Millaisia ongelmia on odotettavissa???
Kertokaahan kokemuksia.
Hyviäkin mielellään..
Kertokaahan kokemuksia.
Hyviäkin mielellään..
Mies reilu 10 v nuorempi! Kokemuksia...?
Nainen 39v.
141792
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuskin ainakaan mitään iästä johtuvia ongelmia - ei tuo 10 vuotta vielä kovinkaan kummoinen ikäero ole, kun molemmat ovat selkeästi aikuisia kuitenkin.
Lapset. Mies kun yleensä tahtoo lapsia 35-40-vuotiaana, niin onkohan sitten jo liian myöhäistä naiselle? Kannattaa puhua asia selväksi 'ajoissa'.
Totta puhut,mutta ei sitä lapsiasiaa voi puhua etukäteen selväksi.Kun luonto puuttuu peliin sitä on vaikea väistellä ja luonto järjestää sen lapsen kaipuun(lisääntymis tarve) niin naiselle kuin miehellekkin.Kun se kello alkaa tikittää niin sitä on vaikea sammuttaa,vaikka olisi kuinka hyvä suhde ja yleensä se alkaa ennemmin tai myöhemmin.Eikä se "nuori"mies lähde siittä suhteesta siksi,että tunteet olisivat loppuneet.Ei tunteita saattaa olla,vaikka kuinka paljon,mutta luonto vie tikanpojan puuhun.Erotaanhan sitä lapsettomuuden takia,vaikka oltaisiin saman ikäisiäkin.
Mieheni on 12 v nuorempi ja oman kokemukseni mukaan odotettavissa on
- huhumyllyä
- kanssaihmisten ihmettelyä
- salailua (ikä)
- biologisen kellon miettimistä
- menetyksen pelkoa
- pelkoa naurettavaksi tulemisesta
- sukulaisten kieroon katsomista
- oman vartalon häpeämistä
- muistojen erilaisuus eri ikäkausilta eri aikoina
- halua lähteä pois
Mutta onneksi meillä mies piti päänsä ja halusi välillä munkin edestä tätä liittoa ja vastaan tuli
- ihanaa rakkautta
- ikäeron unohdusta, itseltä ja muilta
- upeeta intohimoa ja seksiä
- hellyyttä ja yhteenkuuluvuutta
- kaipausta toinen toisen luo eron aikana
- vapautta ja rentoutta, elämää tässä ja nyt
- uusia ulottuvuuksia elämään
- ystäväpiiri laajeni monen ikäisiin
.... kaikkea sitä mitä rakkaus ja sen oikean löytyminen tuo tullessaan, ikään katsomatta.
Kirsi, "ongelmalistallasi" oli biologisen kellon ihmettely - miten asian kanssa kävi? Menikö kello menojaan ja päätitte olla perhe ilman lapsia vai mitä tapahtui?
Ongelmia syntyy sitten, jos ei olla samalla pituudella:) Ikäkin, kun on vaan numeroita...kaikki vaikuttaa kaikkeen tässäkin..Jos välittää toisesta, ja kaikki muukin passaa kannattaako antaa periksikään!
Kahdeksan yhteistä vuotta, joista viisi aviossa.
Paras ja tasapainoisin suhteeni ikinä!
Ikäeroa ei meillä mietitä - tulevaisuutta vain suunnitellaan:)
15 vuotta yli nuorempi kuin sinäkö??
Tuohan on mahtava asia, jos se menee noin! Siinä sen näkee ettei ikäero haittaa, jos suhde muuten kunnossa:)
Ymmärsit aivan oikein:)
Onnitelkaa itseänne!
Mitä kummaa ihmettelette ja odottelette mahdollisia ikävyyksiä.
Meillä ikäeroa vain 7 vuotta, eikä mitään onkelmia.
Sehän riippuu niin paljon siitäkin, onko
kumppani kypsänsorttinen ihmisenä.
Sehän on suhteellisen helppo nähdä kaverista itsestään ja tämän kavereista.
Noinhan päin tuon ikäeron juuri kuuluisikin olla!
Entinen mieheni oli 10v. vanhempi.
Eikä ikä haitannut silloinkaan...
Ei ole todellakaan ongelma, itse olen 43v mies ja
ollut n.10v naimisissa 10v.vanhemman naisen kanssa ja hyvin menee vieläkin. Kyllä ne on muut asiat jotka sotkee jos sotkee, tuollainen ikäero ei haittaa.Älä ainakaan anna sen haitata itseäsi,
se on muiden ongelma jos se häiritsee heitä.
Jos muuten sujuu niin anna palaa!
Minulla on nykyisin 15-vuotta nuorempi kuin minä ja kolme vuotta on mennyt aivan mahtavasti - tahti senkuin paranee. Entinen suurinpiirtein samanikäinen nainen kuin minä (hän on kyllä hyvässä kondiksessa) ei riittänyt ja enkä koe tapahtuneesta omantunnontuskia.
Mukavaa nähdä, että näköjään toisinpäinkin joskus käy.
Tsemppiä valitsemallasi tiellä :D
Mä(40v) olen miestäni 11 vuotta vanhempi, ja meillä menee hyvin. Olemme olleet yhdessä 2 vuotta.
Aluksi olin itse hyvin epävarma, enkä uskonut että tämä olisi pitempiaikaista. Ajattelin lähinnä, että pian mies varmaan alkaa katteleen nuorempaa.
Ajan myötä uskoni suhteeseen on vahvistunut. Rakastamme todella toisiamme. Nykyään olen jo unohtanut ikäeromme, tai että nykyään se ei merkitse mitään. (Mieheni ei ole koskaan pitänytkään ikäeroamme minään...)
Mä en ainakaan keksi mitään negatiivista.
Onnea teidän suhteelle.
Älkää ajatelko numeroita.
Antakaa mahdollisuus suhteellenne. Pikkuhiljaa tulee kaikki positiivinen esiin... ja suhde ja luottamus siihen vahvistuu. :)