sinuunkaan. En vain voi. On vain sellaisia haavoja että ne ei parane. Puuttuu sellainen normaali läheisyyden tunne ihmisiin. On vähän kuin suljetussa tilassa eikä ole reittiä pois. En ole tunteeton, vain henkisesti sellaisessa paikassa, josta en pääse pois. Älä tuhlaa enempää aikaasi minuun. Ei ole exälle tms. Mieheltä naiselle. Hyvää yötä.
En voi luottaa
Anonyymi
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kuulostat väsyneeltä ja pelokkaalta.
Unta palloon ja kuunteleppa vaikka rakkauslauluja, niistä tulee mukava olo.
https://youtu.be/b_zHQ6kFuQ0
Rukoile. Kaikesta on aina pääsy pois.
Ei kaikesta ole pääsyä pois nykytekniikan vuoksi. Ajattele vaikka niin että ihminen kompastuu ja pää syöksyy hevonperseeseen ja joku ottaa siitä kuvan ja laittaa nettiin. Ei siinä mikään rukoilu auta koska kuvat on jo netissä eikä niitä sieltä pois saa. Ennenvanhaan varmasti aika jollain tavalla auttoi asian unohtamiseen mutta nykyaikana se ei ole mahdollista.
Onko pakko asennoitua noin negatiivisesti? Se, miten sinä asennoidut, merkitsee. Tietysti jos tieten tahtoen tekee pahaa ja se taltioituu, vähän vakavampi asia. Jos on vahinko tai sinulle tehdään pahaa tai sinun kustannuksella ivaillaan vääristä syistä, syy ja vastuu on aina tekijällä. Ne, jotka toisista taltioi laittomasti ja/tai laittaa nettiin laittomia kuvia ilman kohteen lupaa, syyllistyy rikokseen, et sinä tai syytön kohde. Jos sinua jostain sinusta tietämättäsi otetusta kuvasta joku tekijä ivailee, haastat oikeuteen ja viet niin pitkälle kuin pystyt. Voit toki laittaa sitten nettiin tekijöiden nimet (myös kuvalla) ja kerrot, mitä he ovat tehneet ja mitä olet sen vuoksi joutunut kärsimään. Levittelet tekijöistä sitten tietoa netissä ja muualla ja varmistat, että tekijöistä muutkin tietää.
Kysymys on asennoitumisesta. Toki ymmärrän, että tuollaisen kohteeksi joutuminen ei ole kivaa mutta toisaalta kuva vain voi joutua tänä päivänä sairaiden ihmisten tekojen kohteeksi.
Ei muutakaan voi.
Se välittäminen ei lopu pyytämällä, se vaan on. Uskon ymmärtäväni aika hyvin yksinäisyyttä. En tietenkään voi sanoa, että täysin ymmärtäisin juuri sinun yksinäisyyttäsi. Omassa elämässäni olen valinnut ihmissuhteitani niin, ettei todella lähelle ole tarvinnut päästää ketään.
Niin ja hyvää yötä.
Minä luotan sellaisiin ihmisiin jotka olen tuntenut puolet elämästäni. En halua tutustua uusiin ihmisiin.
Saattaisin kadotakin, jos tietäisin tuon olevan sulta. En ole missään vaiheessa halunnut tunkea kenenkään elämään väkisin, enkä ole sinne väkisin tunkemassa jatkossakaan. En vaan tiedä oletko hän, joten jatkan aikani tuhlaamista häneen.
Olen siinä kielekkeellä valmiina hyppäämään pois. Hyppy arveluttaa vaikka uskon, että vesi alla on ihan turvallista ja lämmintä. Jään silti vielä hetkeksi. En uskalla vielä hypätä, en tiedä tarpeeksi mitä menetän, jos nyt lähden.
Tuntuu puuttuvan kyky normaaliin kommunikaation myös. Tosi reilua häntä kohtaan kun ei tiedä asiasta mitään ja tuhlaa elämänsä sinuun.
No ehkä pienin askelin alkaa harjoittelemaan sitä, luottamusta siis. Ja antaa toisille mahdollisuuksia olla luottamuksen arvoisia. Opetella luottamaan itseensä niin avautuu muillekkin. Öitä.
On sinulla pääsy ulos. Se olen minä.
Kyse on siitä mitä haluat. Haluatko ulos vai et?
Ymmärrän että siellä sisällä on turvallista ja toiseen luottaminen on uhka. Minua ei tarvitse pelätä, vaikka olisin vihainen niin aina rakastan. Eikä tarvitse hävetä mitään. Etkö huomaa että näen sinut jo nyt ihan kokonaan? Kun minä katson sinua, niitä rajoja ei ole. Ne ovat vain omassa mielessäsi.
Otat aika ison roolin itsellesi. Et sinä ole ratkaisu toisen ongelmiin, vaan ulospääsy on hänen oma halunsa toipua niistä. Voi tietysti olla toisen tukena ja rinnalla, mutta kasvun haasteen ottaa jokainen itse vastaan, eikä toisen tietä ulkopuolinen pysty tasoittamaan. Eikä se edes ole tarkoitus.
Olet oikeassa… tosi tyhmä viesti. Mutta tarkoitus yritti olla hyvä. En todellakaan ajattele itsestäni liikoja missään suhteessa, enkä usko olevani mitenkään ainoa mahdollisuus tai ratkaiseva tässäkään tapauksessa. Enkä edes väitä että kenenkään pitäisi muuttua, ei sitä toiselle voi sanoa. Halusin ehkä vaan tuoda esiin että on mahdollista luottaa toiseen, jos on halua yrittää.
Nämä on surullisia, mutta ensimmäisenä kannattaisi kertoa ihmisellee itselleen, täällä oo mitään "oikeita" ihmisiä. Koko palsta on leikki kenttä. Erittäin surullista, kun ihmisillä on on ongelmia, mutta niihin ei ole muuta ratkaisua kuin ratkaista ne ammatti avuin, tai jos ei halua ammattiapua, sitten jotenkin hyvän ystävän turvin. Toi, on surullista älä tuhlaa aikaasi, mistä tiedät vaikka hän haluaisi olla läsnä, mutta toki ei ole "puolison", tehtävä auttaa, mutta olla tukena, itse on monesti asiat "ymmärrettävä". mä itse autoin monia monia vuosia ihmistä, jolla oli laajoja ongelmia, loppujen lopuksi väsyin itse, tunnen vieläkin sympatiaa häneen, olin valmis tuhlaamaan elämäni hänen puolestaan, mutta kun ymmärsin etten pysty auttamaan luovutin.
Toivon, että saat haavasi auki ja pystyt vielä joskus rakastaan ja ottaan rakkautta vastaan.
Mies sä olet sairas näine tarinoinesi ja manipulointinesi
Se on juuri näin miten kirjoitat. Toiset tuntuu niin kovin kimmastuvan jos tuohon tapaan kommentoi. Toiset ehkä sitten viihtyy sen manipuloitavana ja kokonaisuudessaan todellisuuteen havahtuminen aiheuttaa jonkinasteisen defensiivisen psykoottisen tauon.
Toivottavasti et mulle puhunut, mä en ole mies ja puhun ihan asiaa.
Tällainen viesti anonyymipalstalla kielii ainoastaan arvostuksen totaalisesta puuttumisesta. Jos oikeasti haluaisit olla hyvä, rehti aikuinen mies ja vapauttaa hänet, kertoisit sen suoraan hänelle.