Onko kenelläkään kokemusta ilmanvaihtolämmmityksestä eli ilmanvaihtokanaviston kautta johdetusta lämmityksestä huonetiloihin. Energialähteenä sähkö. Lähinnä tulee kyseesee kaiketi matalaenergiataloissa.
Ilmavaihtolämmitys
Toimivako?
82263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meillä on talossa kiertoilmalämmitys.
Elikäs systeemi toimii siten, että eteisen nurkassa on tuollainen jääkaappi/pakastimen kokoinen ilmankierrätys- ja vaihtokone. Kone ottaa ulkoa raitista ilmaa n. 20% ja 80% huoneilmasta kierrätetään lattiavalussa olevia kanavia pitkin jokaiseen huoneeseen. Talvella raitis ilma tulee lämmönvaihtimen läpi. Kaikkiin huoneisiin menee siis oma kanava, joka tulee lattiasta ikkunan alla ulos. Kiertoilma suodatetaan rättisuodattimen ja sähkösuodattimen läpi ennenkuin se pääsee kanavistoon. Koneessa on myös poistopuhallin, joka kierrättää poistoilman saman lämmönvaihtimen läpi, josta ulkoilma tulee sisään (ristiinvirtausperiaate). Poistot ovat vessassa ja kosteissa tiloissa sekä keittiössä.
Talo on rakennettu v. –81 ja meidän asuntona se on ollut v:sta –92. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä lämmitysratkaisuun sekä huollettavuuden että kustannusten suhteen. Pari vuotta sitten tehtiin kanavistojen nuohous (varmaankin ensimmäisen kerran). Tuolloin vessan poistoputken ulkokurvissa oli noin sentin kerros pölyä, mutta muuten kanavat olivat melko puhtaat.
Kiinnostavaa.
Kuka on valmistaja koneelle ?
Kuinka tehot on riittänyt kovilla pakkasilla ?
Pitääkö kovaa ääntä koneen tai putkien päissä ?
Onko todellakin ainoa huolto tuo putkien nuohous varsinkin kun laitteellakin alkaa olla jo ikää ?
Miksei tätä vaihtoehtoa missään myydä ?
Minä vain ihmettelen.
-80 rakennetussa tolossani. nykyään harvinainen
entiedä miksi.ei ainenkaan ole lämmitysputkisto remontti huolia koskaan. öljyllä lämpenee mulla vesi joka kiertää kennossa jonka läpi ilmaa puhalletaan.
oisko pöly ongelma??
vanhassa esitteessä lukiettä järjestelmä on
allergisten suosiossa,mutta tiedä siitä??
Miten hoidettaisiin huone- tai tilakohtainen säätö? Tarvitaanko silloin useampi lämmityslaite, joka huoneelle erikseen?
Tässä vastauksia muutamiin kysymyksiin.
Niin, todellakin ilma puhalletaan vesilämmitteisen Cu/Al-kennon läpi. Meillä tuo vesi lämmitetään siis maalämmöllä.
Meillä valmistaja on Aerator ja malli on Aeromaster. Eipä ole tiedossa, miksi tämä lämmitystapa ei ole yleisempi. Muistin väärin: sähkösuodattimen poweri on vaihdettu, hinta oli n. 2000 mk töineen. Tietysti suodattimien putsausta ja vaihtoa on tehty. Rättisuodatin imuroidaan kerran kuussa ja sähkösuodatin pestään apk:ssa kerran 3 kk:ssa, jolloin vaihdan rättisuodattimen uuteen. Mutta esim. puhaltimiin ei ole tehty mitään, saapa nähdä, koska laukeaa.
Tehojen puolesta ei ole ollut tämän 13 v:n aikana mitään ongelmia. Ja on ollut muistaakseni pakkastalviakin ainakin täällä välihousu-Suomessa. Laitteessa on tehonsäätö 1-5 ja meillä se on ollut 3:ssa koko ajan. Lisälämmönlähteenä on varaava takka. Takkahuoneesta on yksi imu koneelle, eli takan varaama lämpö saadaan hyvin jaettua eri huoneisiin.Takkaa lämmitin viime talven kaksi kertaa. Huonekohtainen säätö tehdään ilmavirtausta kuristamalla. Kanavien päissä joka huoneessa on läppä, jota voi säätää. Säätö on karkea, mutta ainakin meille riittävä.
Ääni on jatkuva tasainen humina. Ääneen kiinnittää huomiota sähkökatkon aikana, kun talo onkin yhtäkkiä ihan hiljainen, mutta ei muulloin. Itse kone pitää suurempaa ääntä, putken päistä ei juuri ääni kuulu.
Meillä on vanhimmalla lapsella (17 v.) lääkitystä vaativaa allergiaa. On allerginen muutamille heinille, koivulle, mansikalle, omenalle jne. Mutta yllätys, yllätys eipä ole ongelmia huonepölyn kanssa.
kuinka lämmintä ilmaa asuntoon puhalletaan talvella,onko tietoa ilmamäärästä?
Ei ole tietoa ilman lämpötilasta. Lämmitysveden lämpötila on maalämpösysteemissä säädetty 55 asteeseen. Tuo on myös käyttöveden max. lämpötila.
Onhan tuosta laitteesta jossakin meillä asennusohje ja muuta materiaalia. Siinä oli mainittu ilmanvaihdosta jotain. Varmaankin sen aikaisten ohjeiden mukaan on mitoitettu. Meillä on huoneissa lämpötila n. 22 astetta, paitsi makuuhuoneissa vähän alempi.
Vielä jäi mainitsematta yksi hyvä ominaisuus tässä systeemissä. Raitis ilma otetaan talvella yläpohjasta eli on hieman lämpimämpää kuin ulkoilma. Ja varsinkin näin keväällä, kun aurinko lämmittää kattoa, talokin lämpiää periaatteessa auringon voimalla. Tässä kuussa on vain parina yönä ollut enää lämmöt päällä. Toki kosteiden tilojen lattialämpö on päällä edelleen. Kesällä ilmanotto vaihdetaan talon pohjoispuolelle (suljetaan yläpohjan putki ja avataan ulkoa tuleva). Kesällä myös lämmönvaihdin ohitetaan eli ulkoilmaa ei esilämmitetä. Tässä on etuna, että helteisinäkin aikoina talo viilenee yön aikana normaalilukemiin, vaikka varsinaista jäähdytystä ei olekaan.
Tässä olisi linkki: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1924.pdf Tuossa raportissa esitelty ESPI 2-talo on varustettu ilmanvaihtolämmityksellä ja osittain lattialämmityksellä.
Sähköllä ilmanvaihtolämmitysjärjestelmä saadaan varsin yksinkertaiseksi käyttämällä lämmittäviä päätelaitteita (esimerkiksi RC-Linjan OKI-E on tällainen), jolloin myös huonekohtainen säätö on mahdollinen.
Omaan taloomme olemme paraikaa suunnittelemassa ilmanvaihtolämmitysjärjestelmää kaukolämmöllä. Tekniseen tilaan laitetaan kolmeen eri huoneeseen lähteviin tuloilmaputkiin vesikiertoiset kanavapatterit, joita ohjataan huonetermostaateilla on/off-tyyppisesti. Märkätiloissa on lattialämmitys ja varastossa yksi kuivauspatteri. Muuta lämmitystä ei ole. IV-kone on regeneratiivinen, muuten tavanomainen, mutta suurehko. Mitään erityistä "ilmanvaihtolämmityskonetta" ei siis tarvita.
Erona vanhoihin ilmalämmitysjärjestelmiin tässä on se, että kiertoilman määrä on vähäisempi (tai olematon) ja perusilmanvaihto melko suuri, meillä alustavien suunnitelmien mukaan noin kerran tunnissa. Tämä haaskaa jonkin verran energiaa, tosin varsin vähän, jos LTO:n hyötysuhde on hyvä (pyörivä kenno). Sisäilman laatu onkin sitten oletettavasti erittäin hyvä, kirkkaasti luokassa S1 (uskon ja toivon!).
Jotta ilmamäärät eivät kasvaisi kohtuuttoman suuriksi, on talon oltava tiivis ja hyvin eristetty. Erityisesti ikkunoiden on oltava viimeisen päälle, U-arvo olisi hyvä olla 1,0, siis tehoselektiivi- tai superlasit tms.
Ilmalämmitys kaatui aikanaan ilmeisesti vetoon, meluun ja huonoon säädettävyyteen. Näistä päästään eroon erilaisilla päätelaitteilla (nykyään sekoittavia malleja ylhäällä kuten normaalissa koneellisessa ilmanvaihdossa yleensäkin, ennen säleikköjä lattiassa ja suuria virtausnopeuksia). Melu puolestaan on hallittavissa huolellisella suunnittelulla. Säädettävyys saadaan huonekohtaiseksi kanavapattereilla tai lämmittävillä päätelaitteilla.