Ryyn työvuoroista eroon

Kuulehan, ihan innolla väki on keittiössä kahvittelemassa, kun on ollut nyt taukoa, nyt on pienesti aloiteltu seuroja, välillä ilman kahvitukia ja josain määrin on tarjoilujakin.
Pidetään mm. pihaeuroja ja myö euroja kirkoissa, kun on isommat tilat niin on messuja jne.... mukavaa tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Nuoriso järjestää nuotioiltoja, takkailtoja, isomissa taloissa jne. Lähes entinen meininki kohta ! Harmittaako ?!
Terveysturvallisesti toimitaan, ei ole tullut tartuntaryppäitä missään paikoin !
Ihmettelen miten paljon "huolta kannetaan" vl.-ihmisten seuratouhuista, vaikka ei olla edes joukoissa mukana !? Antakaa vi.-väen olla omissa porukoissaan,
Niin ns. ulkopuoliietkin ovat tuolla "kylillä" omissa touhuisaan.
On e vaan outoa tuo "marmatus" !?!!

Kyllähän nuo työvuorot aivan työstä käyvät. Parempi kun ei anna sellaista kuvaa, että on aina valmis kun käsketään. Kokemusta on - tarjoiluvuoroja, pullanleipomisvuoroja, kotiapua, häiden tarjoiluja, päiväkerhojen vetämistä ym. - itse tein sen virheen ja energialla, jonka käyttin työvuoroihin rakentaisi "talon". Homma meni vähän jo hyväksikäytön puolelle. Se, että suostui tuohon juoksutujseen on kuitenkin omaa syytäni.

Isolla ry:llä isojen seurojen aikaan piti olla paikalla ennen 12 ja hommasta vapautui kahdeksan aikaan illalla. Viikonloput ovat kuitenkin työssäköyvien ainoita pidempiä vapaita ja ne tulisi saada viettää voimia keräten miten haluaa.

Mitäs työkkäri sanoo tommosesta ilmaisesta työstä? Jos työkkäri ei hyväksy työaikapankkia niin ei tätäkään.

Taivaanisä auttaa jaksamaan jos on tosi uskovainen. Kipinkapin talkoisiin jos mielitte taivaaseen.

No tuo aloitus oli varmasti aika sarkastinen, mutta mä oon kyllä tehnyt aika paljon SRK:n työtä aikanaan. Olin siitä myöhemmin vihainen. Olin nuori ja kiltti ihminen. Ja halusin olla hyvä uskovainen. No, sitä käytti moni ihminen paljon hyväksi. Esimerkiksi anoppini otti vastaan kaikki mahdolliset työvuorot ja sen jälkeen otti hierontayrityksessään päälle asiakkaita ja soitti minulle, että sinun täytyy auttaa. Tein keittiövuoroja, kioskivuoroja yms. Myöhemmin parikymppisenä minut vain laitettiin kirjamyyjäksi, koska appiukko niin ilmoitti. Kaikille ei tapahdu näin näissä piireissä, mutta mä olin tyhmä, suojaton ja tyttö. Ja ihan innolla näissä työvuoroissa ei ollut kuin aivan harvat ihmiset. Keittiövuoroissa jopa piti itse ostaa ja valmistaa ruoat, joita seuraväelle tarjoiltiin.

Jatkan edellistä. Myös suviseuroihin ja erilaisiin opistoseuroihin jaettiin tehtäviä. Joku vanha nainen tuli sanomaan, että jokaisen tulee ottaa työvuoroja, vaikka tietäisi, ettei pääse kyseisiin seuroihin, että sitten täytyy hommata tilalle joku muu. Eräälle ry:lle myös tehtiin sellainen juttu, että nuorten piti ilmoittautua lastenvahdeiksi ja erilaisiin muihin tehtäviin perheisiin, ja palkka maksettiin ry:lle. Ja samoihin aikoihin alettiin puhumaan savurahasta, eli ry:lle maksettavasta kuukausirahasta, jonka jokainen kunniallinen uskovainen maksaa.

No, enempää en oman turvallisuuteni vuoksi kerro, mutta olen kokenut, että moraalin kannalta moni asia oli todella arveluttavaa. Ja tiedostan senkin, että jokainen ry on ollut oma yhteisönsä, eli joissain paikoissa on tehty räikeitä ylilyöntejä, ja joissain on voinut olla asiat ihan ok. Eli yhtenäisyyttä ei ole.

Nuorten miesten tuli mennä vartijavuoroihin, säestysvuoroihin ja kolehdinkantoon. Soittotaitoiset säestykseen. Jotkin hartaimmat uskovaiset miehet äänesti johtokunta puhujiksi. Siitä ei saanut kieltäytyä. Joku teki sen takia jopa itsemurhan, jotkut tärisevinä menivät. Jotkut onnistuivat puhumaan kavereilleen itsensä ulos tehtävästä. Osa nautti tehtävästä ja pyrki siihen.