vaikka aihe on ikävä ja vähän niin kuin kielletty, kiinnostaa kovasti miten paljon saamanne "palkka" vaihtelee? Nouseeko korvaukset lapsen iän mukaan vai tippuu? Miten eri diagnoosit vaikuttavat? kuinka usein tarkistetaan? Sillä kyselen, koska sijaisvanhemmuus kiinnostaa, mutta huoletta kovasti kestääkö kukkaro sen, että minä jatkaisin kotona olemista sijaisvanhempana. Vielä olen kotihoidontuella. Pärjääkö millään yhden sijoitetun "palkalla"?
Kulukorvauksesta ja hoitopalkkiosta?
miettijä
233710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
..on jonkun sosiaalitoimiston toimesta laskettu, että perheeseen pitäisi olla sijoitettuna neljä lasta, jotta tulot olisivat samaa tasoa kuin kodin ulkopuolella työssä käyvillä.
Me aloitimme aikoinaan kahdella sijaislapsella eivätkä tulot riittäneet millään! Kotiin oli pakko jäädä, lasten ongelmat sitä vaativat ja sijoittava kuntakin sitä edellytti. Kyllä oli pennin venyttämistä, kun vielä lasten äiti vaati hankittavaksi vaatteiksi merkkituotteita jne - emme tietenkään voineet suostua. Kaikkien meille sijoitettujen lasten sukulaiset ja myös naapurit ja kylän miehet tuntuvat elävän harhaluulossa, että tällä työllä rikastuu - se ei kyllä pidä paikkaansa!
Tällä hetkellä meillä on viisi sijoitettua. Mieheni käy työssä kodin ulkopuolella. Pärjäämme taloudellisesti kohtalaisen hyvin, mutta kaikki mikä tulee, menee myös! Tarkkaan on vielä harkittava harrastukset ja hankinnat. Autoja on oltava kaksi, taloa on jouduttu laajentamaan ja etenkin remontoimaan koko ajan ja niin edelleen.
Kulukorvaus nousee lapsen iän myötä. Meille lapset sijoittanut kaupunki maksaa 0 - 6 v. kulukorvausta hieman yli 300 euroa ja yli 16 vuotiaasta lähes 500 euroa. Palkkio lasta kohden on muutaman kympin päälle 400 euroa.
Olen samassa tilanteessa, tosin juniori on jo niin iso, etten saa mitään korvauksia. Elämme aivan minimillä, eikä näin voi jatkua kauan. Olisin valmis olemaan kotona sijaislapsen/-lasten kanssa, mutta raha ratkaisee, valitettavasti.
Olen laskeskellut, että ei yhden lapsen hoitokorvauksella ole oikeastaan mitään merkitystä, ainakaan meillä.
Tutuilla hoitopalkkio yhdestä on n.300-500 miinus verot.
Meillä joudutaan vaihtamaan auto tila-autoksi, jos otamme sijoituslapsen. Mieheni laski, että autokulut nousevat n.150 kuukaudessa, joten käteen jäävä osuus on todella pieni. Auton vaihtohan menee omista rahoista. Ja tuleehan niitä kuluja muitakin, kuin pelkkä auto.
Lapsi ei ole sijais tai sijoituslapsi kun sitä mietitte eli vanhemmat ovat sijaisvanhemmat, koska ovat jonkun toisen sijalla..
Lapsi taas ei ole kenenkään sijainen tai näin olisi ainakin teoriassa oltava.
Ajattele sanaa sijoituslapsi.. Sillä ei ainakaan rikastu!
No ymmärrän ettei näitä tule aina mietittyä, mutta esim Pelassa taidetaan ensimmäisenä kertoa tämä pointti.
Mielestäni olisi aika hyvä tutustua Pelan kautta näihin asioihin, ainakin meille on ollut hyötyä paljon.
Varsinkin kun vertaa näihin juttuihin tällä palstalla, tosin enhän tiedä onko Pelasta ollut huonoja kokemuksia muilla.. Kertokaa?
Tulotasoa ei myöskään mielestäni voi verrata keskenään, koska menot eri perheiden kohdalla on valtavat.
Ne on vaan budjetoitava omalta osalta ja kylmästi laskettava, mutta jos rahat ei riitä nytkään, niin ei varmaan sitten jos lapsia tulisi perheeseen sijoitettuna.
Mielestäni myös korvaukset ovat todella alakanttiin ja kenenkään ei pitäisi olla höynäytettävänä suostumaan minimillä yhtään mihinkään!
Nämähän oli sitten vain minun mielipiteitäni..
olihan taas pilkun viilausta. Itse asiassa meillä sossut puhuvat kokoajan sijoituslapsesta, joten lienee yleisesti käytössä.
Jos käytän sanaa lapsi, niin ymmärrätkö puhunko omistani vai mahdollisesta tulevasta?
Tärkeintä ei ole se mitä kirjoitan täällä, vaan se mitä käytännössä tapahtuu ja suusta pääsee.
Ehkäpä täytyy käyttää seuraavan kerran sanontaa huostaanotettulapsi tai vanhempiensa laiminlyömä lapsi. Ne kun ainakin pitävät paikkaansa.
Kuka muuten puhuu rikastumisesta. Tilanne perheissä, jossa asuntolainat on maksettu ja omat lapset ovat lähteneet pois, on aivan eri, kuin perheessä, jossa lainat on maksussa ja omille lapsille on saatava ruoka pöytään. Minusta se on vastuullista miettiä, että homma toimii senkin jälkeen kuin huostaanotettulapsi on perheeseen tullut.
Minusta on uskomatonta, että sijaisvanhempia syyllistetään rahasta puhumisesta. Hehän tekevät 24 tuntista työpäivää. Jos työskentelisin lastenkodissa, saisin sieltäkin palkan, ja jopa kesäloman ja vapaapäivät. Lapsia olisi hoidettavana vähemmän kuin sijaiskodissa yhdellä hoitajalla. Ja työajan jälkeen voisi tehdä mitä haluaa.
Ja kuka kysyy, mitä laitoksissa työskentelevät tekevät palkallaan?
Kyllä on kateellista porukkaa suomalaiset, ja yhteiskunta käyttää törkeästi hyväkseen ihmisiä, jotka laittavat lapset ensimmäiseksi tärkeysjärjestyksessä. Ja jotkut hullut vielä miettivät tähän touhuun ryhtymistä.
SijaisKOTIlapsi..
Tiedän ja puhun itsekin sijaislapsesta, mutta tulipahan auottua päätäni.
Siitä rahapuolesta sen verran vielä, että rikastumisesta ei varmasti ole kyse kenelläkään vaan tarkoitin sitä, että huonolla taloudella nyt elävä perhe ei pysty nostamaan taloudellista elämäänsä lapsien avulla.
Mikäli ei sitten puhuta ammatillisesta perhekodista, mutta mehän emme ole niitä!
Jos karkeasti laskee, että ruokaan menee 5 euroa per lapsi vuorokaudessa.. Se tekee jo puolet kulukorvauksesta eli n.150€ ja mitä sillä 5 eurolla loppujen lopuksi saa.. Eipä juuri mitään!
Nämä asiat on niin perhekohtaisia, että ei voi yleistää.
Jotkut ostaa kaiken valmiina ja varmasti on kallista, joku taas osaa kasvattaa ja kerätä kaiken itse ja leipoo ym. niin silloin jos omalle työlle ei laske, niin halvemmalla saa.
Autoissakin joku tyytyy Escorttiin ja toinen haluaa Volvo V70..
tarkoitus ei ollut tulla linjoja pitkin. Seuraan vain tässä vierestä perhettä, jossa rahatilanne on turhan kireä, ja kuitenkin sijaiskotilapsista(olen nopea oppimaan :)) pidetään todella hyvää huolta.
Mutta nämä jutut menivät sivuraiteille. Tylsää vain on, jos rahan takia ei sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä. Silloin on kyllä jo jokin tässä yhteiskunnassa pielessä. Ja silloin lapsen etu ei ole se, joka on tärkein.
Priden koulutuksessa meitä ainakin suorastaan huijattiin. Puhuttiin, että ihan tavallista elämää voi ja pitääkin elää, että töissä voi käydä ymym. Kuitenkin paljastui, että lapsi onkin niin sairas, vaikka piti olla terve, että enhän minä mihinkään työhön enää olisi voinut mennä! Ja että meinasivat, että voidaan maksaa lainat ja menot sillä 350€ palkkiolla..hehheh. Puoli vuotta olin virkavapaalla kun alkoi kiristys, että en voi mennä töihin vielä, siis sossu kiristi, sanoi sitte että pitää sitoutua kun kerran aloittaa. Paskan merjat sanoin minä. Mihinkäs hävisi se pridessä mainostettu tavallinen elämä. Purettiin sopimus 8kk jälkeen. Ei tiedetä enää mihin lapsi meni tai mitä sille kuuluu. Sijaislapsia meille ei enää anneta...sanottiin.
Me haluaisimme vielä antaa kodin yhdelle tai kahdelle lapselle, mutta kylmä totuus on, ettemme pysty taloudellisesti.
Itse olen kotona lasten kanssa. Tuntuisi hullulta saada lisää lapsia ja mennä töihin sen takia, että voisi elättää toisten lapsia. Karua kieltä, mutta totta.
Hei. Kun hoidat lapsia kotona, niin sijaislasten maksut kannattaa ajatella niin, että kulukorvaukset riittävät sijaislasten henkilökohtaisiin kuluihin ja osallistumiseen tasaveroisesti muiden perheenjäsenten kanssa ruoka ja asumiskuluihin. Jos on jotain erityisiä isompia harrastushankintoja (polkupyörä, lasketteluvälineet) niin kunta korvaa ne kertakorvauksena, ja korvaa myös erikoissairaanhoidon menot.
Hoitopalkkio taas on hoitajan palkkaa, sillä kustannetaan hoitajan oma ja biologisten lasten asuminen, ruoka ja muu eläminen ko vanhemman osuudelta. Jos siinä on jotain "ylimääräistä" tai sinulla on mahdollisesti muita tuloja niin ne voi sitten käyttää esimerkiksi koko perheen hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisäämiseen. Käydään jätskillä torilla tai ollaan lomareissulla päivä enemmän. Käytännössä meillä tämä "ylimääräinen" menee jossakin määrin tarvepiikkien tasamiseen eli esim. vanhemman ja jonkun lapsen kahdenkeskiseen illanviettoon.
Kun mietitte mitä sijaishoito teillä maksaa, olkaa realisteja. Ottakaa verotus huomioon. Pistäkää tarvittaessa kovempi hinta, sieltä korvausten maksimirajoilta. Vedotkaa kokemukseen ja puoliammattilaisuuteen, jopa mahdolliseen koulutukseen. Lapsi saa parasta mahdollista hoitoa, koska hänen vanhemmallaan on edellytykset ja halu olla kotona. Aikaisemmat lapset perheessä on hyvä. Energiaa ei mene ulkopuolisen työn kanssa ja työnantajan vaatimusten täyttämiseen. Aikatauluissa voi olla joustavampi, palaverit sopivat virka-aikanakin. Kodissa on tilaa, perheellä halua.
Tarjotkaa perhettänne sisaruksille. Saatte samoilla sukulaisilla useamman lapsen ja uudet vierailukuviot on helpommin hallittavissa. Energiansäästöä.
Laskekaa aito kulurakenne sen mukaan kuin teidän perheessänne nytkin kohtuudella rahaa käytetään. Ottakaa kululaskelmissa huomioon lainanhoitonne ja asumiseen ja muuhun normaalielämään liittyvät kulut. Ottakaa huomioon uusien perheenjäsenten aiheuttamat isommat muutostarpeet: huoneiston muutos, auton vaihtaminen isompaan ja nykyisten ja uusien lasten ikään tai kehitykseen liittyvät keskimääräistä suuremmat kulut.
Laskekaa perheenjäsentä kohti keskimäärin kuukaudessa ja vuodessa nyt käyttämänne rahamäärä ja kertokaa se isomman perheenne jäsenten lukumäärällä. Onko se nyt kohtuullinen vai joudutteko kiristämään vyötä? Määritelkää kohtuullinen menotaso suuremmalle perheelle niin että otatte huomioon senkin, että uusien lasten tullessa perheeseen ette välttämättä heti jaksa säästää niissä asioissa (esim. leipominen, vaatteiden ompelu, auton itse huoltaminen), joissa pienemmällä perheellä jaksoitte.
Määritelkää uusille lapsille jokaiselle reilusti oman tarpeensa mukaiset kulukorvaukset. Ottakaa huomioon mahdolliset yökastelu, harrastukset, vahingontekoalttius ym. Samoin toimeksiantosopimuksen vuositarkistuksissa ottakaa huomioon vuoteen liittyvät erityismenot lapsen kohdalla (rippikoulu tms)
Toimeksiantosopimusta tehdessänne edellyttäkää tarkistusta siihen ensin puolen vuoden päästä, kun tiedätte mitä uusi perhekokoonpanonne todella vaatii ja jatkossa vuoden välein.
Jos etukäteislaskelmia ei tee, voi palkkioiden ja kulukorvausten korjaustarve olla akuutti jo parin kolmen kuukauden päästä. Aloittaessaan uusien lasten kanssa ei todella voi tietää mitä heillä on ja mitä ei. Ja mitä he tarvitsevat vaikkapa kokeakseen olonsa turvalliseksi tai hyväksytyksi uudessa kaveripiirissään tai olonsa muuten perusturvalliseksi ja hyväksi. Nämä asiat ovat osa lapsen terveyttä ja luonnetta, ja sijaisvanhempien pitää pystyä ottamaan huomioon lasten erilaiset tarpeet. Talouden liiallisesta tiukkuudesta se ei ainakaan saa olla kiinni.
Kirjoitin tähän näinkin pitkästi, koska mielestäni asia on erittäin tärkeä. Onko rakkaalla Suomen maallamme varaa tehdä niin, ettei yhteiskunta pidä huolta huostaanottamiensa lasten elatuksesta tavallisessa perheessä?
Kun mahdollisia sijaisperheitä kerran vielä on, niin miksi yhteikunta vetäisi mattoa pois heidän altaan? Ei sijaisvanhempi todennäköisesti kovin tyytyväinen tilanteeseensa ole, jos hän joutuu erottelemaan taloudellisista syistä saman katon alla asuvat sijaislapset ja biolapset eri "kululuokkiin" ja tekemään sen heillekin euromäärin selväksi. Eli sijaisvanhempien valinnan mukaan käytännössä joko biolapset joutuvat merkittävästi tinkimään taloudellisesti itselleen kuuluvasta tai sijaislapset joutuvat selkeän eurorajasta muodostuvan seinän eteen tarpeineen. Missä on silloin lasten tasavertainen kohtelu? Siitä ja tarpeitten täyttämisestä kumpuaa fyysinen ja psyykkinen terveys ja hyvä itsetunto, jolla tätä maailmaa rakennetaan.
Lähtökohdaksi pitää ottaa toisen vanhemman rtyöstä poisjäännin korvaavuus. Mikään nykyinen palkkiosysteemi sijaislasten hoidossa ei korvaa tätä taloudellista menetystä. Jos kerran sijaislapsen hoidon vuoksi jäädään kotiin, ei voida olettaa että sijaisvanhemmat hihkuvat tyytyväisenä kun saavat murusen aikaisempaan verrattuna. Lisäksi pitää ehdottomasti vaatia vaikeahoitoisen lapsen maksukorotusta täysimääräisenä, jos lapsi on vähänkään sellainen.
Jos on varaa maksaa laitoshoidosta kymmenkertaista maksua, pitäisi sijaisvanhemmille maksaa reilusti enemmän, onhan kodissa sentään "äiti" ja "isä" eikä vuoroissa vaihtuvat hoitajat.
Olen erittäin samaa mieltä asiasta.
Aivan oikein sinunlaisillesi ajattelijoille. Toivottavasti se lapsi kuitenkin pääsi hyvään paikkaan, huono homma kuitenkin kun jouduttiin siirtämään paikasta toiseen jollei sitten päässy kotiinsa.
....silloin joskus, kun aloitimme, olimme juuri rakentaneet talon ja lainaa oli vaikka kuinka, otimme sijaislapsen ja vieläkin on paperi, jossa lukee sijaisäiti ei pyynnöstä huolimatta halua jäädä hoitamaan lasta kotiin!!
Saimme markkoina jotain 800mk siinä oli sitten molemmat kulu/hoito-maksut, mutta onneksi jatkoimme kaikesta huolimatta.
Ei se raha ratkaissut onneksi meillä, vaikka taisi se tiukkaakin joskus alkuun olla.
tälläiset kirjoitukset, varsinkin kun on monia kuntoutuneita vanhempia jotka voisivat olla lapsiensa kanssa onnellisesti kotona. Mutta ei kun lapsia annetaan näköjään myös sellaisiin perheisiin, jossa ei edes toinen s.vanhempi ole kotona ympärivuorokauden. Julmaa.
Laskeskelin tuossa yksi päivä huvikseni et kuinka paljon meikäläisen tuntipalkka itse asiassa on ja se oli muistaakseen siinä 40-50 sentin välillä per/lapsi. Kun lapsia on sijoituksessa kolme on tuntipalkka jopa 1,50.
Hoitopalkkion eli palkkani osuus on siinä 400 e paikkeilla ja kulukorvaus on 300 e lisäksi saamme lapsilisät, joten kyllä näin kolmen lapsen hoidolla pystyy olemaan juuri ja juuri kotona. Olin itsekin yllättynyt siitä, kuinka paljon lapsiin itseasiassa menee ja mitä kaikkea sitä joutuukaan ostamaan kun perhe suurenee (meillä on myös biologisia lapsia). Lainaerät ainakin ovat kasvaneet.
Eikä minusta sijaisvanhemmat saisi häpeillä puhua raha-asioista, koska ei meille ainakaan kateellisia voi olla. Eläkettäkään ei kerry juuri lainkaan, joten on pakko olla rahasto tai eläkesäästäjänä.
Teemme "töitä" 24 tuntia vuorokaudessa. Harvemmalla meillä on "töistä" lomaa ja vapaita, koska ne maksetaan rahana, joka on siinä n. 170 e luokkaa vuodessa (lomaraha nimittäin).
Kunnille ja kaupungeille terveisiä: et täällä odotellaan "palkan" korotusta ja parempia etuja. Vaikka teemmekin tätä enempi sydämestämme, emme mekään pyhällä hengellä elä...
on sijoittava kunta!Sen täytyy muistaa että sijaisvanhemmat eivät ole elatusvelvollisia vaan kunta!Tiedän että se on raskasta "inuta"lisää rahaa jos ei aina kulukorv.riitä mutta viime kädessä se on sij.kunnan vastuu.Näin minulle perhehoitoliitostakin muistutettiin!
Nämä keskustelut alkavat pelottamaan täällä. Ajattelin itse jäädä tulevan lapsen kanssa kotiin ja nyt mietityttää, onko sittenkään varaa jäädä kotiin. Onhan se muutenkin iso askel jäädä pois työelämästä kotiin, vaikka lapsi onkin läsnä, niin voi aluksi olla outoa.
Onko ihan tosiaan niin, että joka sentistä saa taistella?
Kotiin mutta meillä on kaksi lasta,yhdestä en olisi pystynyt jäämään.Kyllähän se raha on paljon pienempi kuin jos olisin töissä.Kaikkee ei voi mitata rahassa,siksi päädyin tähän ratkaisuun,lasten kannalta.Kyllä varmaan saa melkein kerjätä jos jotain isompaa pitäisi ostaa esim. pyärät.Olen huono neuvomaan näissä raha asioissa, koska itselläni on suuri kynnys lähteä pyytämään mitään.Siksi maksamme itse kaikki hankinnat.Tiedän että tämä on tosi tyhmää,muitakin sijaivanhempia kohtaan.En tiedä mistä saisi rohkeutta kysyä.En kyllä edes tiedä maksaako tämä kaupunki näitä kuluja esim.pyörä.
että se on todelle väärin muita sijaisvanhempia kohtaan. Siinä sitten toiset joutuvat tiukille ja marisemalla marisemaan kun Ostolan emäntä ostaa kaiken eikä pyydä mitää lisä kulukorvausta.
Sehän on vaan laittaa lasku sosiaaliin ei siinä rohkeutta tarvita se on teidän eli lapsen oikeus saada polkupyörä ym. ym.
Oletko muuten tietoinen ketkä myös hakevat sieltä rahaa onko se sitten oikein että he tekevät näin? Eikä heita hävetä ollenkaan, eikä kynnystä ei ole laisinkaan.
Kaipa se on paljon tuo rahojen riittävyys kiinni siitä, millaiseen elämään perhe on tottunut ja varsinkin jos kotiin jäävällä on ollut kova palkka töistä, on tietysti pudotus huima. Itse en ole ikinä suuresta palkasta päässyt nauttimaan ja nytkin olen kotihoidontuella, eli tavallaan köyhästi on totuttu elämään. Omavaraistaloutta on perunoiden, kananmunien ym suhteen ja kierrätetään ilomielin vaatteet, polkupyörät ym ja silti siisteissä vaatteissa kuljetaan. No, joku tuossa jo kommentoikin, että miten sijoitetuille voi käytettyä laittaa... Mutta meidän elämäntapaamme kierrätys istuu oikein hyvin ja jospa se ei olisi "rikollista" sijoitettujenkaan koihdalla, jos hommaan uskaltaudumme...
Rahaa saa kyllä kulumaan valtavasti esim. juuri vaatteisiin, jos ei halua käytettyjä pitää. Löysin pojalle käytetyn Reimatecin vedenpitävän välikausihaalarin 10 eurolla, siisti kuin mikä ja uusi ei taitaisi kaupasta lähteä kuin nolla perään laittamalla.
Miten muuten verotus menee, onko vain hoitopalkkio verollista ja jos tekee myöhemmin päätöksen, että voisi lähteä töihin, niin saako työttömyyskorvausta, kun ilmoittautuu työkkäriin?
Mistähän muuten johtuu, että tällä palstalla on ennätysmäärä ilkeitä kirjoituksia?!
Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verollisia, perhehoitajan veroprosentti kannattaa tarkistaa verotoimistosta, koska verohallinnon nettisivujen laskuri ei perhehoitajista mitään ymmärrä. Kulukorvaukset ilmoitetaan veroilmoituksessa tuloina ja kuluina.
Kun sijoitetut tulevat isompina ja vanhimmiksi perheeseen, eipä heille voikaan kierrättää vaatteita. Samoin käy jos sijaislapsella on merkittävää ylipainoa, eipä käy vaatteet vanhemmilta lapsilta eikä mene jatkossa myöskään nuoremmille. Sen sijaan ompelutaitoa pitää olla että voi lyhentää ja muokata oikeista paikoista ylipainoiselle. Ja iän myötä sukupuolikin vaikuttaa vaatetukseen enenevässä määrin.
Olisihan se hienoa, että tällä palstalla voisi oikeasti keskustella.
veroa kulukorvauksesta.
Mina maksan veron myos kulukorvauksesta mutta saan sen vahennyksena lopullisessa verotuksessa. Hoitopalkkio on verollista tuloa.
Mina olen tehnyt aina pienipalkkaisia toita ja nyt kun olen kotona hoitamassa kahta sijaislasta, niin saan kateen enemman kuin toissa ollessa. Summaan on laskettu hoitopalkkiot. kulukorvaukset, lapsilisat ja sairaan lapsen hoitotuki.