Oletteko asettaneet itsellenne jonkin tietyn tuulennopeuden, jonka ylittävään keliin ette tietoisesti lähde? Onko ratkaisevaa keskituulen vai puuskien voimakkuus?
Tuuliraja vesille lähtöön?
Anonyymi
17696
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minä olen asettanut ehdottomaksi rajaksi 0 m/s. Sitä kovemmilla tuulilla menen nappaamaan rommigrogia pursisuran kapakkaan.
En ole asettanut tiettyä rajaa. Riippuu niin monesta asiasta:
1) "Tarve" lähteä. Jos olen kotona ja mietin lähtemistä, jää helposti lähtemättä, jos ennuste näyttää kovalta. Jos taas olen jo saaressa, ja seuraavana päivänä olisi työ- tai muita velvoitteita, on motivaatio lähtemiseen suurempi.
2) Lähtö- ja määränpääsatamien olosuhteet. Merellä yleensä pärjää hienosti, mutta satamaoperointi voi olla hyvinkin haastavaa, jos tuuli ja/tai aallokko käy ikävästi satamaan.
3) Säätila muuten. Kova tuuli auringossa houkuttelee huomattavasti enemmän kuin kova tuuli räntäsateessa.
4) Tuulen suunta suhteessa kulkusuuntaan. Vastatuuleen ja -aallokkoon kulkeminen on ihan eri asia kuin laskettelu myötäiseen.
5) Tuulen suunta suhteessa maastoon. Mantereen puolelta puhaltaessa vesi on tasainen, jolloin sopivalla purjepinta-alalla meno on leppoisaa kovassakin tuulessa. Iso aallokko yhdistettynä kovaan tuuleen on kovin erilainen ympäristö purjehtia.
6) Miehistö. Onko mukana reipashenkinen kokenut purjehtijakaveri, jonka kanssa urheillaan tyrskyissä ja sitten saaren saunassa hehkutetaan urotekoja kylmän oluen kera, vai olenko matkassa lapsen kanssa kaksin? Kovin eri asioita taas. Perheen kanssakin on iso ero, ollaanko vain omalla porukalla, vai onko lapsilla tottumattomia kavereita mukana.
7) Oma fiilis. Joskus tuntuu siltä, että tekee mieli lähteä urheilemaan. Joskus ei.
Tuuliennusteissa kiinnostavat sekä keskituuli että puuskat. Puuskien voimakkuushan kertoo sen, miten kova tuuli pitää pystyä hanskaamaan. Haastavin keli on sellainen, jossa puuskat ovat huomattavasti keskituulta kovempia. Tarkoittaa, että välillä on hyvinkin tyyntä ja sitten taas tulee repivä puuska. Usein on helpompaa, kun vain tuulee tasaisen kovaa.
Loppu on täysin totta ja siksi olenkin eri mieltä kohdasta 5). Mantereelta puhaltava kova tuuli on varsin ikävä, koska se on aina varsin puuskainen ja erityisesti puuskissa tuulensuuntakin muuttuu paljon. Tietysti rauhoittuu mennessä tarpeaksi kauas rannikosta, mutta sitten on aaltojakin.
Itse lähden mielummin etelänpuolisilla kuin pohjoisenpuolisilla 10 m/s tuulilla Suomenlahden rannikolle. Aallokkoa on enemmän, mutta silti meno on tasaisempaa.
Kun keskituuli nousee yli kymmeneen aletaan seurailemaan säätiedotteita ja miettimään vaihtoehtoisia reittejä varalle. 16m/s keskituulella jäädään satamaan ellei olla sisäsaaristossa suojaisilla vesillä. 21m/s keskituulella hakeudutaan ensimmäiseen mahdolliseen suojasatamaan jos vielä ollaan vesillä.
18 m/s tuulella en harkitse satamasta lähtöä. 16 m/s vielä käy, kunhan ei tule luovia avomerellä. Pari kertaa tänä kesänä olen sellaisessa liikkunutkin, luovinutkin sisempänä.
Näissä+olisi+hyvä+mainita+mistä+tuulista+puhutaan.+Oman+veneen+tuulimittarista,+virallisesta+mittausasemasta+vai+ennusteesta.+Puuskat+vs.+keskituuli+jo+mainittiinkin.
Tuulensuunta ja -nopeus mitataan noin 10 metriä merkittävien ympäristön esteiden yläpuolella. Tämän vuoksi mittauskorkeus vaihtelee asemakohtaisesti.
Meilläkin on virallinen mittausaema pursiseuran kapakan pihalla. Siellä voi läydä haistelemassa tuulia.
Kun puhutaan päätöksestä lähteä merelle, niin on kai oltava kyse virallisista mittausasemista ja ennusteesta. Oman veneen tuulimittari ei satamassa kerro paljonko merellä tuulee, eikä varsinkaan paljonko siellä tuulee myöhemmin. Eikö totta?
Mistä tiedät kuinka lujaa jossain Itämerellä tuulee jos siellä ei ole virallisia eikä edes virattomia mittausasemia.
No eihän sinulla koskaan ole tarkkaa ja varmaa tietoa tuulesta, kun tuskin siinä mittausaseman tornissa purjehdit. Tässä varmastikin puhutaan siitä tuuliolettamasta, joka perustuu ennusteisiin ja mahdollisesti useiden mittauspisteiden dataan.
Ei ole kiinteää tuulirajaa. Tuulen suunnalla on suuri merkitys ja sillä kauanko se on puhaltanut.
Perussääntönä on, että kaksinumeroisiin ei lähdetä, mutta suunta (etenkin aallokon) ja reitti tuovat siihen joustoa. En lähde kryssimään Tallinnaan 11 m/s tuuleen, mutta myötäisessä voi hyvin lasketella Suomenlahden yli. Saariston suojassa voi sietää vähän kovempaa tuulta kuin avoimella.
Keskituulihan se olennaisempi on.
Ja on sillä jonkun mainitsemalla määräsatamallakin merkitystä jonkin verran, tai ainakin olosuhteet vaikuttavat määräsataman valintaan.
Veneilynhän on tarkoitus olla kivaa ja leppoisaa, ei mitään extremetaistelua luonnonvoimia vastaan.
Minä en ole mutta vaimo on. 12m/s kovempaan ei lähdetä. As simple as that.
Omistamani veneen sisarveneitä on Atlantilla ja Tyynellä valtamerellä. Olen nähnyt jopa Brisbanessa. Mutta Kihdin yli ei mennä jos on 12m/s.
Ei kihdillä pääse syntymään pahaa aallokkoa vs vaikka ahvenanmeri
Niinpä. On joskus vedetty tiukkaan luoteistuuleen (12-15m/s). Kyllä siinä ehtii aalto kohota. Kihdin länsilaidalla sanoi että toista kertaa en lähde. Ei silloinenkaan vene ollut pienemmästä päästä eikä mitään varaa ollut. Lapset tykkäs, sanoivat että oli kivaa kun ikkunasta näkyi pelkkää vettä. Reklamoivat vaan siitä kun pikkueläimet eivät pysyneet karttapöydällä järjestyksessä.
Ahvenanmeri on keskimäärin ylitetty pläkässä.
On siellä joskus tosiaan pläkääkin, useinmiten swelliä vähän joka suunnasta ja se on välillä hankalaa.