Olet silmieni edessä viisi päivää viikossa.
Katselen ja ihailen sinua hiljaa.
Puhun sinulle, mutta sinä vastaat
kovin vähän itsestäsi kertoen.
Tiedät, etten satuta sinua.
Tiedät, että välitän sinusta paljon.
Tiedät minun vain odottavan yhteyttä.
Jolloin sinä uskaltaisit avautua minulle.
Tämä on sinulle, spesiaalitapaus S.
-Jaska J.
Katselen ja ihailen sinua hiljaa.
Puhun sinulle, mutta sinä vastaat
kovin vähän itsestäsi kertoen.
Tiedät, etten satuta sinua.
Tiedät, että välitän sinusta paljon.
Tiedät minun vain odottavan yhteyttä.
Jolloin sinä uskaltaisit avautua minulle.
Tämä on sinulle, spesiaalitapaus S.
-Jaska J.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Pienen punatukkaisen tytön nimihän oli Anne... 🤔
Vai oliko se sittenkin Sirpa? 🤔
Enivei kuka näitä tenavien toheloiden nimiä nyt muistaa? 🤨🥱
Nimi riippuu tietenkin siitä, mitä itse luomaansa hahmoa trollipoika tahtoo milloinkin käyttää. Suosikkihahmojaan taitavat olla A:lla, S:llä, K:llä tai T:llä alkavat naisten nimet. Trollipoika vastailee itse kyseisinä kirjaimina itse tekemiinsä, myös muiden tekemiin aloituksiin.
Hah, houkka se, joka uskoo jonkun oikeasti kaipailevan näillä sivuilla.
Ei ole trollipoika asialla. Ihan aito ja erästä naista kaipaava mies.
-ap-
Onko naisesta enemmän tuntomerkkejä antaa? :)
Sellainen kolmenkympin hujakoilla oleva, sopivasti muodokas, reilut viisi jalkaa pitkä, yhtäaikaa rauhallinen ja vauhdikas nainen. Käyttää työssään haalareita tai muuta suojavaatetta. Niissäkin näyttää hyvältä😊
-ap-
Sopivasti muodokas ei tarkoita ylipainoa. Kapea uuma suhteessa hartioihin ja lantioon. Harmikseni en ole nähnyt häntä mekkoa kevyemmässä asussa. Vielä.
-ap-
Joku päivä tulet näkemään :)
Toivottavasti. Salaisuuden verho on piinannut välillämme jo liian pitkään. Joka tasolla.
-Jaska J-
Tuntomerkit polttaa, kerro lisää tuntomerkkejä musta tai itsestäsi ? :)
Päivät meillä metallin parissa kuluu,
toinen käsin töitä tekee,
toinen päänsä puhki ajattelee.
Ala on tekninen, ihminen toiselle ihminen.
Nainen kahdella pyörällä aina liikkuu,
mies neljällä tai kahdella,
ei rullaa sentään kolmella.
Liikuntamuotoja muita samoja,
pysytään molemmat mitoissa.
Asutaan eri puolilla kaupunkia,
päivät kuluu siinä puolivälissä.
Nimikirjaimia tipu ei enempää,
Yksi S ja Jaska J. pitää jo riittää.
Raitapaita ja spesiaali,
välissä toimis jopa samovaari?
-Jaska J.-
Tuossa tuli niin paljon tuntomerkkejä, että tunnistaa jos osaa odottaa sitä.
-ap-
No nyt oli todella paljon merkkejä 😊
Onko naisella punainen tukka? :)
Tuntomerkkejä jo aika liuta,
sävyjä punertavia aika monella,
niitä löytyy myös hänellä.
Ei ole räikeästi punapää,
se jo taaksejäänyttä elämää.
Kaunis tumma sävy on hiuksissa,
sävyyn silmien tuo lisää syvyyttä.
Voisin hiuksia kyllä nuuhkia,
sormet niiden lomaan pujotella.
-Jaska J.-
Sinäpä sen tekemisen kaavan hyvin kuvailit.
Monta naista kohdannut olen,
silti harva kerrasta kolahtanut on.
Hän niistä harvoja,
ainoita maailman seisauttajia,
ajantajun sumentajia,
kuvailemattoman houkuttavia,
silti ainoa mielen kerrasta
jumittava nainen.
Kuvausta kerrakseen,
Jaska J.
toivon että löydätte toisenne
Löytää, vaikka toinen on siinä silmien edessä.
Se onkin vaikeinta. Tässä olen, ihan omana itsenäni. Kelpaako se, riittääkö se ja huomaako toinen, rttä
että ....
Ääh, olkoon. Tajusit pointin.
-ap-
Jaska J. Jokunen? Vaiko ihan oikea nimesi? ☺
En ole oikeasti Jaska. Muuten vain Jaska Jokunen, meissä kun on jotain samaa.
-ap-
Ei voi tietää että toinen välittää paljon, jos sitä ei suoraan kerro. 😒
Kyllä hän jotain tietää, mutta epäilee motiivejani.
Ne ovat selkeät ja mutkattomat: Haluan hänet niin lähelle kuin hän uskaltaa tulla. Vaikka kylkeen kiinni pysyvästi, jos kemiat kohtaa aidosti.
-ap-
Kuulostaa ihanalta. Onko kaikki nyt kiinni hänestä? Mikä teitä eniten estää? Ympäristö?
Ympäristö ja omat sitoumukset. Minä näen ne vain ratkaistavina asioina, en pysyvinä kallioseinänä meidän välissä. Halusta toisen luo kaikki lopulta on kiinni.
-ap-
Niin. Se on kyllä totta. Eikä näin sivullisena ole asiaan puuttumista. Toivotan teille onnea.
Olimme tänään pienen hetken kahden. Puhuin niitä näitä, mutta katselin vain häntä. Tuo yhtälailla vaikea ja helppo tapaus, jolle voisin sanoa kaiken. Silti oman lankkuaitansa takana, tavoittamattomissa. Lähellä, mutta kaukana.
Pitääkö seuraava tilanne avata sanomalla: " Oot valloittavan ihana, en pysy järjissäni jos en saa puhua kanssasi kaikesta just nyt. Anna mulle vartti, kuuntele ja sano miten koet sen kaiken. Muuten pyöritän tätä oravanpyörää maailman tappiin asti. Vain sun vuoksesi, uskothan sen. Kaiken ajan jälkeen näen edelleenvain sut."
-Jaska J,-
Koska meidän puheyhteys on jumissa, ja syy taitaa suurelta osin olla minussa, siirryn sanattomaan viestintään. Ei puhetta, ei tekstiä. Vain graafinen viesti, eli kuva. Tyhjä sydän vaikkapa. Se odottaa jotain sanaa täytteeksi häneltä. Sana, josta tulen mieleen. Sana, mikä kuvaa vaikutustani häneen. Voi ehkä tulla kuraakin niskaan, mutta sekin on reaktio. Parempi kuin nykyinen sydäntä särkevä hiljaisuus....
Jaska J.
Millä tavalla jumissa? Näittekö tänään toisenne kuitenkin?
Aloitukseen kirjoitin: Olet silmieni edessä viitenä päivänä viikossa. Eli näemme kyllä. Hän vain pitää puolittaista radiohiljaisuutta puhuen vain aivan pakolliset minulle.
Kuinka kauan olet kaivannut häntä, naista?
Riippuu miten tulkitsen sen itse: Kolmesta viiteen vuotta.
Aika kauan siis.
Jaska J.
Oletteko olleet tuon ajan samalla työpaikalla?
Ollaan. Pientä poikkeusta lukuunottamatta.
-Jaska J.
Pilvisenä sunnuntaiaamuna katselen syksyn värikkäitä lehtia puissa. Keltaista koivuissa, punaista pihlajassa, ja edelleen vihreitä haapoja. Värejä on kaikenlaisia. Hän on ollut minun arjessani se lämmin keltainen aurinko, ja joskus jopa kevyesti punertava lyhty. Vetää puoleensa kuin aidon tulen loimotus pimeässä. Vaikka sulkisi silmät, se loimotus näkyy luomien läpi. Koska hän vain on, siksi.
En ole palomies, joten tulien sammuttaminen turvallisuusmielessä ei ole mun juttu. Annan niiden palaa, ja nautin liekkien kuumuudesta. Vielä parempi jos ne saisi omaan kokkoon roihuamaan...
-Jaska J, sisäinen pyromaaninsa
Katselin tänään hänen liikehdintäänsä. Siinä hehkui jokin erityinen rauhallisuus, mikä vakautti myös minua. Pysähdyin hetkeksi, ja katsoin häntä silmiin. Voi luoja kun hän on kaunis, ajattelin. Voisin sukeltaa noihin silmiin ja kadottaa sieluni niiden syvyyksiin pysyvästi. Miten kertoisin sen hänelle, olematta liian imelä?
Jaska J., tummiin vesiin kadonnut mies
Kertoisitko Jaska lisää tästä sisäisestä pyromaanistasi- onko koskaan konkretisoitunut ulkoiseksi, miten ilmenee jne?
”Tulien sammuttaminen turvallisuusmielessä ei ole mun juttu” Selkee🙈
Sisäinen pyromaani nauttii tulen katselusta, jossakin määrin myös itsensä kiduttamisesta polttavan kuumuuden avulla. En sytyttele maailmaa tuleen, vaikka välillä sekin käy mielessä, turhautumisen iskiessä.
-Jaska J.
Eli haluan antaa liekkien palaa. Jos se luo lämpöä kylmyyden keskelle.
-Jaska J.
Aivan.
Entä jos on valmiiksi lämmin, eli esimerkiksi helteinen kesä menossa?
Ei lämmin luita riko....
-Jaska J.
Eipä tähän enää muuta lisättävää. Tyhjille seinille kumisevat sanat ei johda mihinkään.
No words needed.
No words to say.
Feel me instead.
-Jaska J.
Kenties hän oli lukenut näitä, kenties ei.
Silti silmissään näkyi hieman erilainen lämpö,
kun hän katsoi minua. Ja kysyvä ilme, kuin mittailisi olenko tosissani. Miksi hän? Vastauksen hän tietää kyllä.
Kysymys on kerran kysytty, ja siihen olen vastannut:
Koska kukaan muu nainen ei ole pysäyttänyt aikaa ympäriltäni sillä tavoin.
Koska kukaan muu ei saa ajatuksiani jäätymään vain katsomalla minuun läheltä.
Koska kukaan muu ei vaikuta selittämättömällä vetovoimallaan minuun. Siten etten voi eritellä sitä.
Olet kuin luonnonvoima, jota en voi vastustaa. Vedät puoleesi, koska olet Sinä. Kokonaisena pakettina yksinkertaisesti niin upea.
Haluan tutustua tuohon pakkaukseen, jotta voisimme nähdä toistemme sisimpään. Siellä se vastaus kaikkeen on, sydämessä.
-Jaska J.