Hei,
hankin tällaisen tässä taannoin, kun olin vanhoilla hoodeilla. Sinullakin pitäisi ehdottomasti olla tällainen! :D :)
Voi tulostaa itsellesi:
https://www.nyyti.fi/wp-content/uploads/2019/02/Halicard_2017_tulostettava-1.pdf
Terveisin, Monsteri ;)
https://www.youtube.com/watch?v=qrO4YZeyl0I
hankin tällaisen tässä taannoin, kun olin vanhoilla hoodeilla. Sinullakin pitäisi ehdottomasti olla tällainen! :D :)
Voi tulostaa itsellesi:
https://www.nyyti.fi/wp-content/uploads/2019/02/Halicard_2017_tulostettava-1.pdf
Terveisin, Monsteri ;)
https://www.youtube.com/watch?v=qrO4YZeyl0I
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ihana. :) Vaikka oikea hali olis kyllä juuri häneltä aika ihquu.. <3
Mikäs se tuommonen passi on? :D
Saaks siihen leimoja aina, kun halaa?
https://youtu.be/5d2TUXgs1vs
Monsteri. :)
Näyttää olevan halicard. Otin sellaisen itselleni, kun kävin yliopistolla. Sieltä niitä sai. Tulit heti mieleen! :D
Ei kai, siinä ei ole mitään ylärajaa, rajaton käyttöoikeus haleihin. :)
Kiva heviäijä! ;D
Eli ne on olemassa siksi, että voi vilauttaa korttia ennen kun kampeaa kaulaan? :P
Mä taidan jatkossakin vaan kysyä, saanko halata ja noudattaa vastausta kyllä tai et. :)
Hyvä laulaja, monipuolinen.
Hyvä huomio, ilmeisesti. Varmaan sellainen pilke silmäkulmassa keino "varastaa" tai vaihtaa haleja toisilta! ;D Harvempi varmaan haleista kieltäytyy, vaikka tuntematon tai puolituttu olisikin. :)
Pitkätukkaäijä! :)
Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi suukkokortti vuodelta 1940 mutta sitä saa näköjään edelleen ostettua. Minä ehkä haluan tällaisen! :D
https://riihimaenkaupunginmuseo.fi/wp-content/uploads/sites/10/2015/07/Kortti_Suukko.jpg
Joskus oli halikampanjoita, niin tässä maassa oli aika nuivaa porukkaa halimaan tuntemattomia. Se kuuluisa oma alue ja emmä tunne sua. :'D
Ulkomailla taitaa haliminen olla luontevampaa.
Juu, komea? ;)
Heh, no toi on hauska. :D
Haleista on tehty laulujakin. Tulee lähinnä se Hallikaisen kappale mieleen! :) Muualla halitaan ja suukotetaan tervehdyksenä.
Aika keskiverto kasvonpiirteet mutta tummilla kulmakarvoilla ja hiuksilla. Ihan ok. :)
Juu, niin on. Tässä yksi. :)
https://youtu.be/IILoMEEaF54
Jotenkin tuossa kohtaa en koe olevani suomalainen, sopisi halia ja suudella posket, tanssia kadulla, näyttää tunteita julkisesti. Kuten etelä-euroopassa vaikkapa tehdään..
Jeps. Mulla ei oikein ole mielipidettä, kuin tyypin äänestä. Siitä pidän. Muuten neutraali. :)
Tuo on ihan halimonsterimainen laulu, hassu! :D Joo, ulkomaalaiset sukulaiset halii ja suukottaa poskelle mutta korona on varmaan muuttanut tuotakin kaikkialla maailmassa. :) Heviäijä on taitava, olen siitä samaa mieltä. :)
Aika lutuinen. :*)
Minusta ihan lämminhenkinen tapa. Tokihan korona karsii läheisyydestä, mutta eiköhän siihen palata kun korona rauhoittuu.
Suomalaiset on hiukan ylihillittyjä tai pidättyväisiä, häpeää vähän turhia juttujakin.
Totta mutta halimonstereilla on siinä sitten ihan oma paikkansa lämmittää kylmää kansaa ja kutsua haleihin! :)
Luulen, että tässä maassa halimonsterikin pitää hillitympää roolia. Halii vaan sellaisia, joille se sopii irvistelemättä. :)
Ehkä! Toisaalta jos todelliset halimonsterit kohtaavat, se voi johtaa jopa lämminhenkiseen karhunpainiin! (Naurattaa...)
Luulen, että suukkosuutkin tässä maassa kärsii, jos ei pääse suukottamaan, leikkimään suukkohippaa ja mitä näitä nyt on. Itse pienenä leikin suukkohippaa ja suukkosokkosta mielelläni - tai se hippa ja sokkonen muuttui suukkohipaksi tai suukkosokkoseksi, jos minä otin siihen osaa. "Tämä ei ole enää sokkosta, tämä on suukkosokkosta." ;D
Heh, pieni karhunpaini vaan virkistää. :D
Varmaan kärsiikin. Ja ne joita evvk taas on ehkäpä onnessaan, kun korona antaa hyvän syyn pidättäytyä kaikesta, kuten pussailusta.
Semmonen kiva kepponen on mukava tehdä, kun toinen ojentuu suukottamaan poskelle niin kääntääkin pään ja tyrkkää suukkosuun posken sijaan huulia vasten. Se voi kyllä jonkun suututtaakin. :'P
Suukkohippaa! :D
Kuulostaa sille, ettei aikuisena kauaa jaksaisi karkuun juosta, kun heittäytyisi tahalleen jalattomaksi. ;P
Kaikki ei välttämättä halua, että niiden huulet "kuluu" suukoista, sen vuoksi säästävät. :D
Oletko koskaan kokeillut? Voi tulla lättyyn, jos tekee väärälle ihmiselle noin! Jos treilleillä on kemiaa, tuon voi tehdä, ei oikein muuten. Tietysti omalle kumppanille voi tehdä. :)
Lapsena juoksin mielelläni sellaisten poikien perässä, jotka oli hitaampia juoksijoita; sain suukkoja enemmän, koska olin itse nopea! ;D Suukkosokkosessa taas saattoi esittää, ettei tiedä, ketä suukottaa, vaikka tiesikin! ;DDDDD
Nuukia, hmps. >÷/
Olen kokeillut ja yllättynyt oli. Ei tullut lättyyn. :)
Ei ollut kumppani, mutta siitä tuli kyllä sellainen muutamaksi vuodeksi.
Hehee, on teillä ollut leikit. :D
Kiva. Pitää osata tunnustella tunnelmaa, ettei mokaa ja ettei tule hämmentävä tilanne toiselle tai molemmille. Sitten jos tuntee paremmin ja jos molemmat tietää ja ovat kokeneet, että on kemiaa, voi sopia myös suukkotreffit.
;) ;D
Jooo, joskus kyllä olen vaan ottanut härkää sarvista ja koittanut onneani tsäkällä.
Aina kun ei toisesta saa selvää, että mitä se empii tai haluaa, niin pitää sitten olla se rohkeempi.
Sutten on treffien jälkeen huulet rohtuneet ja punaiset, kurkkukipua ja pää pyörällä. :'D
Nyt tässä kohtaa hyvää yötä monsteri, hali. Nukuhan hyvin. :)
Jos ei veikkaa, ei voi voittaa! :) Ymmärrän. Joo, kannattaa varmistaa, ettei toinen ainakaan kanna koronaa tai kausi-influenssaa ennen suukkosia.
Yökköset ja kauniit unoset myös sinulle! :)
Suukon voi kernaasti... "kernaasti" eli "gerne"... Suomen kieli on peräisin paljon etelämpää kuin jostain siperiasta.
Alakoulun ensimmäisellä luokalla pidettiin pusuhippaa välitunneilla.
Ehkä näin korona aikaan on syytä suukotella vaan elmukelmun läpi. ;D
Pusuhipasta tuli mieleen tämä kappale. Jonkun sorttista pusu hommaa tässäkin on ikään kuin havaittavissa, eikö oo? :P
https://youtu.be/igNVdlXhKcI
Ei niitä paljon koronat huoleta. :)
Ihan kauheeta, jos nuo elmukelmut pitäis vielä suuteluun mukaan ottaa. Kovin vaikeaksi menisi! :D
Kyllä, tuossa on kyseessä The Prom mitä ilmeisemmin, mikä vastaa Suomen vanhojen tansseja. Siellä varmaan sitä suutelointia tai suuteloitsemistakin tapahtuu. :)
P.S. En itse tanssinut vanhojen tansseja lukiossa mutta menin penkkareihin. Kävin kuitenkin katsomassa enkä ollut ainoa, joka ei tanssinut. Harmitti kyllä jälkikäteen. Ehkä tanssin ne jossain muodossa jossain vaiheessa.
Heh, koitin etsiä yhtä videon pätkää missä oli elmukelmut otettu sänkyyn, mutten löydä sitä. Se oli hauska pätkä. :)
Aika työläs, tietysti jos käsin pitelee kelmua jännityksessä ja sen kautta pussailee. Tai pitää rakentaa pusupaikka. Kahden tolpan väliin kelmu kiinnitettynä ja siinä tolppien välissä on se pusupaikka. :'D
Muistaa vaan oman puolensa, ettei molempia puolia käy lähmimässä.
Joo. Meni sitten kekkerit ihan kuolaamiseksi videolla.
No ehkäpä sä pääset vielä tanssimaan joihinkin omiin valmistujaisiin. ;]
Jätän elmukelmut suuteloinnissa muille. Itse pussailen vaan oireettomien kanssa ilman kelmuja. Toki koronasta ja maskien käytöstä ja muusta tarvittavasta kävisin keskustelun.
On meillä yliopistolla siis vuosijuhlia mutta niitä ei ollut viime vuonna eikä tänäkään enkä aiempina vuosina ole ollut mitenkään kiinnostunut osallistumaan. Niitä varten ihmiset laittaa itsensä kauniiksi, ihan kiva perinne.
https://hyy.fi/fi/vuosijuhla
Niin se on varmasti mukavinta. :)
Hyy. Helsingin yliopisto. Juujuu.
Näyttäviä juhlia, meinaatko vielä osallistua? :)
En varmaan osallistu noihin, sillä tänä vuonna se on etänä ja olen tässä jossain vaiheessa valmistumassa. En tiedä, pitävätkö jatko-opiskelijoillekin jotain, jollaiseksi tähtään valmistumisen jälkeen. Eihän se estä mennä, jos jatko-opiskelijanakin menisi, mutta enemmän tuo on perustutkinto-opiskelijoille.
Aion valmistumisen jälkeen hakea Helsingistä, Åbosta tai muualta jatko-opinto-oikeutta tohtoriopintoja varten. Muuallapäin Euroopassa on kaikenlaisia akateemisia juhlia, jos lähtee opiskeluvaihtoon tai tutkijavaihtoon tai tekee tohtorit muualla, ne kyllä kiinnostaa ihan kokemuksena. ;)
Ainiin, kun se korona. Just vasta siitä puhuttiin ja jo unohtu koko korona.
Kun valmistut, niin mikä on tutkintonimike? :)
Sinulla täytyy olla lukupäätä ja älliä, tohtoriksikaan ei ihan kaikki edes kykene lukemaan. Mihin päin tekisi mieli vaihtoon mennä? :)
Maisteriksi valmistun, olen tällä hetkellä vielä kandidaatti. En halua tähän pääainettani kertoa. Kasvotusten voin kertoa sitten enemmän mutta en tällä palstalla mene yksityiskohtiin. Olen kertonut itsestäni täällä liikaakin. On viisautta pitää myös asioita itsellä ja lähipiirissä, jos vaan pystyy.
Mietin, palaanko Iso-Britanniaan töihin jatko-opintoihin tai lähdenkö vain vaihtoon aikanaan. Irlantikin kiinnostaa. Halvimmalla pääsee, kun on suomalaisessa yliopistossa kirjoilla jatko-opiskelijana ja saa tukea opiskelija/tutkija vaihtoon. Jos tekee koko tutkinnon muualla, se maksaa. Sen vuoksi tuo osittainen vaihto olisi itselleni se paras vaihtoehto. Toisaalta pitäisi valmistumisen jälkeen ansiotyöhön taas mennä mahdollisimman pian.
Tohtoriopinnot moni tekee töiden ohessa, rahoituksen saaminen voi olla hankalaa, ellei nyt jotain todella hyödyllistä keksi. Tohtoriopinnot on kuitenkin vasta ensimmäinen etappi tutkijauralla, jos sellaista tavoittelee. Sen jälkeen tehdä post doc -opinnot (tohtorin jälkeiset opinnot) ja samalla opetetaan, tutkitaan ja julkaistaan. Tutkijan ura on erittäin vaativa ja aika epävarma myös, sen vuoksi moni tekee ansiotyön ohella. Onhan se tietysti työtä itsessään, varsinkin jos siihen liittyy myös opettaminen.
Yksi juttu tuohon vielä lisää. Vaikka olisikin ulkomailla töissä, voi tehdä jatko-opintoja etänä suomalaiseen yliopistoon. Siinä tosiaan säästää rahaa, että tekee tutkinnon suomalaiseen yliopistoon ilmaiseksi, saa yliopiston tuet jatkoihin ja tutkijavaihtoihin ja muualle. Sitten voi sinne vaihtoyliopistoon toki yrittää itseään tehdä tykö ja solmia yhteyksiä. Moni tekee niin. Moni hakee myös post doc -opinnoille Suomesta rahaa, vaikka post docit tekee osa ulkomailla. Tietysti voihan muidenkin maiden yliopistojen rahastoja hyödyntää.
Mielenkiintoista, en yliopiston koulutusjärjestelmään perehtynyt, niin paljon uutta asiaa. Vaikka lähipiirissäkin yliopistossa opiskelleita ja opiskelevia onkin.
Eikö siinä ole sitten väitöskirjan tekokin tutkinnon suorittamiseksi? Joo, ihan viisasta pitää vähän omana tietona. Itse olen välillä turhankin avoin. Toisaalta sellanenhan mä oon kun kerron olevani. :)
Niin siinä on se rahoituspuoli järjestettävä. Työstä tietysti saa sitä rahaa. On siinä kyllä urakkaa.
Irlanti kuulostaa kivalta kohteelta, eräs koulukaverini aikoinaan lähti Irlantiin ja löysi sieltä elämänsä miehen. Taitaa asua vieläkin siellä.
Ties vaikka sinäkin löytäisit kunnon punapartaisen irkun. :)
Se on mainio tuo etäopiskelu mahdollisuus. Kuulostaa järkevälle tutkinnon tekeminen suomalaiseen yliopistoon ilmaiseksi, jos se kerran mahdollista on.
Katsoin sitä kaveria nimeltä ja näkyy hänkin tekevän väitöskirjaansa. :)
Se väitöskirja on osa niitä tohtoriopintoja ja usein tehdään viimeisenä. Siinä tutkinnossa on muitakin opintoja, siis suoritettavia kursseja. Vähän sitten laajuudesta riippuu, onko lisensiaatin tutkinto vai maisterin tutkinto alla, miten laajat tohtoriopinnot on ja missä muodossa tehdään. Jossakin tiedekunnassa tehdään muutamilla julkaistavilla artikkeleilla, muualla "kirjana", tosin kirjaksi ne julkaistavat artikkelitkin kootaan.
Minulle itseni kehittäminen ja elämänmittainen opiskelu tosiaan on tärkein asia ja sillä tavalla toteutan sitä älyllistä puolta itsestäni. Tietysti voihan moni kokea, että työelämä on jo tarpeeksi inspiroivaa, opettavaa ja itseä kehittävää mutta olen kuitenkin itse tutkijatyyppi jossain määrin ja tämä kuitenkin jotakin tarvetta itsessäni tyydyttää, että saan opiskella, oppia ja tutkia läpi elämän olipa työn ohessa tai päätoimisesti.
Juu. Se mielenkiintoinen maailma, mutta minusta ei olisi ainakaan perheellisenä tahkoamaan yliopistossa. Tuntui jo ammattiopinnot olevan mulle niin pilkun viilaamista ja pedanttia, että niillä yliopiston matskumäärillä en mihkään muuhun joutaiskaan perehtymään.
Voisi tulla stressi suoriutumisesta. :)
Mutta arvostan kyllä ihmisiä joilla on tiedonnälkä ja kyky omaksua paljon tietoa. Ja jotka menee eteenpäin. :)
Mä taidan olla just tyytyväinen, kun saan tietoa käsiini tarvitessani sitä, mutten jaksa jatkuvasti perehtyä. Lukeminen on työlästä, tekeminen ei. :'D
Tieto on silti itsellekin tärkeetä, ei pelkkä mutu.
Käväsen tyttären kanssa ulkoilemassa, huomenna vissiin sataa. Niin päästään vielä poutapäivänä ennen pimeää liikkeelle. Palataan.
Ymmärrän. Meidän elämäntilanteet on ensinnäkin kovin erilaiset. Minulla ei ole (vielä) perhettä eikä (tällä hetkellä) parisuhdetta. Saan mennä ja tulla, miten haluan. Tietysti käytän sen menemisen ja tulemisen mahdollisuuden sellaisiin asioihin, jotka koen olevan itselleni rakentavia, mieluisia inspiroivia. Opiskelu on sellaista. Tekisin sitä kyllä perheellisenäkin. Se on vaan osa minua ja itseni toteuttamista.
Ihmiset on erilaisia erilaisine tarpeineen. Tarpeetkin voi muuttua elämän varrella. On niitä yliopistossa niitäkin, joilla on ammattitutkinto tai ammattitutkintoja taustalla ilman lukiota, sellaisiakin tiedän. Yhtälailla niissäkin on älykkäitä ja eteviä.
Joo, minunkin pitää jossain vaiheessa mennä menoille. Palaillaan! Hyvät illanjatkoset! :)
Kukaan ei halua edes halata mua, tällästä rumaa, vanhaa, läskiä, tylsää kurppaa, mitä nyt joskus säälistä joku halannut😉😉😂😂. Ei auta tollaset kortit, ne voi lahjoittaa paremmannäköisille, nuoremmille naisille, heillä niille on käyttöä, eikä he kyllä mitään kortteja edes tarvi, miehet nyt on valmiita halaamaan heitä milloin vain😉😉
Okei, ei mulle.
T. maniholsteri