Impivaaralaisuudesta taas näyttö

Kapi on wannabe porvari, mutta kun vähänkin kannanottojaan seuraa, niin kyllä sieltä se demarius kurkistaa. Mihinkäpä koira karvoistaan. Jos poikansa on porho, niin eihän se isästään tee porvaria.

Mielipidepankki taas äärivasemmistoa aatteeltaan, akateemisuutta se mies ei ole nähnytkään, tai sitten hän on lähtökohdiltaan joku, josta rahvaanomaisuutta ei saa kouluttamallakaan pois. Suvaitsemattomuus muita kohtaan on määräävä piirre, sitä ei mahdollinen koulusivistys ole kyennyt poispyyhkimään. Sivistymättömyydeksi sitä myös sanotaan

Anonyymi kirjoitti:

Kapi on wannabe porvari, mutta kun vähänkin kannanottojaan seuraa, niin kyllä sieltä se demarius kurkistaa. Mihinkäpä koira karvoistaan. Jos poikansa on porho, niin eihän se isästään tee porvaria.

Mielipidepankki taas äärivasemmistoa aatteeltaan, akateemisuutta se mies ei ole nähnytkään, tai sitten hän on lähtökohdiltaan joku, josta rahvaanomaisuutta ei saa kouluttamallakaan pois. Suvaitsemattomuus muita kohtaan on määräävä piirre, sitä ei mahdollinen koulusivistys ole kyennyt poispyyhkimään. Sivistymättömyydeksi sitä myös sanotaan

Lue lisää

Tarkoitin edellä että Kapi oli aikoinaan 1972 luvun alussa demarien ehdokkaana pienipalkkaisena aliupseerina. Ylivääpeli kai silloin oli. Kauan jo on ollut tuplaeläkeläinen josta palstan SOTILAS aina muistuttaa.
Moni on muuttanut puoluekantaansa kun oma tai läheistensä tilanne on muuttunut. Voihan joku pysyä kannassaan ideologisistakin syistä. Ei Erkki Tuomiojakaan ihan köyhä poika ole.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitin edellä että Kapi oli aikoinaan 1972 luvun alussa demarien ehdokkaana pienipalkkaisena aliupseerina. Ylivääpeli kai silloin oli. Kauan jo on ollut tuplaeläkeläinen josta palstan SOTILAS aina muistuttaa.
Moni on muuttanut puoluekantaansa kun oma tai läheistensä tilanne on muuttunut. Voihan joku pysyä kannassaan ideologisistakin syistä. Ei Erkki Tuomiojakaan ihan köyhä poika ole.

Lue lisää

Kapi esiintyy porvarina, syynä se, että hapeää vasemmistolaisuuttaan. Sieltä se demarius kuitenkin aina esiin pompahtaa kun vähänkin vedättää.

Anonyymi kirjoitti:

Kapi on wannabe porvari, mutta kun vähänkin kannanottojaan seuraa, niin kyllä sieltä se demarius kurkistaa. Mihinkäpä koira karvoistaan. Jos poikansa on porho, niin eihän se isästään tee porvaria.

Mielipidepankki taas äärivasemmistoa aatteeltaan, akateemisuutta se mies ei ole nähnytkään, tai sitten hän on lähtökohdiltaan joku, josta rahvaanomaisuutta ei saa kouluttamallakaan pois. Suvaitsemattomuus muita kohtaan on määräävä piirre, sitä ei mahdollinen koulusivistys ole kyennyt poispyyhkimään. Sivistymättömyydeksi sitä myös sanotaan

Lue lisää

Olisi kiinnostavaa tietää, mitkä näkemyksistä ovat olleet sellaisia, jotka tekisivät minusta äärivasemmistolaisen. Kepu- ja persuvastaisuusko ovat äärivasemmistolaisuutta? Vai mikä se on? Akateemisuuden osalta voin vain kertoa, että olen akateemisesti koulutettu. Minulla on myös akateemisia opinnäytteitä ja vertaisarvioituja kv. artikkeleita julkaistuna. Se ei tietysti vielä kerro paljon mitään akateemisesta tasosta, mutta siitä en täällä ala tarkemmin kertoilemaan kuten en myöskään yksityisasioistani enempää kuin tahdon eli aika vähän.

Ihmettelen myös sitä, ketä tai keitä kohtaan olen ollut suvaitsematon. No, ehkä raja kulkee fasisteissa ja muissa väkivaltaista totalitarismia ihailevissa poliittisissa voimissa. Sellaisia kohtaan saatan olla suvaitsematon. Kepulaisten ja persujen poliittisia näkemyksiä demokratian kannattaja siedän, vaikka en ole useinkaan samaa mieltä niiden kanssa.

Luulen, että tämä kirjoittaja ei jostain syystä siedä minun eikä Kapin näkemyksiä ja turhautuneena esittää useinkin edellisen kaltaisia ulostuloja. Itse pyrin mieluusti välttämään toisten kirjoittajien arvioimista ja yritän keskittyä kulloisenkin keskustelun aiheeseen. Minulla ei ole tarvetta arvioida muita kirjoittajia. Joskus ole toki kehunut joitakin ja sitten toisessa päässä tympääntynyt sellaisiin, joiden tarkoituksena on hyökätä jotakuta kirjoittajaa vastaan henkilökohtaisesti tai häiritä palstan keskustelua.

En ole puoluekantaani kertonut, mikä johtuu siitä, että lasken itseni ns. liikkuvaksi äänestäjäksi. Sen ole aiemminkin kertonut, että olen ihan henkilökohtaisesti kiitollinen demarien sodanjälkeiselle politiikalla. Se nimittäin mahdollista kouluttautumiseni, mikä ei vanhemmilleni ollut mahdollista. Se taas johtui köyhyydestä ja sodasta, joka vaikutti merkittävästi kummankin elämään. Demarien tasa-arvopolitiikka toi koulutuksen kautta mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun ja olen yksi sellainen, johon tämä osui. Kommunisteja, persuja, SMP:tä, RKP:tä ja KD:tä en ole koskaan äänestänyt enkä tule äänestämään. Muut puolueet ovat mahdollisuuden rajoissa ja olen elämäni aikana äänestänyt ainakin demaria, kokoomuslaista, kepulaista, liberaalia, muistaakseni jossain vaalissa myös Vihreiden ehdokasta (sen on täytynyt siinä tapauksessa olla Osmo Soininvaara). Demaria vasemmistolaisempaa en ole äänestänyt, vaikka aikoinaan pidin kyllä Ele Aleniusta ja Kalevi Kivistöä ihan kelvollisina poliitikkoina ja nykyisessä Vasemmistoliitossakin on muutamia järkeviä edustajia. Kepun ehdokkaista ole äänestänyt Kekkosta ja Ahoa presidentinvaalissa. Kepulaista minun onkin aika vaikea äänestää muussa kuin pressanvaalissa. Ylipäänsä kun yhteiskunta kehittyy ja tulee uusia haasteita, en pidä järkevänä kiinnittäytyä vain yhteen puolueeseen koko ikäni.

Aika hyvä varallisuustilanteeni selittyy vain osin akateemisuudellani ja työurallani. Sillä tavoin kylläkin, että kiinnostukseni aiheita ja menetelmiä ne ovat kehittäneet. Vaurauteni päälähde on pitkäaikainen kiinnostus talouteen ja osakesijoittamiseen. Olen omasta mielestäni perehtynyt näihin suhteellisen hyvin, mikä on johtanut taloudelliseen riippumattomuuteen, mitä ilmaisua käytän vaurauden sijasta mieluummin. Todennäköisesti suurin osa tästä tulee jäämään jälkeläisteni hyväksi, sillä en ole oppinut tuhlaamaan rahoja sellaiseen, jota en usko tarvitsevani. Yritän toki ostaa aina laatua, mikä on keskimääräistä kalliimpaa. Yritämme asua vanhuutemme kotona, jos vain terveyttä piisaa, joten mihinkään hoitokoteihin en ole toistaiseksi rahojani pannut.

En myöskään ole stadikeskeinen. Olen vain vastustanut sitä ajatusta, että asutusta hajasijoitetaan ilman järkeviä perusteita joka suuntaan, koska se on monin tavoin kulutehotonta. Tämä hajasijoittaminen on johtanut sitten turhiin alueellisiin tulonsiirtoihin. En siis vaadi, että suomalaisten pitäisi asua vai pääkaupunkiseudulla. Talouden näkökulmasta järkeviä asuinseutuja ovat esim. Oulun ja Tampereen seudut sekä koko läntinen ja eteläinen rannikkoseutu sekä sellaiset paikkakunnat, joissa on mittavaa taloudellista toimeliaisuutta. Esim. Kuusamon ja Kittilän seudut voivat turismin vuoksi menestyä oikeinkin hyvin. Mutta Suomi ei ole maatalouskeskeinen maa ja silloin sen ei pitäisi päätöksenteossa kovin merkityksellisenä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa tietää, mitkä näkemyksistä ovat olleet sellaisia, jotka tekisivät minusta äärivasemmistolaisen. Kepu- ja persuvastaisuusko ovat äärivasemmistolaisuutta? Vai mikä se on? Akateemisuuden osalta voin vain kertoa, että olen akateemisesti koulutettu. Minulla on myös akateemisia opinnäytteitä ja vertaisarvioituja kv. artikkeleita julkaistuna. Se ei tietysti vielä kerro paljon mitään akateemisesta tasosta, mutta siitä en täällä ala tarkemmin kertoilemaan kuten en myöskään yksityisasioistani enempää kuin tahdon eli aika vähän.

Ihmettelen myös sitä, ketä tai keitä kohtaan olen ollut suvaitsematon. No, ehkä raja kulkee fasisteissa ja muissa väkivaltaista totalitarismia ihailevissa poliittisissa voimissa. Sellaisia kohtaan saatan olla suvaitsematon. Kepulaisten ja persujen poliittisia näkemyksiä demokratian kannattaja siedän, vaikka en ole useinkaan samaa mieltä niiden kanssa.

Luulen, että tämä kirjoittaja ei jostain syystä siedä minun eikä Kapin näkemyksiä ja turhautuneena esittää useinkin edellisen kaltaisia ulostuloja. Itse pyrin mieluusti välttämään toisten kirjoittajien arvioimista ja yritän keskittyä kulloisenkin keskustelun aiheeseen. Minulla ei ole tarvetta arvioida muita kirjoittajia. Joskus ole toki kehunut joitakin ja sitten toisessa päässä tympääntynyt sellaisiin, joiden tarkoituksena on hyökätä jotakuta kirjoittajaa vastaan henkilökohtaisesti tai häiritä palstan keskustelua.

Lue lisää

Oma arvomaailmani on lähellä ns. Etelän Demokraatteja.
Näissä arvokeskusteluissa mennään usein metsään siinä että konservatiivisuus mielletään samaksi asiaksi kuin ahdasmielisyys.
Eli jokainen toteuttakoon elämässään etiikan kultaista sääntöä. Tee muille se mitä toivot itsellesi tehtävän.
Mistä sitten pahuus johtuu? Mielestäni vika ei ole uskonnoissa vaan niiden toteuttajissa eli agnostikko olen ateismin näköalattomuuteen kyllästyttyäni.
Hieno juttu MPP nuo vertaisarvioidut julkaisut.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole puoluekantaani kertonut, mikä johtuu siitä, että lasken itseni ns. liikkuvaksi äänestäjäksi. Sen ole aiemminkin kertonut, että olen ihan henkilökohtaisesti kiitollinen demarien sodanjälkeiselle politiikalla. Se nimittäin mahdollista kouluttautumiseni, mikä ei vanhemmilleni ollut mahdollista. Se taas johtui köyhyydestä ja sodasta, joka vaikutti merkittävästi kummankin elämään. Demarien tasa-arvopolitiikka toi koulutuksen kautta mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun ja olen yksi sellainen, johon tämä osui. Kommunisteja, persuja, SMP:tä, RKP:tä ja KD:tä en ole koskaan äänestänyt enkä tule äänestämään. Muut puolueet ovat mahdollisuuden rajoissa ja olen elämäni aikana äänestänyt ainakin demaria, kokoomuslaista, kepulaista, liberaalia, muistaakseni jossain vaalissa myös Vihreiden ehdokasta (sen on täytynyt siinä tapauksessa olla Osmo Soininvaara). Demaria vasemmistolaisempaa en ole äänestänyt, vaikka aikoinaan pidin kyllä Ele Aleniusta ja Kalevi Kivistöä ihan kelvollisina poliitikkoina ja nykyisessä Vasemmistoliitossakin on muutamia järkeviä edustajia. Kepun ehdokkaista ole äänestänyt Kekkosta ja Ahoa presidentinvaalissa. Kepulaista minun onkin aika vaikea äänestää muussa kuin pressanvaalissa. Ylipäänsä kun yhteiskunta kehittyy ja tulee uusia haasteita, en pidä järkevänä kiinnittäytyä vain yhteen puolueeseen koko ikäni.

Aika hyvä varallisuustilanteeni selittyy vain osin akateemisuudellani ja työurallani. Sillä tavoin kylläkin, että kiinnostukseni aiheita ja menetelmiä ne ovat kehittäneet. Vaurauteni päälähde on pitkäaikainen kiinnostus talouteen ja osakesijoittamiseen. Olen omasta mielestäni perehtynyt näihin suhteellisen hyvin, mikä on johtanut taloudelliseen riippumattomuuteen, mitä ilmaisua käytän vaurauden sijasta mieluummin. Todennäköisesti suurin osa tästä tulee jäämään jälkeläisteni hyväksi, sillä en ole oppinut tuhlaamaan rahoja sellaiseen, jota en usko tarvitsevani. Yritän toki ostaa aina laatua, mikä on keskimääräistä kalliimpaa. Yritämme asua vanhuutemme kotona, jos vain terveyttä piisaa, joten mihinkään hoitokoteihin en ole toistaiseksi rahojani pannut.

En myöskään ole stadikeskeinen. Olen vain vastustanut sitä ajatusta, että asutusta hajasijoitetaan ilman järkeviä perusteita joka suuntaan, koska se on monin tavoin kulutehotonta. Tämä hajasijoittaminen on johtanut sitten turhiin alueellisiin tulonsiirtoihin. En siis vaadi, että suomalaisten pitäisi asua vai pääkaupunkiseudulla. Talouden näkökulmasta järkeviä asuinseutuja ovat esim. Oulun ja Tampereen seudut sekä koko läntinen ja eteläinen rannikkoseutu sekä sellaiset paikkakunnat, joissa on mittavaa taloudellista toimeliaisuutta. Esim. Kuusamon ja Kittilän seudut voivat turismin vuoksi menestyä oikeinkin hyvin. Mutta Suomi ei ole maatalouskeskeinen maa ja silloin sen ei pitäisi päätöksenteossa kovin merkityksellisenä.

Lue lisää

Kerroppa miten asutusta on hajasijoitettu viimeisen 50 vuoden aikana?

1940-luvun lopulla ja vielä 1950 luvun alussa "hajasijoitettiin" Karjalan evakkoja ja maattomia sotaveteraaneja asutustiloille. Tuo asutustoiminta oli enemmin sosiaalista, ihmisille tarjottiin edes jotain toimeentulon mahdollisuutta pienen maatilkun muodossa. Muutoin he olisivat olleet, usein sodan traumatisoimina, riski yhteiskuntajärjestykselle.

Noiden hajasijoitettujen jälkeläiset ovat sitten aivan oma-aloitteisesti siirtyneet asutuskeskuksiin, asumista siellä on autettu poliittisin toimin paljonkin. Esimerkiksi eniten asumistukea asukasmäärään suhteutettuna saavista paikakkunnista 10 kärki ovat kaikki suurimpia kaupunkejamme, joukossa ei yhtän ns. maalaiskuntaa. Eli muualla maassa voidaan asua vähemmin tulonsiirroin.

Tuokin, täysin paikkansa pitämätön kommenttisi, osoittaa suvaitsemattomuutesi ja ymmärtämätötmyytesi muita kuin omaa viiteryhmääsi kohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppa miten asutusta on hajasijoitettu viimeisen 50 vuoden aikana?

1940-luvun lopulla ja vielä 1950 luvun alussa "hajasijoitettiin" Karjalan evakkoja ja maattomia sotaveteraaneja asutustiloille. Tuo asutustoiminta oli enemmin sosiaalista, ihmisille tarjottiin edes jotain toimeentulon mahdollisuutta pienen maatilkun muodossa. Muutoin he olisivat olleet, usein sodan traumatisoimina, riski yhteiskuntajärjestykselle.

Noiden hajasijoitettujen jälkeläiset ovat sitten aivan oma-aloitteisesti siirtyneet asutuskeskuksiin, asumista siellä on autettu poliittisin toimin paljonkin. Esimerkiksi eniten asumistukea asukasmäärään suhteutettuna saavista paikakkunnista 10 kärki ovat kaikki suurimpia kaupunkejamme, joukossa ei yhtän ns. maalaiskuntaa. Eli muualla maassa voidaan asua vähemmin tulonsiirroin.

Tuokin, täysin paikkansa pitämätön kommenttisi, osoittaa suvaitsemattomuutesi ja ymmärtämätötmyytesi muita kuin omaa viiteryhmääsi kohtaan.

Lue lisää

Karjalan evakkojen asuttaminen oli ok. He olivat pakolaisiin verrattava ryhmä, joka tarvitsi välitöntä apua. 1950-luvulla Suomi oli vielä varsin maatalousvaltainen maa, mutta tuo vuosikymmen oli tässä suhteessa murrosvaihe. 1960-luvulla väkeä alkoi sitten muuttaa paremman toimeentulon toivossa töihin tehdaskaupunkeihin. Tämä muutto ei koskenut vain Karjalan evakkoja. Itse asiassa merkittävin muuttoaalto koski Pohjanmaata, missä Karjalan evakkoja oli varsin vähän. Ja se suuntautui sekä Suomen että Ruotsin tehdaskaupunkeihin. Ruotsi imi Suomesta paljon sellaista väkeä, joka olisi ajautunut toimeentulovaikeuksiin. Maatalous ei elättänyt, koska pienmaatalous oli suuressa määrin omaan käyttöön tarkoitettua tuotantoa. Pienviljelijöiden oli pakko yrittää hankkia elantoa myös muualta. Aika hyvää ajankuvaa tilanteesta on Mikko Niskasen seitsemän surmanluotia elokuva.

Kepun silloinen politiikka oli maatalouspolitiikkaa. Sen ytimenä olivat maataloustuet. Ne olivat sato- ja katokorvauksia, verohelpotuksia, siltarumpupolitiikkaa. Maaseutua niin sanotusti kehitettiin siinä toivossa, että ihmiset pysyisivät maaseudulle ja muuttaisivat sinne takaisin. Tätä varten keksittiin vaikka mitä. Julkisen puolen työntekijöille maksettiin reilua syrjäseutulisää, yrittäjiä houkuteltiin ilmaisin liikekiinteistötontein ja avustuksin. Tässäkin oli muistaakseni säädetty verohelpotuksia yrityksille, jotka muuttivat liiketoimintansa syrjäseuduille. Kepu harjoitti tuohon aikaan aktiivista aluepolitiikkaa ja sai myös tahtonsa läpi punamultahallitusten sulle-mulle-politiikassa. Kepulaiset ovat edelleen puhuneet avoimesti ns. Robin Hood-rahoista ja korostaneet aluepolitiikan merkitystä (tulonsiirrot ja syrjäseutuinvestoinnit). He on korostaneet korostamasta päästyään sitä, että koko maa täytyy pitää asuttuna. Aiemmin uskoteltiin, että se on jopa puolustuspoliittisesti välttämätöntä. Kepu saatiin EU-liiton kannalle lupaamalla ruhtinaalliset maatalous- ja aluepoliittiset edut. Esim. naapurimaa Ruotsi ei tällaista edellyttänyt liittymisensä ehtona. Nämä aluetuet eivät suinkaan ole tarkoitettu eteläisen Suomen tueksi vaan ihan muualle.

Asumistuki on tässä kokonaisuudessa vähäpätöinen asia. Asumistukea maksetaan sosiaalisin perustein ja se on usein lyhytaikaista. Tuensaajia on koko Suomessa, mutta esim. pääkaupunkiseudun tuet ovat vuokrien suuruuden vuoksi korkeammat kuin muualla. Asumistuella tuetaan siten ennen muuta vuokranantajia ihan riippumatta siitä, kuka nämä pääkaupunkiseudun vuokra-asunnot sattuu omistamaan. Asumistukea ei makseta sen vuoksi, että asukkaita pyrittäisiin nimenomaan houkuttelemaan pääkaupunkiseudulle.

Tukea on järkevä maksaa sosiaalisin perustein minne päin Suomea tahansa. Se on täysin eri asia kuin maksaa kaiken maailman kehitysrahoja summamutikassa alueille, jotka eivät ole kehittyneet eivätkä koskaan kehity. Ja joita ei ole mitään järkeä edes yrittää kehittää. Koko idea Suomen pitämisestä kokonaan asuttuna tuhoon tuomittu jo lähtökohtaisesti. Kun Kepu on harjoittanut tällaista valheellista toiveajattelua ja saanut ihmiset siitä innostumaan, on paljon paikkakuntia, joissa työikäistä ja nuorta väkeä ei enää juuri olekaan. On vain vanhuksia ja työttömyyttä. Kyse on siitä, että taantuvat paikkakunnat eivät pysty elättämään ylisuurta väestöä ja ainoa järkevä tapa purkaa huono tilanne, on maaltamuutto joko kaupunkeihin tai ulkomaille kuten aiemmin tapahtui.

Mielipidepankki kirjoitti:

Karjalan evakkojen asuttaminen oli ok. He olivat pakolaisiin verrattava ryhmä, joka tarvitsi välitöntä apua. 1950-luvulla Suomi oli vielä varsin maatalousvaltainen maa, mutta tuo vuosikymmen oli tässä suhteessa murrosvaihe. 1960-luvulla väkeä alkoi sitten muuttaa paremman toimeentulon toivossa töihin tehdaskaupunkeihin. Tämä muutto ei koskenut vain Karjalan evakkoja. Itse asiassa merkittävin muuttoaalto koski Pohjanmaata, missä Karjalan evakkoja oli varsin vähän. Ja se suuntautui sekä Suomen että Ruotsin tehdaskaupunkeihin. Ruotsi imi Suomesta paljon sellaista väkeä, joka olisi ajautunut toimeentulovaikeuksiin. Maatalous ei elättänyt, koska pienmaatalous oli suuressa määrin omaan käyttöön tarkoitettua tuotantoa. Pienviljelijöiden oli pakko yrittää hankkia elantoa myös muualta. Aika hyvää ajankuvaa tilanteesta on Mikko Niskasen seitsemän surmanluotia elokuva.

Kepun silloinen politiikka oli maatalouspolitiikkaa. Sen ytimenä olivat maataloustuet. Ne olivat sato- ja katokorvauksia, verohelpotuksia, siltarumpupolitiikkaa. Maaseutua niin sanotusti kehitettiin siinä toivossa, että ihmiset pysyisivät maaseudulle ja muuttaisivat sinne takaisin. Tätä varten keksittiin vaikka mitä. Julkisen puolen työntekijöille maksettiin reilua syrjäseutulisää, yrittäjiä houkuteltiin ilmaisin liikekiinteistötontein ja avustuksin. Tässäkin oli muistaakseni säädetty verohelpotuksia yrityksille, jotka muuttivat liiketoimintansa syrjäseuduille. Kepu harjoitti tuohon aikaan aktiivista aluepolitiikkaa ja sai myös tahtonsa läpi punamultahallitusten sulle-mulle-politiikassa. Kepulaiset ovat edelleen puhuneet avoimesti ns. Robin Hood-rahoista ja korostaneet aluepolitiikan merkitystä (tulonsiirrot ja syrjäseutuinvestoinnit). He on korostaneet korostamasta päästyään sitä, että koko maa täytyy pitää asuttuna. Aiemmin uskoteltiin, että se on jopa puolustuspoliittisesti välttämätöntä. Kepu saatiin EU-liiton kannalle lupaamalla ruhtinaalliset maatalous- ja aluepoliittiset edut. Esim. naapurimaa Ruotsi ei tällaista edellyttänyt liittymisensä ehtona. Nämä aluetuet eivät suinkaan ole tarkoitettu eteläisen Suomen tueksi vaan ihan muualle.

Asumistuki on tässä kokonaisuudessa vähäpätöinen asia. Asumistukea maksetaan sosiaalisin perustein ja se on usein lyhytaikaista. Tuensaajia on koko Suomessa, mutta esim. pääkaupunkiseudun tuet ovat vuokrien suuruuden vuoksi korkeammat kuin muualla. Asumistuella tuetaan siten ennen muuta vuokranantajia ihan riippumatta siitä, kuka nämä pääkaupunkiseudun vuokra-asunnot sattuu omistamaan. Asumistukea ei makseta sen vuoksi, että asukkaita pyrittäisiin nimenomaan houkuttelemaan pääkaupunkiseudulle.

Tukea on järkevä maksaa sosiaalisin perustein minne päin Suomea tahansa. Se on täysin eri asia kuin maksaa kaiken maailman kehitysrahoja summamutikassa alueille, jotka eivät ole kehittyneet eivätkä koskaan kehity. Ja joita ei ole mitään järkeä edes yrittää kehittää. Koko idea Suomen pitämisestä kokonaan asuttuna tuhoon tuomittu jo lähtökohtaisesti. Kun Kepu on harjoittanut tällaista valheellista toiveajattelua ja saanut ihmiset siitä innostumaan, on paljon paikkakuntia, joissa työikäistä ja nuorta väkeä ei enää juuri olekaan. On vain vanhuksia ja työttömyyttä. Kyse on siitä, että taantuvat paikkakunnat eivät pysty elättämään ylisuurta väestöä ja ainoa järkevä tapa purkaa huono tilanne, on maaltamuutto joko kaupunkeihin tai ulkomaille kuten aiemmin tapahtui.

Lue lisää

Ensin sinä puhut asutuksen hajasijoittamisesta ja sen tukemisesta. Kun se osoitetaan täysin paikkansapitämättömäksi, ja näytetään kuinka asuttamisen tuki onkin kohdistunut kaupunkien asuttamiseen asumistuen muodossa, alat puhua jostain ihan muusta. Tyypillistä käytöstä niille, jotka elävät mielikuviensa varassa vailla totuuden pohjaa.

Nyt tukea vaativat osa palvelualoista ja siellä olevista tapahtuma-alan toimijoista, niin sinun logiikan mukaan heitä ei saa avustaa koska se kohdistuu alueellisesti rajatuille osille maata. Siis kaupunkeihin.

Lopuksi vielä esität, että koska pienillä paikoilla on vain vanhuksia ja työttömiä aiheuttaen ylisuuren väestön suhteessa työssä oleviin, näiden vanhusten ja työttömien pitää muuttaa kaupunkeihin tai peräti ulkomaille, eihän siinä olisi mitään järkeä jos työssä oleva tmuuttaisi pois. Aikamoista vihapuhetta taas kerran sinulta noita maaseudun vanhuksia kohtaan. Ymmärtänetkö itse?

Mielipidepankki kirjoitti:

Karjalan evakkojen asuttaminen oli ok. He olivat pakolaisiin verrattava ryhmä, joka tarvitsi välitöntä apua. 1950-luvulla Suomi oli vielä varsin maatalousvaltainen maa, mutta tuo vuosikymmen oli tässä suhteessa murrosvaihe. 1960-luvulla väkeä alkoi sitten muuttaa paremman toimeentulon toivossa töihin tehdaskaupunkeihin. Tämä muutto ei koskenut vain Karjalan evakkoja. Itse asiassa merkittävin muuttoaalto koski Pohjanmaata, missä Karjalan evakkoja oli varsin vähän. Ja se suuntautui sekä Suomen että Ruotsin tehdaskaupunkeihin. Ruotsi imi Suomesta paljon sellaista väkeä, joka olisi ajautunut toimeentulovaikeuksiin. Maatalous ei elättänyt, koska pienmaatalous oli suuressa määrin omaan käyttöön tarkoitettua tuotantoa. Pienviljelijöiden oli pakko yrittää hankkia elantoa myös muualta. Aika hyvää ajankuvaa tilanteesta on Mikko Niskasen seitsemän surmanluotia elokuva.

Kepun silloinen politiikka oli maatalouspolitiikkaa. Sen ytimenä olivat maataloustuet. Ne olivat sato- ja katokorvauksia, verohelpotuksia, siltarumpupolitiikkaa. Maaseutua niin sanotusti kehitettiin siinä toivossa, että ihmiset pysyisivät maaseudulle ja muuttaisivat sinne takaisin. Tätä varten keksittiin vaikka mitä. Julkisen puolen työntekijöille maksettiin reilua syrjäseutulisää, yrittäjiä houkuteltiin ilmaisin liikekiinteistötontein ja avustuksin. Tässäkin oli muistaakseni säädetty verohelpotuksia yrityksille, jotka muuttivat liiketoimintansa syrjäseuduille. Kepu harjoitti tuohon aikaan aktiivista aluepolitiikkaa ja sai myös tahtonsa läpi punamultahallitusten sulle-mulle-politiikassa. Kepulaiset ovat edelleen puhuneet avoimesti ns. Robin Hood-rahoista ja korostaneet aluepolitiikan merkitystä (tulonsiirrot ja syrjäseutuinvestoinnit). He on korostaneet korostamasta päästyään sitä, että koko maa täytyy pitää asuttuna. Aiemmin uskoteltiin, että se on jopa puolustuspoliittisesti välttämätöntä. Kepu saatiin EU-liiton kannalle lupaamalla ruhtinaalliset maatalous- ja aluepoliittiset edut. Esim. naapurimaa Ruotsi ei tällaista edellyttänyt liittymisensä ehtona. Nämä aluetuet eivät suinkaan ole tarkoitettu eteläisen Suomen tueksi vaan ihan muualle.

Asumistuki on tässä kokonaisuudessa vähäpätöinen asia. Asumistukea maksetaan sosiaalisin perustein ja se on usein lyhytaikaista. Tuensaajia on koko Suomessa, mutta esim. pääkaupunkiseudun tuet ovat vuokrien suuruuden vuoksi korkeammat kuin muualla. Asumistuella tuetaan siten ennen muuta vuokranantajia ihan riippumatta siitä, kuka nämä pääkaupunkiseudun vuokra-asunnot sattuu omistamaan. Asumistukea ei makseta sen vuoksi, että asukkaita pyrittäisiin nimenomaan houkuttelemaan pääkaupunkiseudulle.

Tukea on järkevä maksaa sosiaalisin perustein minne päin Suomea tahansa. Se on täysin eri asia kuin maksaa kaiken maailman kehitysrahoja summamutikassa alueille, jotka eivät ole kehittyneet eivätkä koskaan kehity. Ja joita ei ole mitään järkeä edes yrittää kehittää. Koko idea Suomen pitämisestä kokonaan asuttuna tuhoon tuomittu jo lähtökohtaisesti. Kun Kepu on harjoittanut tällaista valheellista toiveajattelua ja saanut ihmiset siitä innostumaan, on paljon paikkakuntia, joissa työikäistä ja nuorta väkeä ei enää juuri olekaan. On vain vanhuksia ja työttömyyttä. Kyse on siitä, että taantuvat paikkakunnat eivät pysty elättämään ylisuurta väestöä ja ainoa järkevä tapa purkaa huono tilanne, on maaltamuutto joko kaupunkeihin tai ulkomaille kuten aiemmin tapahtui.

Lue lisää

>>Julkisen puolen työntekijöille maksettiin reilua syrjäseutulisää<<

Asia oli päinvastoin. Maksettiin "kalliin paikan lisää". Palkkalisiä työpaikkakunnan mukaan taisi olla neljä. Helsingissä työskentelevät saivat korkeimman lisän.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>Julkisen puolen työntekijöille maksettiin reilua syrjäseutulisää<<

Asia oli päinvastoin. Maksettiin "kalliin paikan lisää". Palkkalisiä työpaikkakunnan mukaan taisi olla neljä. Helsingissä työskentelevät saivat korkeimman lisän.

Lue lisää

Älä nyt pilaa MPP:n mielikuvissaan keksimiä asioita kertomalla hänelle faktoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ensin sinä puhut asutuksen hajasijoittamisesta ja sen tukemisesta. Kun se osoitetaan täysin paikkansapitämättömäksi, ja näytetään kuinka asuttamisen tuki onkin kohdistunut kaupunkien asuttamiseen asumistuen muodossa, alat puhua jostain ihan muusta. Tyypillistä käytöstä niille, jotka elävät mielikuviensa varassa vailla totuuden pohjaa.

Nyt tukea vaativat osa palvelualoista ja siellä olevista tapahtuma-alan toimijoista, niin sinun logiikan mukaan heitä ei saa avustaa koska se kohdistuu alueellisesti rajatuille osille maata. Siis kaupunkeihin.

Lopuksi vielä esität, että koska pienillä paikoilla on vain vanhuksia ja työttömiä aiheuttaen ylisuuren väestön suhteessa työssä oleviin, näiden vanhusten ja työttömien pitää muuttaa kaupunkeihin tai peräti ulkomaille, eihän siinä olisi mitään järkeä jos työssä oleva tmuuttaisi pois. Aikamoista vihapuhetta taas kerran sinulta noita maaseudun vanhuksia kohtaan. Ymmärtänetkö itse?

Lue lisää

Vihapuhetta on vain sinussa, koska vääristelet jatkuvasti kirjoituksiani. Kepulainen aluepolitiikka on johtanut siihen, että monin paikoin on enää vanhuksia ja työttömiä. En ole vaatinut heidän muuttamistaan pois vaan sitä, että lopetettaisiin vihdoin rahan ahtaaminen tällaisten alueiden kehittämiseen, kun se raha menee historiallisen kokemuksen mukaan Kankkulan kaivoon.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>Julkisen puolen työntekijöille maksettiin reilua syrjäseutulisää<<

Asia oli päinvastoin. Maksettiin "kalliin paikan lisää". Palkkalisiä työpaikkakunnan mukaan taisi olla neljä. Helsingissä työskentelevät saivat korkeimman lisän.

Lue lisää

Olet väärässä. Julkisella sektorilla on maksettu myös kalliinpaikan lisää, mutta siinä kyse on ollut vähäisistä lisistä. Syrjäseutulisien määrät olivat paljon suurempia eli lähes kolmanneksen lisiä normipalkkoihin verrattuna.

Tuossa linkki, missä mainitaan nämä entiset syrjäseutulisät ja joita poliisimies ehdottaa siis otettavaksi uudelleen käyttöön.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1232769

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt pilaa MPP:n mielikuvissaan keksimiä asioita kertomalla hänelle faktoja.

Faktoihin voit tutustua lukemalla aiemmin käytetyistä syrjäseutulisistä ja niiden suuruudesta. Nyt Suomessa parlamentaarinen työryhmä on taas puuhastellut tällaisten lisien ja muiden etujen puolesta hartaana toiveenaan muuttaa syrjäseutuja sillä tavoin elinkelpoiseksi. Typerää toimintaa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1232769

Mielipidepankki kirjoitti:

Vihapuhetta on vain sinussa, koska vääristelet jatkuvasti kirjoituksiani. Kepulainen aluepolitiikka on johtanut siihen, että monin paikoin on enää vanhuksia ja työttömiä. En ole vaatinut heidän muuttamistaan pois vaan sitä, että lopetettaisiin vihdoin rahan ahtaaminen tällaisten alueiden kehittämiseen, kun se raha menee historiallisen kokemuksen mukaan Kankkulan kaivoon.

Lue lisää

Suora lainaus omasta tekstistäsi: "...on paljon paikkakuntia, joissa työikäistä ja nuorta väkeä ei enää juuri olekaan. On vain vanhuksia ja työttömyyttä. Kyse on siitä, että taantuvat paikkakunnat eivät pysty elättämään ylisuurta väestöä ja ainoa järkevä tapa purkaa huono tilanne, on maaltamuutto joko kaupunkeihin tai ulkomaille"

Sanot, että AINOA järkevä keino on maaltamuutto, siis noiden vanhusten tai työttömien poistaminen näiltä paikkakunnilta. Vieläpä korostat, että se on ainoa JÄRKEVÄ vaihtoehto,

Miksi kirjoitat jotain tuollaista jos nyt et sitten kuintenkaan vaadi poismuuttoa, vaan vain rahojen ottamista pois heidän palveluistaan, mikä tosin on sama kuin esittäisit heidän tappamistaan, sillä jos heidän terveys- ja sosiaalipalveluistaan otetaan rahat, niin sehän tarkoittaa etteivät saa hoitoja ja menehtyvät tauteihin,

Kirjoitusksesi ovat aina juuri tuollaista vihapuhetta viliseviä, ja sitten kun se sinulle osoitetaan, alat seliseliseliä tunkemaan. Tyypillistä mielikuvien varassa elävälle.

Painoin vahingossa lähetä-nappia, joten hieman tuohon jatkoa:

Veljekset siis rikastuivat ja tehdessään rauhan toukolalaisten kanssa heidän Impivaaran talonsa yhdessä Jukolan talon kanssa oli mahdollisesti jopa kylän vaurain, kun lisämaan raivaaminen oli vielä 1800-luvun puolivälissä harvinaista. Nuo kaksi veljesten tilaa jaettiin monen veljeksen kesken. Eli itsenäisyys ja normeista poikkeaminen kannatti myös taloudellisesti.

Kolmanneksi veljekset opettelivat Impivaarassa myös lukemaan itsenäisesti, mutta niin, että oivalsivat myös lukutaidon hyödyn. Jokunenhan heistä toimi sittemmin merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Useimmille toukolalaisille koko lukutaito oli vain yhteiskunnan pakottama juttu ilman omakohtaista ymmärrystä, mihin muuhun kuin Raamatun lukemiseen sitä voisi käyttää.

Impivaaralaisuus on siis edistystä. Jos halutaan puhua taantumuksesta tai ainakin tuttuun ja turvalliseen pitäytymisessä, käytettäköön jotain muuta termiä.

Kivi kuvaa Impivaaran kylän kaukaisiksi takamaiksi, jonne veljekset lähtevät pakoon sitä elämää, joita uusi aika edellyttää, kuten lukutaidon hankkimista tai verojen maksua. Kovapäisiin veljeksiin lukkarin opit eivät uppoa. Jukolan talo on rappiolla kun veljesten isä oli keskittynyt metsästykseen, ja veljeksillä on taipumus juopotteluun. Tilaa ei hoideta kruunun edellyttämällä tavalla. Lautamies käy kovistelemassa, ja niin veljekset päättävät jättää koko roskan ja muuttaa korpeen, vaikka sitten lopulta taipuvat opin tielle ja sivistyksen pariin.

Kirja kuvaa 1800 luvun elämää, silloin maanviljely alkoi muuttua kaskeamisesta peltojen viljelyyn, ja sitäkin kehitystä veljekset vastustaa, viljelevät huhtaruista (huhta = kaski). Sadon myyntikin menee pieleen kun juopottelun seurauksena kauppamiehet ryöstetään.

Impivaara ja impivaaralaisuus siis kuvaa myös haluttomuutta omaksua uutta, tai elää uudistuvien normien mukaan. Kapinallisuus ei siis ole vaatimusta uudenlaisesta, vaan kapinaa sitä vastaan

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Painoin vahingossa lähetä-nappia, joten hieman tuohon jatkoa:

Veljekset siis rikastuivat ja tehdessään rauhan toukolalaisten kanssa heidän Impivaaran talonsa yhdessä Jukolan talon kanssa oli mahdollisesti jopa kylän vaurain, kun lisämaan raivaaminen oli vielä 1800-luvun puolivälissä harvinaista. Nuo kaksi veljesten tilaa jaettiin monen veljeksen kesken. Eli itsenäisyys ja normeista poikkeaminen kannatti myös taloudellisesti.

Kolmanneksi veljekset opettelivat Impivaarassa myös lukemaan itsenäisesti, mutta niin, että oivalsivat myös lukutaidon hyödyn. Jokunenhan heistä toimi sittemmin merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Useimmille toukolalaisille koko lukutaito oli vain yhteiskunnan pakottama juttu ilman omakohtaista ymmärrystä, mihin muuhun kuin Raamatun lukemiseen sitä voisi käyttää.

Impivaaralaisuus on siis edistystä. Jos halutaan puhua taantumuksesta tai ainakin tuttuun ja turvalliseen pitäytymisessä, käytettäköön jotain muuta termiä.

Lue lisää

Tuohon lukemaan oppimiseen. Eero laitettiin ensin opintielle ja hön sitten opetti muut. Ei se siis aivan itsenäisesti tapahtunut.

Lukitaito oli varmasti 1800 luvun puolivälin tienoilla monelle vielä vättämätön paha, jota kinkereillä kuulusteltiin ja kirkonkirjoihin merkittiin. Sitähän veljeksetkin ensin pakeni, mutta vuosien kuluessa siis nousi myös halu oppia ja päästä takaisin Jukolaan ja rintamaille

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Painoin vahingossa lähetä-nappia, joten hieman tuohon jatkoa:

Veljekset siis rikastuivat ja tehdessään rauhan toukolalaisten kanssa heidän Impivaaran talonsa yhdessä Jukolan talon kanssa oli mahdollisesti jopa kylän vaurain, kun lisämaan raivaaminen oli vielä 1800-luvun puolivälissä harvinaista. Nuo kaksi veljesten tilaa jaettiin monen veljeksen kesken. Eli itsenäisyys ja normeista poikkeaminen kannatti myös taloudellisesti.

Kolmanneksi veljekset opettelivat Impivaarassa myös lukemaan itsenäisesti, mutta niin, että oivalsivat myös lukutaidon hyödyn. Jokunenhan heistä toimi sittemmin merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Useimmille toukolalaisille koko lukutaito oli vain yhteiskunnan pakottama juttu ilman omakohtaista ymmärrystä, mihin muuhun kuin Raamatun lukemiseen sitä voisi käyttää.

Impivaaralaisuus on siis edistystä. Jos halutaan puhua taantumuksesta tai ainakin tuttuun ja turvalliseen pitäytymisessä, käytettäköön jotain muuta termiä.

Lue lisää

Niin, kyllähän nykyvasemmistoa voi myös luonnehtia ääritaantumukselliseksi.

Aikanaan vaadittiin ja saatii uudistuksia aikaan, viimeiset 20 vuotta on jarrutettu kaikkea mahdollista muutosta, ellei se muutos ole ollut vastikkeettoman rahan jakamista. Lipponen on viimeinen vasemmiston mohikaani joka uskalsi edustaa tannerilaista eteenpäinkatsovaa sosialidemokratiaa. Sen jälkeen on katsottu vastakkaiseen suuntaan, tulevaisuudelle on käännetty takapuoli. Marin siinä suhteessa ehkä karmein esimerkki, tietysti Kiurun ohella.

Anonyymi kirjoitti:

Kivi kuvaa Impivaaran kylän kaukaisiksi takamaiksi, jonne veljekset lähtevät pakoon sitä elämää, joita uusi aika edellyttää, kuten lukutaidon hankkimista tai verojen maksua. Kovapäisiin veljeksiin lukkarin opit eivät uppoa. Jukolan talo on rappiolla kun veljesten isä oli keskittynyt metsästykseen, ja veljeksillä on taipumus juopotteluun. Tilaa ei hoideta kruunun edellyttämällä tavalla. Lautamies käy kovistelemassa, ja niin veljekset päättävät jättää koko roskan ja muuttaa korpeen, vaikka sitten lopulta taipuvat opin tielle ja sivistyksen pariin.

Kirja kuvaa 1800 luvun elämää, silloin maanviljely alkoi muuttua kaskeamisesta peltojen viljelyyn, ja sitäkin kehitystä veljekset vastustaa, viljelevät huhtaruista (huhta = kaski). Sadon myyntikin menee pieleen kun juopottelun seurauksena kauppamiehet ryöstetään.

Impivaara ja impivaaralaisuus siis kuvaa myös haluttomuutta omaksua uutta, tai elää uudistuvien normien mukaan. Kapinallisuus ei siis ole vaatimusta uudenlaisesta, vaan kapinaa sitä vastaan

Lue lisää

Eteläisessä Hämeessä eli Uudellamaalla ei todellakaan kaskettu 1800-luvulla savolaisten tapaan. Kyllä siellä oli ollut peltoviljelyä jo keskiajalta asti, kuten koko Länsi-Suomessakin. Vain synkät metsät Etelä- ja Länsi-Suomessa raivattiin kaskeamalla pysyvään peltokäyttöön. Nimi huhta tarkoittaa juuri sellaisen järeän sekametsän kaskeamista. Savolaiset sen sijaan kaskesivat samat alueet yhä uudelleen ja uudelleen. Käytännössä valtaosa savolaisten kaskista tapahtui siis ohutrankaisissa koivumetsissä, koska koivu on pioneeripuu. Viroksi muuten koivu on kask.

Eli ihan samalla tavalla kuin muutkin kyläläiset veljekset tekivät Impivaaraan pysyvää peltoa. En muista, raivasivatko myös soita, mutta suuren pinta-alan kuitenkin.

Eikä lukutaidon oppiminenkaan ollut uutta. Siitä oli jo 1600-luvulla kirkon määräys ja osittain sitä varten rippikirjojakin ryhdyttiin pitämään.

Sitä en väitä, että veljekset vaativat uudistuksia muuttaessaan Impivaaraan, mutta niihin he löysivät siellä tien. Jos olisivat jääneet Toukolaan, olisivat luultavasti jääneet alemmalle kehitysasteelle noudattaessaan muiden kanssa yhteisönsä vakiintuneita normeja. Oivallus olisi jäänyt puuttumaan. Seitsemän vejestä on kasvutarina.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon lukemaan oppimiseen. Eero laitettiin ensin opintielle ja hön sitten opetti muut. Ei se siis aivan itsenäisesti tapahtunut.

Lukitaito oli varmasti 1800 luvun puolivälin tienoilla monelle vielä vättämätön paha, jota kinkereillä kuulusteltiin ja kirkonkirjoihin merkittiin. Sitähän veljeksetkin ensin pakeni, mutta vuosien kuluessa siis nousi myös halu oppia ja päästä takaisin Jukolaan ja rintamaille

Lue lisää

Eipä tietenkään lukemaan voi ilman opetusta, mutta veljesten osalta se tapahtui poikkeuksellisella tavalla. Hienoa että oivalsivat lukutaidon merkityksen, vaikka kirkko olikin jo luovuttanut pitäessään veljeksiä toivottomina tapauksina.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Eteläisessä Hämeessä eli Uudellamaalla ei todellakaan kaskettu 1800-luvulla savolaisten tapaan. Kyllä siellä oli ollut peltoviljelyä jo keskiajalta asti, kuten koko Länsi-Suomessakin. Vain synkät metsät Etelä- ja Länsi-Suomessa raivattiin kaskeamalla pysyvään peltokäyttöön. Nimi huhta tarkoittaa juuri sellaisen järeän sekametsän kaskeamista. Savolaiset sen sijaan kaskesivat samat alueet yhä uudelleen ja uudelleen. Käytännössä valtaosa savolaisten kaskista tapahtui siis ohutrankaisissa koivumetsissä, koska koivu on pioneeripuu. Viroksi muuten koivu on kask.

Eli ihan samalla tavalla kuin muutkin kyläläiset veljekset tekivät Impivaaraan pysyvää peltoa. En muista, raivasivatko myös soita, mutta suuren pinta-alan kuitenkin.

Eikä lukutaidon oppiminenkaan ollut uutta. Siitä oli jo 1600-luvulla kirkon määräys ja osittain sitä varten rippikirjojakin ryhdyttiin pitämään.

Sitä en väitä, että veljekset vaativat uudistuksia muuttaessaan Impivaaraan, mutta niihin he löysivät siellä tien. Jos olisivat jääneet Toukolaan, olisivat luultavasti jääneet alemmalle kehitysasteelle noudattaessaan muiden kanssa yhteisönsä vakiintuneita normeja. Oivallus olisi jäänyt puuttumaan. Seitsemän vejestä on kasvutarina.

Lue lisää

Kyllähän Seitsämässä Veljeksessä kasketaan. Karkaa tulikin vielä heiltä ja joutuvat housuillaan tulta sammuttamaan. Koska peltoviljely ei ollut sujunut (Jukola oli rappiolla) niin lähdettiin korpea kaskeamaan. Suota kuivattiin myös hallan torjumiseksi.

Kivi varmaan käytti taiteellista vapauttaan tuota kuvatessaan, kuten sanot, kaskeaminen oli Hämeessä jo mennyttä kulttuuria tuohon aikaan. Taiteen vuoksi totuutta joskus venytetään.

Huhta on havupuukaski, kuusikkoon kaadettu. Huhta, tai huuhta, tuli karjasta Savoon ja sieltä pohjoiseen Hämeeseen, joka nykyisin tunnetaan Keski-Suomen maakuntana. Savolaiset tarvitsivat isot alueet asumuksilleen, järeää kuusimetsää ei hetkessä syntynyt. Niinpä Savo on harvaa mäkiasutusta, kun muualla elettiin tiiviimmissä kyläyhteisöissä.

Huuhta sopi moreenimaille, mäkien vedenkoskemattomille lakikorkeuksille. Yoldiameri- ja ancylysjärvivaiheiden aikaan vesi ulottui liki 200 m nykyistä merenpitaa korkeammalle, ja sen yläpuolelle jääneet maat sopivat asutukseen huutakaskenpolttoon erikoistuneille. Siis savolaisille, joita Kustaa Vaasa kannusti muuttamaan asumattomiin erämaihin pohjoiseen Hämeeseen.

Kasvutarinahan Seitsämän Veljestä on, ja kun veljekset alkavat viisastua, he palaavat Jukolaan josta siitäkin tekevät menestyvän talon. Impivaaraanhan jää pari veljestä, ja joistakin tulee torppareita.

Jaksa lukea noita pölyttyneitä kansalliseepoksia.
Lue Juha Seppälän "Suomen Historia" tai Jyrki Lehtolan kootut osa I niin ymmärrät elämää.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän Seitsämässä Veljeksessä kasketaan. Karkaa tulikin vielä heiltä ja joutuvat housuillaan tulta sammuttamaan. Koska peltoviljely ei ollut sujunut (Jukola oli rappiolla) niin lähdettiin korpea kaskeamaan. Suota kuivattiin myös hallan torjumiseksi.

Kivi varmaan käytti taiteellista vapauttaan tuota kuvatessaan, kuten sanot, kaskeaminen oli Hämeessä jo mennyttä kulttuuria tuohon aikaan. Taiteen vuoksi totuutta joskus venytetään.

Huhta on havupuukaski, kuusikkoon kaadettu. Huhta, tai huuhta, tuli karjasta Savoon ja sieltä pohjoiseen Hämeeseen, joka nykyisin tunnetaan Keski-Suomen maakuntana. Savolaiset tarvitsivat isot alueet asumuksilleen, järeää kuusimetsää ei hetkessä syntynyt. Niinpä Savo on harvaa mäkiasutusta, kun muualla elettiin tiiviimmissä kyläyhteisöissä.

Huuhta sopi moreenimaille, mäkien vedenkoskemattomille lakikorkeuksille. Yoldiameri- ja ancylysjärvivaiheiden aikaan vesi ulottui liki 200 m nykyistä merenpitaa korkeammalle, ja sen yläpuolelle jääneet maat sopivat asutukseen huutakaskenpolttoon erikoistuneille. Siis savolaisille, joita Kustaa Vaasa kannusti muuttamaan asumattomiin erämaihin pohjoiseen Hämeeseen.

Kasvutarinahan Seitsämän Veljestä on, ja kun veljekset alkavat viisastua, he palaavat Jukolaan josta siitäkin tekevät menestyvän talon. Impivaaraanhan jää pari veljestä, ja joistakin tulee torppareita.

Lue lisää

Niinhän tuossa edellisessä kommentissa kerroinkin, että kun uutta peltoa raivattiin metsään, alue poltettiin huhdaksi riippumatta siitä, missä päin Suomea asuttiin. Huhtala on vanha ja yleinen talonnimi mäettömällä Pohjanmaalla, joka myös on ikivanhaa peltoviljelyaluetta. Vielä 1850-luvulla puulla ei ollut vielä teollisuuskysyntää, joten sitä ei kannattanut korjata kuin rakennuspuiksi, joten tuleen vain, kun peltoa tehtiin. Ei Kivi tuossa huhtarukiista puhuessaan taitelijanvapautta käyttänyt.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Niinhän tuossa edellisessä kommentissa kerroinkin, että kun uutta peltoa raivattiin metsään, alue poltettiin huhdaksi riippumatta siitä, missä päin Suomea asuttiin. Huhtala on vanha ja yleinen talonnimi mäettömällä Pohjanmaalla, joka myös on ikivanhaa peltoviljelyaluetta. Vielä 1850-luvulla puulla ei ollut vielä teollisuuskysyntää, joten sitä ei kannattanut korjata kuin rakennuspuiksi, joten tuleen vain, kun peltoa tehtiin. Ei Kivi tuossa huhtarukiista puhuessaan taitelijanvapautta käyttänyt.

Lue lisää

Puun riittävyys muuten on ollut ikuinen huoli Suomessa.

Jo 1340 luvulla, siis Pähkinäsaaren rauhan ja rajojen aikaan, hallitsijamme, se Ruotsin kuningas, oli huolissaan metsien riittävyydestä. Osin senkin vuoksi rajaa hilattiin itään ja pohjoiseen. Kun sielläkin erämaita kaskettiin aikansa, syntyi taas suuri huoli puun riittävyydestä tervan ja hiilen tuotantoon, sekä laivojen rakennuspuuksi. Kaskeaminen kiellettiinkin joskun 1700 luvun lopulla kun puun pelättiin loppuvan. Kaskeaminen ei päättynyt mutta väheni.

Tervanpolttokin söi puuta, ja sitäkin alettiin rajoittamaan 1800 luvun puolivälissä, kun puuta ryhdyttiin jalostamaan sahaamalla ja lankkuja veistämällä. Asumusten lämmityskin vaati puuta, samoin eri puolille maata syntyneet höyryvoimaa käyttäneet teollsiuuslaitokset. Sahojenkin rakentamista rajoitettiin jossain vaiheessa kun puun pelättiin loppuvan. Sitten tuli muu puunjalostus, paperi ja sellutehtaat. Taas puun pelättiin loppuvan.

Sotakorvaukset haukkasivat 1950 luvulla ison siivun metsiä, toivat kyllä tilapäistyötä maaseudun pientilallisille, mutta puuvarojen loppuminen oli iso huoli. Teollisuus kehittyi ja käytti puuta entistä enemmän. Samalla kehittettiin metsänhoitoa. Ymmärrettiin istuttaa uutta hakatun tilalle, vesakoitumista torjuttiin, metsiä harvennettiin ja lannoitettiin.

Nyt puuta on enemmän kuin koskaan ainakaan 250 vuoteen. Niinpä huuto on kovaa siitä, kuinka metsät loppuvat. Nyt huutavat ne, jotka ovat tyystin luonnosta vieraantuneet. Ne joiden luontosuhde on median luomaa. He kutsuvat itseään luonnonsuojelijoiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Puun riittävyys muuten on ollut ikuinen huoli Suomessa.

Jo 1340 luvulla, siis Pähkinäsaaren rauhan ja rajojen aikaan, hallitsijamme, se Ruotsin kuningas, oli huolissaan metsien riittävyydestä. Osin senkin vuoksi rajaa hilattiin itään ja pohjoiseen. Kun sielläkin erämaita kaskettiin aikansa, syntyi taas suuri huoli puun riittävyydestä tervan ja hiilen tuotantoon, sekä laivojen rakennuspuuksi. Kaskeaminen kiellettiinkin joskun 1700 luvun lopulla kun puun pelättiin loppuvan. Kaskeaminen ei päättynyt mutta väheni.

Tervanpolttokin söi puuta, ja sitäkin alettiin rajoittamaan 1800 luvun puolivälissä, kun puuta ryhdyttiin jalostamaan sahaamalla ja lankkuja veistämällä. Asumusten lämmityskin vaati puuta, samoin eri puolille maata syntyneet höyryvoimaa käyttäneet teollsiuuslaitokset. Sahojenkin rakentamista rajoitettiin jossain vaiheessa kun puun pelättiin loppuvan. Sitten tuli muu puunjalostus, paperi ja sellutehtaat. Taas puun pelättiin loppuvan.

Sotakorvaukset haukkasivat 1950 luvulla ison siivun metsiä, toivat kyllä tilapäistyötä maaseudun pientilallisille, mutta puuvarojen loppuminen oli iso huoli. Teollisuus kehittyi ja käytti puuta entistä enemmän. Samalla kehittettiin metsänhoitoa. Ymmärrettiin istuttaa uutta hakatun tilalle, vesakoitumista torjuttiin, metsiä harvennettiin ja lannoitettiin.

Nyt puuta on enemmän kuin koskaan ainakaan 250 vuoteen. Niinpä huuto on kovaa siitä, kuinka metsät loppuvat. Nyt huutavat ne, jotka ovat tyystin luonnosta vieraantuneet. Ne joiden luontosuhde on median luomaa. He kutsuvat itseään luonnonsuojelijoiksi.

Lue lisää

En ole löytänyt netistä faktaa kuulemalleni väitteelle, että yksi perhe söi pettuna männyn päivässä. Varmaan aika pieni mänty, mutta pois kasvusta kuitenkin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Painoin vahingossa lähetä-nappia, joten hieman tuohon jatkoa:

Veljekset siis rikastuivat ja tehdessään rauhan toukolalaisten kanssa heidän Impivaaran talonsa yhdessä Jukolan talon kanssa oli mahdollisesti jopa kylän vaurain, kun lisämaan raivaaminen oli vielä 1800-luvun puolivälissä harvinaista. Nuo kaksi veljesten tilaa jaettiin monen veljeksen kesken. Eli itsenäisyys ja normeista poikkeaminen kannatti myös taloudellisesti.

Kolmanneksi veljekset opettelivat Impivaarassa myös lukemaan itsenäisesti, mutta niin, että oivalsivat myös lukutaidon hyödyn. Jokunenhan heistä toimi sittemmin merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Useimmille toukolalaisille koko lukutaito oli vain yhteiskunnan pakottama juttu ilman omakohtaista ymmärrystä, mihin muuhun kuin Raamatun lukemiseen sitä voisi käyttää.

Impivaaralaisuus on siis edistystä. Jos halutaan puhua taantumuksesta tai ainakin tuttuun ja turvalliseen pitäytymisessä, käytettäköön jotain muuta termiä.

Lue lisää

Luulenpa, että olet osittain oikeassa, mutta vain osittain. Veljesten motiivi muuttoon lähti siitä, että heitä sivistyneempi maailma koettiin ahdistavana ja sitä pakoon veljekset lähtivät eristäytymiseen. Juuri tällaista eristäytymistä on kutsuttu impivaaralaisuudeksi. Asian toinen puoli on sitten se, että muutto voidaan nähdä uudisraivaajahenkisyytenä. Toki se sen ajan oloissa on voinut sitä ollakin, mutta ei tämä tainnut olla veljesten päällimmäinen motiivi vaan se enemmän pakoa ahdistavaksi koetusta maailmasta.

Persujen ajattelutapaa voi pitää nykyajan impivaaralaisuutena. Persuja ahdistaa Suomen muuttuminen heidän näkökulmastaan vieraaksi, minkä vuoksi he haluavat Suomen eristyvän kansainvälistymisen paineilta. Persu näkee turvallisempana sen maailman, kun Suomi oli osana NL:n etupiiriä. NL ei sanellut sitä, millaista arkipäivän elämä on Suomessa. Se vaikutti sen vuoksi muuttumattomalta. Jos palaisimme sellaiseen aikaan, tottakai voisimme nähdä siinäkin uutta raivaajahenkeä. Kotimarkkinateollisuus kasvaisi samoin idänkauppa. Markkinataloudesta siirryttäisiin vähitellen takaisin ns. sekatalousjärjestelmään. Uudistuksina nämäkin voi tietysti nähdä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luulenpa, että olet osittain oikeassa, mutta vain osittain. Veljesten motiivi muuttoon lähti siitä, että heitä sivistyneempi maailma koettiin ahdistavana ja sitä pakoon veljekset lähtivät eristäytymiseen. Juuri tällaista eristäytymistä on kutsuttu impivaaralaisuudeksi. Asian toinen puoli on sitten se, että muutto voidaan nähdä uudisraivaajahenkisyytenä. Toki se sen ajan oloissa on voinut sitä ollakin, mutta ei tämä tainnut olla veljesten päällimmäinen motiivi vaan se enemmän pakoa ahdistavaksi koetusta maailmasta.

Persujen ajattelutapaa voi pitää nykyajan impivaaralaisuutena. Persuja ahdistaa Suomen muuttuminen heidän näkökulmastaan vieraaksi, minkä vuoksi he haluavat Suomen eristyvän kansainvälistymisen paineilta. Persu näkee turvallisempana sen maailman, kun Suomi oli osana NL:n etupiiriä. NL ei sanellut sitä, millaista arkipäivän elämä on Suomessa. Se vaikutti sen vuoksi muuttumattomalta. Jos palaisimme sellaiseen aikaan, tottakai voisimme nähdä siinäkin uutta raivaajahenkeä. Kotimarkkinateollisuus kasvaisi samoin idänkauppa. Markkinataloudesta siirryttäisiin vähitellen takaisin ns. sekatalousjärjestelmään. Uudistuksina nämäkin voi tietysti nähdä.

Lue lisää

Persut ovat kosmopoliitteja demareihin Kiuru ja Marin verrattuna. He tässä pyrkivät pitämään Suomen jonkinlaisena Impivaarana jonne ei ulkopulisilla ole asiaa, heillä kun on tauteja ja ties mitä. Meidät pitää pitää eristettynä, koska Marin ja Kiuru niin päättävät. Matkailijoita ei suvaita, matkailkoon kotimaiset turistit, sehän on sitä kotimarkkinaa jota MPP:kin näkee impivaaralaisuutena.

Seitsämän veljestä pakeni sivistystä, uusia vaikutteita ja vaatimuksia. Uudisraivaajia heistä tuli koska ei ollut sosiaaliturvaa, tai siis raivaus oli sitä sosilaaliturvaa joka toi ruokaa pöytään. Metsästys oli toinen. Viertolan härkien tappaminen hiidenkiveltä toi sitten yllilnkyllin lihaa, se vertautuu tänä päivänä ay-liikkeen toimintaan, joka härkien sijaan pyrkii tappamaan yrityksiä oman yltäkylläisyyden (Kojamo) saavuttamiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, kyllähän nykyvasemmistoa voi myös luonnehtia ääritaantumukselliseksi.

Aikanaan vaadittiin ja saatii uudistuksia aikaan, viimeiset 20 vuotta on jarrutettu kaikkea mahdollista muutosta, ellei se muutos ole ollut vastikkeettoman rahan jakamista. Lipponen on viimeinen vasemmiston mohikaani joka uskalsi edustaa tannerilaista eteenpäinkatsovaa sosialidemokratiaa. Sen jälkeen on katsottu vastakkaiseen suuntaan, tulevaisuudelle on käännetty takapuoli. Marin siinä suhteessa ehkä karmein esimerkki, tietysti Kiurun ohella.

Lue lisää

Ketjun paras kommentti.

Kyllä sinä demari olet. Ihan perskarvojasi myöten.

Taas sinulla nuo ääkköset kansainvälisessä sivistyssanassa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Taas sinulla nuo ääkköset kansainvälisessä sivistyssanassa.

Käytetäänpä öökkösiä tai ääkkösiä, niin kait olet samaa mieltä, että Marin ja Kiuru jarruttavat paluuta normaaliin vain vastutamisen vuoksi. Ilman todellista lääketieteellistä tai muutakaan perustetta. Se on impivaaralaisuutta, pakoa todellisuudesta jonnekin kauas pois. Impivaaraan.

Anonyymi kirjoitti:

Käytetäänpä öökkösiä tai ääkkösiä, niin kait olet samaa mieltä, että Marin ja Kiuru jarruttavat paluuta normaaliin vain vastutamisen vuoksi. Ilman todellista lääketieteellistä tai muutakaan perustetta. Se on impivaaralaisuutta, pakoa todellisuudesta jonnekin kauas pois. Impivaaraan.

Lue lisää

Mielestäni hallituksen linjaus, että noin neljän viikon päästä palattaisiin normaaliin on erinomainen, vaikkakin rohkean optimistinen veto.

Anonyymi kirjoitti:

Käytetäänpä öökkösiä tai ääkkösiä, niin kait olet samaa mieltä, että Marin ja Kiuru jarruttavat paluuta normaaliin vain vastutamisen vuoksi. Ilman todellista lääketieteellistä tai muutakaan perustetta. Se on impivaaralaisuutta, pakoa todellisuudesta jonnekin kauas pois. Impivaaraan.

Lue lisää

Ymmärsit pointin. Totälitärististä äärivasemmistolaista ajattelua eli kontrolloi vapaita kansalaisia, anasta veroina heidän rahansa ja anna niitä takaisin saatanallisen kontrolliapparaatin kautta.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Mielestäni hallituksen linjaus, että noin neljän viikon päästä palattaisiin normaaliin on erinomainen, vaikkakin rohkean optimistinen veto.

Mitä vittua. Tanska purki rajoitukset jo syyskuun alussa. No big deal. Siellä onkin oikea sosialidemokraattinen hallitus kuten meillä Fagerholmin hallitus.
Keväällä olisi ollut se aika armeijalle kaduilla ei nyt.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Mitä vittua. Tanska purki rajoitukset jo syyskuun alussa. No big deal. Siellä onkin oikea sosialidemokraattinen hallitus kuten meillä Fagerholmin hallitus.
Keväällä olisi ollut se aika armeijalle kaduilla ei nyt.

Lue lisää

Mitä väliä yhdellä kuukaudella? Jalkapallokausi on päättymässä, eivätkä kylmät ilmat houkuttele latauksesta huolimatta enää katsomoihin väkeä. Kesätapahtumat ovat kokonaan ohi.

Lentopallossa, koripallossa ja jääkiekossa ensimmäiset pelit ovat merkityksettömiä, joten tuskin katsomot täyttyvät niissäkään. Myös teatterikausi on niin alussa, että näytäntöihin ehtii.

Lähinnä noissa muutamassa viikossa on kysymys viestistä, että älkää täyttäkö ravintoloita, sillä niissä korona leviää ja se on yhä ikävä tauti, vaikka ei tehohoitoon veisikään.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Mitä väliä yhdellä kuukaudella? Jalkapallokausi on päättymässä, eivätkä kylmät ilmat houkuttele latauksesta huolimatta enää katsomoihin väkeä. Kesätapahtumat ovat kokonaan ohi.

Lentopallossa, koripallossa ja jääkiekossa ensimmäiset pelit ovat merkityksettömiä, joten tuskin katsomot täyttyvät niissäkään. Myös teatterikausi on niin alussa, että näytäntöihin ehtii.

Lähinnä noissa muutamassa viikossa on kysymys viestistä, että älkää täyttäkö ravintoloita, sillä niissä korona leviää ja se on yhä ikävä tauti, vaikka ei tehohoitoon veisikään.

Lue lisää

Ei kyse ole lentopallosta eikä kapakoista. Kyse on rajojen aukaisemisesta ja matkailusta.

Ihmiset harvoin lähtevät lomamatkalle aivan ex tempore. Etenkään nyt. Matkakohde tutkitaan ja selvitetään onko rajoituksia. Valitaan mieluummin sellainen, johon on helppo mennä. Vaikka matka tehtäisiin Joulukuussa, niin päätös tehdään nyt ja tämä hetken tilanteen mukaan.

Lappiin joulupukkia katsomaan haluava brittiperhe katsoo, että jaahas, tullaan EU:n ulkopuolelta ja Suomi on meille kiinni. No eipä sitten mennä. Vaikka aukeaisikin ehkä kuukauden kuluttua, mutta siitä ei ole varmuutta. Mennään sitten kanarialle.

Ravintolat aukeavat avin päätöksillä, rajat hallituksen. Siksi tästä pitää syyttää Marinia ka Kiurua, jotka hallituksen sisällä jarruttavat rajojen avaamista nykyisestä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Mitä väliä yhdellä kuukaudella? Jalkapallokausi on päättymässä, eivätkä kylmät ilmat houkuttele latauksesta huolimatta enää katsomoihin väkeä. Kesätapahtumat ovat kokonaan ohi.

Lentopallossa, koripallossa ja jääkiekossa ensimmäiset pelit ovat merkityksettömiä, joten tuskin katsomot täyttyvät niissäkään. Myös teatterikausi on niin alussa, että näytäntöihin ehtii.

Lähinnä noissa muutamassa viikossa on kysymys viestistä, että älkää täyttäkö ravintoloita, sillä niissä korona leviää ja se on yhä ikävä tauti, vaikka ei tehohoitoon veisikään.

Lue lisää

Sehän on ihan oma valinta jos ei itseään ole katsonut tarpeelliseksi rokotuttaa?
Oot sitä mieltä että vielä pitää lisää kurittaa sitä kansanosaa joka on tunnollisesti ja vastuullisesti toiminut?
Niille jotka ovat jättäneet rokotuksen ottamatta ilman lääketieteellistä syytä korotus terveyskeskusmaksuihin olisi täysin kohtuullista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyse ole lentopallosta eikä kapakoista. Kyse on rajojen aukaisemisesta ja matkailusta.

Ihmiset harvoin lähtevät lomamatkalle aivan ex tempore. Etenkään nyt. Matkakohde tutkitaan ja selvitetään onko rajoituksia. Valitaan mieluummin sellainen, johon on helppo mennä. Vaikka matka tehtäisiin Joulukuussa, niin päätös tehdään nyt ja tämä hetken tilanteen mukaan.

Lappiin joulupukkia katsomaan haluava brittiperhe katsoo, että jaahas, tullaan EU:n ulkopuolelta ja Suomi on meille kiinni. No eipä sitten mennä. Vaikka aukeaisikin ehkä kuukauden kuluttua, mutta siitä ei ole varmuutta. Mennään sitten kanarialle.

Ravintolat aukeavat avin päätöksillä, rajat hallituksen. Siksi tästä pitää syyttää Marinia ka Kiurua, jotka hallituksen sisällä jarruttavat rajojen avaamista nykyisestä.

Lue lisää

Pysty haluaa hyvinvointivaltion joka vie ihmisiltä elannon ja jakaa almuja sosiaalitukina.
Mitä enemmän sosiaalitukien varassa eläviä sitä suurempi vasemmiston kannatus
Hyvinvointivaltio tullaan hävittämään tulevan Oikeistohalituksen myötä ja tilalle tulee kova mutta kiva ja reilu vapaiden yksilöiden yhteiskunta jossa apu voidaan antaa niille jotka eivät itse itseään kykene auttamaan.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Sehän on ihan oma valinta jos ei itseään ole katsonut tarpeelliseksi rokotuttaa?
Oot sitä mieltä että vielä pitää lisää kurittaa sitä kansanosaa joka on tunnollisesti ja vastuullisesti toiminut?
Niille jotka ovat jättäneet rokotuksen ottamatta ilman lääketieteellistä syytä korotus terveyskeskusmaksuihin olisi täysin kohtuullista.

Lue lisää

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että 78-80 prosenttia on rokotettu kahdesti. Siitä ollaan vielä pahasti jäljessä. Ihan loogisesti ja kansainvälisesti hallitus toimii.

Brittien joulupukkimatkailu ei kiinnosta minua enempää kuin sikäläiset kokkaustuotteetkaan. Eivät lappilaisetkaan nälkään kuole.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Pysty haluaa hyvinvointivaltion joka vie ihmisiltä elannon ja jakaa almuja sosiaalitukina.
Mitä enemmän sosiaalitukien varassa eläviä sitä suurempi vasemmiston kannatus
Hyvinvointivaltio tullaan hävittämään tulevan Oikeistohalituksen myötä ja tilalle tulee kova mutta kiva ja reilu vapaiden yksilöiden yhteiskunta jossa apu voidaan antaa niille jotka eivät itse itseään kykene auttamaan.

Lue lisää

Keväinen ehdotuksesi, että armeija ampumaan suomalaisia kaduille, ei todennäköisesti olisi kohdistunut sosiaalitukien varassa eläviin, vaan niihin, joilla oli varaa liikkua kuluttamassa varojaan kaupungilla. Se olisi ollut pitemmällä tähtäimellä kova kolaus kansantaloudellekin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että 78-80 prosenttia on rokotettu kahdesti. Siitä ollaan vielä pahasti jäljessä. Ihan loogisesti ja kansainvälisesti hallitus toimii.

Brittien joulupukkimatkailu ei kiinnosta minua enempää kuin sikäläiset kokkaustuotteetkaan. Eivät lappilaisetkaan nälkään kuole.

Lue lisää

"Brittien joulupukkimatkailu ei kiinnosta minua enempää kuin sikäläiset kokkaustuotteetkaan"

Moni saa elantonsa matkailusta, kyllä se on ihan kunniallinen ala, ja pitää yllä monen perheen toimeentulon. Asenteesi on kuin suoraan Kiurun ja Marinin, kun ei ole omaa viiteryhmään niin viis siitä, saati niistä vientituloista, ainahan voi ottaa velkaa

Hyvä kommentti. Andy McCoyn sanoin. "Juntti on juntti asuu maalla tai kaupungissa.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Hyvä kommentti. Andy McCoyn sanoin. "Juntti on juntti asuu maalla tai kaupungissa.

Hesarin julkistaman tutkimuksen, vai oliko se selvitys, mukaan maaseudulla suhtaudutaan maahanmuuttajiin suvaitsevammin kuin kaupungeissa. Omien havain tojeni mukaan tämä on aivan totta.

Toisaalta kaupungeissa, eritoten Helsingissä, suljetaan lähinnä poliittisen korrektiuden vaatimuksesta silmät maahanmuuton aiheuttamilta haitoilta, jengiytymiseltä, lisääntyvältä rikollisuudelta jne.

Maalla "sosiaalinen kontrolli" kohdistuu myös maahanmuuttajiin, joten heidän rötöstelyt siellä jää vähemmälle, ja he hakeutuvat töihin sosiaaliturvalla elämisen sijaan. Se auttaa siellä myös hyväksymään heidät.

Vihervasemmisto on tuon poliittisen korrektiuden pääarkkitehti, joten sylttytehtaalle johtavat jäljet lähtee ainakin Hakaniemen suunnalta

Anonyymi kirjoitti:

Hesarin julkistaman tutkimuksen, vai oliko se selvitys, mukaan maaseudulla suhtaudutaan maahanmuuttajiin suvaitsevammin kuin kaupungeissa. Omien havain tojeni mukaan tämä on aivan totta.

Toisaalta kaupungeissa, eritoten Helsingissä, suljetaan lähinnä poliittisen korrektiuden vaatimuksesta silmät maahanmuuton aiheuttamilta haitoilta, jengiytymiseltä, lisääntyvältä rikollisuudelta jne.

Maalla "sosiaalinen kontrolli" kohdistuu myös maahanmuuttajiin, joten heidän rötöstelyt siellä jää vähemmälle, ja he hakeutuvat töihin sosiaaliturvalla elämisen sijaan. Se auttaa siellä myös hyväksymään heidät.

Vihervasemmisto on tuon poliittisen korrektiuden pääarkkitehti, joten sylttytehtaalle johtavat jäljet lähtee ainakin Hakaniemen suunnalta

Lue lisää

Arvelisin ettei kysymys ole maaseudun sosiaalisesta kontrollista, vaan maaseudulle valikoituu alun pitäenkin maahanmuuttajia, jotka ovat lähtömaassaan tottuneet työntekoon, eivätkä ole pitäneet välttämättömänä kokoontua yhteen kaduille ja kahviloihin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Arvelisin ettei kysymys ole maaseudun sosiaalisesta kontrollista, vaan maaseudulle valikoituu alun pitäenkin maahanmuuttajia, jotka ovat lähtömaassaan tottuneet työntekoon, eivätkä ole pitäneet välttämättömänä kokoontua yhteen kaduille ja kahviloihin.

Lue lisää

Maahanmuuttajat siis hakeutuvat Suomessakin samantyyppiseen seuraan johon ovat tottuneet. Työntekoon tottuneet maaseudulle ja kahviloissa vetelehtijät kaupunkeihin. Olet aivan oikeassa, noinhan se on

Anonyymi kirjoitti:

Hesarin julkistaman tutkimuksen, vai oliko se selvitys, mukaan maaseudulla suhtaudutaan maahanmuuttajiin suvaitsevammin kuin kaupungeissa. Omien havain tojeni mukaan tämä on aivan totta.

Toisaalta kaupungeissa, eritoten Helsingissä, suljetaan lähinnä poliittisen korrektiuden vaatimuksesta silmät maahanmuuton aiheuttamilta haitoilta, jengiytymiseltä, lisääntyvältä rikollisuudelta jne.

Maalla "sosiaalinen kontrolli" kohdistuu myös maahanmuuttajiin, joten heidän rötöstelyt siellä jää vähemmälle, ja he hakeutuvat töihin sosiaaliturvalla elämisen sijaan. Se auttaa siellä myös hyväksymään heidät.

Vihervasemmisto on tuon poliittisen korrektiuden pääarkkitehti, joten sylttytehtaalle johtavat jäljet lähtee ainakin Hakaniemen suunnalta

Lue lisää

Niin onhan vuonna 2021 maalla käytössä älypuhelimet ja netti. Ajatelkaa!
Niin paljon kuin MPP:tä arvostankin en hyväksy hänen alentavaa kommentointiaan maaseudusta.

Noinhan se on, taantumukselle on nykyisin termi "woke-kulttuuri". Jossain yhteyksissä myös cancel-kulttuuri. Sehän elää ja voi hyvin meillä oikeastaan vain Helsingissä.

Ääritaantumus näkyy tiernapoikien murjaanin naamanvärin kieltämisenä, Afrikan tähdestä meuhkaamisena, kulttuurisen omimisen pelosta jne jne. Ajatus on että ”nuo” eivät kuulu ”meihin”. Meidän kuplassa ollaan tiedostavia, muut ovat aina väärässä.

Impivaaralaisuutta, siis oman olemattoman elinpiirin ainoana oikeana pitämistä, ja omaan aatemaailmaan vähänkin kuulumattoman halveksumista, taas esiintyy juurikin vasemmistossa, kuten Mielipidepankki avaajan esityksessä esimerkkinä.