Saako 17-vuotias muuttaa pois kotoota itse?

Tuossa toinen linkki, jonka takana on sinulle ikäviä uutisia. Olen pahoillani.

https://www.google.com/search?sa=X&biw=860&bih=390&q=Voiko 17-vuotias muuttaa pois kotoa?&ved=2ahUKEwj19ZPUxvzyAhWFyIsKHXm0B5kQzmd6BAgxEAU

"Alaikäinen voi muttaa omilleen, jos vanhemmat/huoltajat antavat siihen suostumuksensa".

Onneksi sinulla ei ole enää täyttä vuottakaan, kun voit muuttaa pois kotoa. Koita kestää!

Ei asiassa ole mitään kimuranttia.

Alaikäisyydestä johtuen vajaavaltaisen edunvalvoja on tämän huoltaja, jollei muuta ole määrätty. Huoltajan tehtävänä on hoitaa vajaavaltasisen taloudellisia ja muita holhoustoimesta annetussa laissa määrättyjä asioita. Oma asunto olisi mitä suurimmassa määrin muun ohella taloudellinen asia. Samoin lapsen elatuksesta annetun lain mukaan huoltajan tehtävä on varmistaa lapsen henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.
Huoltaja voi hyvin katsoa, että omilleen muuttaminen ei tässä vaiheessa palvele tätä etua.

Sen ohella alaikäinen voi tehdä vain vähäisiä varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Toisin sanoen aloittaja ei voi omiin nimiinsä ostaa asuntoa tai tehdä pätevää vuokrasopimusta.
Voihan se toki olla, että setä ei mitään vuokraa asunnosta haluaisi, vaan antaisi asua siellä ilmaiseksi, mutta kyllä jonkun on vähintään vastikkeet maksettava. Tietysti jos setä hoitaa nämäkin aloittajan puolesta, niin mikä siinä sitten asuessa.

Talonkirjoihinkaan kuitenkaan kukaan järkevä isännöitsijä ei ota alaikäistä pelkästään oman ilmoituksen turvin, vaan vaatii huoltajalta hyväksynnän asiaan.

Kaikki eivät välttämättä ole kaltaisiasi esimerkkivanhempia, joiden lapset ovat valmiita vaikka eduskuntaan alaikäisinä.
Ja vaikka sinä onnistuitkin tässä kasvatustehtävässäsi loistavasti, et silti pääse yli etkä ympäri siitä tosiasiasta, että alaikäinen ei voi pätevästi kovinkaan suurta osaa niistä sopimuksista, joita oikeasti "omilleen muuttaminen" vaatii.

Voihan se olla, että sinua vähäisemmät vanhemmat ovat tunnustaneet olevansa vähäisempiä, ja ajatelleet, että eivät ole omia lapsiaan ihan yhtä valmiiksi aikuiksiksi vielä murrosiän puoliväliin mennessä saaneet. Toisaalta eivät ehkä ole halunneet tehdä merkittäviä varallisuusoikeudellisia oikeustoimia hormonimyrskyn keskellä kieriskelevän teini-ikäisensä puolesta, ja sitten vastata niistä, kun osoittautuu, että eivät ne siivet ihan kunnolla vielä kantaneetkaan.