten mielikuvitushahmon senssusta, numbasta ja omista väännöksistään.
Tämä kaava on ihan vakio.
Se on nopea rakentaja tämä 2021 kun ensikerran kävi seudulla elokuussa 2020 unohtaen koska alkasi mainostamaan kylän komeintaan, mutta sattuuhan sitä kun paljon feikkeilee.
Siis 2010....apinalauman johtaja tapin paaniensa kanssa.
Tänne kahden tultiin, tai sinne kahden mentiin, missä Neito kirjoittaapi?
Luetun ymmärtämisessä taas yllättäen katkeralla senssulla vaikeuksia. Eihän tuossa sanottu että 2020 ekan kerran vaan joskus aiemmin.
Näinpä. Se oli 2017 kun tuolla ekan kerran käytiin yhdessä ja minä ekaa kertaa. Niin se aika kuluu että tuosta kuvan ottamisestakin on jo yli vuosi...
T 2010
Tuolla tai täällä käytiin?
Sensei se löytää aina olennaiset asiat. Tyypillinen hölmöläinen. Kun senseille osoittaa sormella kuuta, sensei tuijottaa sormea. Kirjaimellisesti. Kun kuvaat bissetölkin tai ajokortin kädessäsi Thaimaan maisemissa, niin sensei alkaa juttelemaan peukaloista ja kertoo että "minuun ei tuollaista peukaloa työnnetä". Luulenpa ettei kukaan ole työntämässäkään.
Mukavat kuvat ja tarina aloituksessa.
Tässä tällainen pienimuotoinen valokuva visailu. https://ibb.co/4WtGYmG
Mitä arvovaltainen Sensei näkee tässä kuvassa joka herättää hänessä kiinnostusta?
a) kaksihaaraisia hiuksia
b) slummin
c) rumat ja halvat betoniportaat
d) halvat housut
e) huonot hampaat
d) luurankomainen nainen
Alkaa vituttaa kun lukee tätä palstaa eikö saatana ole muuta tekemistä elämässä, kun päivästä toiseen senssu sitä senssu tätä, mene helvetti töihin, jos vain sairaudeltasi suinkaan pystyt.
Katso apina nuo omat välikommenttisi jokaiseen kirjoitukseen. Niissä ei ole järjen hiventäkään ja sitten ihmettelet miksi sinua pidetään pellenä. Jos ei sulla ole aiheeseen mitään asiaa tai annettavaa niin jätä nuo kademielisyyteesi pohjautuvat kommentit kokonaan väliin niin varmasti et tule pian enää mainituksi.
Menes poika töihin, käytät aikasi paremmin, ja sinulla on joskus mahdollisuus ulkomaan matkailuunki, voitko kertoa mitä sinulla on aiheeseen annettavaa.
Minä olen töissä vielä kolme tuntia. Minulla on varmuudella enemmän kokemusta Thaimaan matkailusta kuin sinulla, googlemies.
laiffila
Kilpailu kenellä enemmän kokemusta ????????
Sinulla lienee ainakin eniten kokemusta pärrätä tällä palstalla.