Mistä tiedätte että olette päässeet

Ei ole tunteita enää häntä kohtaan, ihan neutraali.

Kun löytyy uusi akka johon retkahdan.

En ole päässyt yli enkä haluakaan.

Kun ei enää tule mieleen joka tutussa tilanteessa tämä häneen vähänkin liittyvässä. Siitä.

Kun nainen tulee uniin kutsumatta niin ei ole mahdollista päästä yli hänestä.

No tällä hetkellä ei ole ketään ketä kaivata koska ei ole ketään joka olisi kiinnostunut eikä minulla ole ketään johon voisi olla kiinnostunut. Tulevaisuudesta en osaa arvella, koska tällä hetkellä olen vain sellainen tyhjä kuori joka menee päivä kerrallaan olematta mitään ja toivomatta mitään. Pettymyksiä on ollut ihan liikaa joten en halua ketään nyt kaivata tai ihastua kehenkään.

siis näin eilen kun tulin kotiin bussilla,bussin ikkunasta entisen avomieheni ja mä en tuntenu mitään. Tyhjää täynnä.

Hymyilin itsekseni et kumma juttu tää ihmisen elämä. Tohon ihmiseen olin joskus tosi rakastunu ja nyt ei mikään sisälläni liikahda kun näen sen.
En ole vihainen, en surullinen, en tunne kaipausta, en ihastusta, en haikeutta.. siis en tunne mitään..

Siltä se varmaan tuntuu kun päässy yli. Siis ei tunne oikein mitään. On neutri fiilikset. Kuin joku tuntematon nobody kadulla kävelis ohi.

Ihminen joka ajatuksissani ( joo rölli et oo sä vaik ootkin ilkikurinen hellyyttävä rasavilli peikko söpis)

Hän taasen.. saa mun tunteet ihan kaaokseen, pulssin kohoon, kyyneleet ja palan tunteen kurkkuun ja toisessa hetkessä jostain syvältä kourasee kun mietin et miltä hänen kosketus tuntui.. siltä tuntuu kun ei oo päässy yli.

Siks en ajattele häntä. Teen vaikeille tunteille aina niin. Sullon mappi-ööhön ja lukitsen jonnekin tietoisuuden toiselle puolen ja teen töitä ja tekemisellä pidän itseni kiireisenä etten ehdi tunteen mitä tunnen tai ajatteleen

Mä oon ollu usein tapani takia terapian tarpees. Kieltäydyn tuntemasta tunteitani ja työnnän ne sivuun. Sit jossain kohtaa maton alle on lakastu liikaa ja räjähtää silmille kaikki se shaisse sieltä
Piilosta. Sitä ei pääni kestä ilman kallonkutistajaa

Aika teki tehtävänsä jotain rippeitä tänne vielä kirjotan kuten hyvää yötä

Jos olisin päässyt hänestä yli, en vastaisi enää tässä. Ei ole mitään muuta syytä lukea näitä palstoja kuin hän.

En ole vielä yli, koska olen täällä. Sitten, kun en enää käy, olen. Nyt tiedän, että olen pääsemässä yli siitä, että huomaan muutkin miehet, huomaan hymyileväni heille ja siitä, etten enää ajattele häntä koko ajan..

Kun näet toisen kirjautuneen sivustolle jonka näkeminen aiemmin sai sydämen kurkkuun.

Poissa mielestä poissa näkyvistä poissa käytöstä pois kotoa .

Kaivatusta on päässy yli sitten, kun ei enää kaipaa sitä. Se mitä se kaipaus sitte on, joka kohdistuu sellaiseen, jonka kanssa mitään ei ole ollut, on sitten ihan toinen asia. Jotain ihme kuvitelmia kai.

Tiedän sen sitten, kun en enää mieti häntä. Enkä katsele kuvaansa sydän syrjälläni toivoen kunpa saisin edes halata sinua. Edes kerran.

Se hiipui itsekseen pois

En ole päässyt yli, enkä varmaan haluakaan/pystykään pääsemään yli. Se mitä toivon, on jonkinlainen balanssi omassa elämässäni. Että elämä sujuu kepeästi, ilman tuskallista kaipausta liian usein. On kysymys kuitenkin omasta elämästäni. Aina ei saa sovitettua toisen kanssa elämiä. Silloin on vaan hyväksyttävä tosiasiat ja opittava elämään sen kanssa. Todistettavasti tunteet ovat vahvoja, niin suunnattoman suuria, että välillä hirvittää. Otan taas tämän valtavan rakkauden energian käyttööni. En haaskaa sitä suremmalla jotain, mitä minulla ei ole.

Hyviä vastauksia. On se se kun ei enää vaan ajattele koko ihmistä. Nyt on vielä yhteen kaipuuta kun oli hyvä suhde mutta kaikki menee ohi ajan kanssa, sen tiedän.

Sitten kun renkaanjäljet kyljessä on parantuneet ja mielen täyttävät muut iloisemmat asiat.

Ajattelen silloin tällöin hyvin kauan tuntemaani ihmistä. Aika näyttää kohdataanko sattumalta jossain.

Pääsen vuoden vaihteessa onneksi. Kyllä tää tästä ☺

Saatoin kuunnella tään alusta loppuun
https://youtu.be/ySqJrRBClpo

Hmm, ehkä siitä ettei enää hierrä ja polttele mielessä. Silloin on ainakin ehkä hyväksynyt mennä eteenpäin? Ihmisen voi kuitenkin tallettaa hyvänä muistona mieleensä ja sydämeensä. Olla iloinen, että on kohdannut jonkun niin vaikuttavan, jota ikävöidä.

"Älä valitse rakkaudessa sitä jonka kanssa pystyt elämään; valitse se jota ilman et voi elää."

En tiedä kenen runoja mutta niissä on viisautta.

" Vaikka olet niin kaukana, olet kuitenkin niin lähellä. Sillä kun suljet silmäsi, olen luonasi sydämessäsi."

En ole päässyt yli, tuskin vielä aikoihin pääsenkään. Näin juuri muutama yö sitten
Unta tästä miehestä, ei mitään outoa edes... hän vain oli siinä lähellä ja tunsin itseni onnelliseksi. Todellisuus onkin sitten aivan jotain muuta kuin onnea 💔

Varmasti silloin kun ajatus ihanasta ensirakkaudesta on vaihtunut siihen että eihän se ollut kuin muutaman kuukauden tuttavuus.

Vi*uttaa. Ei kiinnosta.

Mersun taka-akselit ei enää vongu ikävästi.