Kävin jossain kokeissa ja nyt pelkään, että en elä enää kovin montaa vuotta. En ymmärrä miten kestän sellaisen ajatuksen, että elämä loppuu. Oletteko te kaikki terveitä vai varjostaako jokin sairaus elämäänne olisi jotenkin lohdullista kuulla.
Oletteko terveitä vai koetteleeko jokin sairaus elämäänne?
Anonyymi
39
631
Vastaukset
Viimeinen neljännes on menossa meidän ikäryhmällämme. Onneksi ei ole ainakaan todettu mitään vakavampaa sairautta. Asiaan kuuluu että kremppaa kolotusta on näillä kymmenillä. Toivon aloittajalle monia hyvä eläkepäiviä.
- Anonyymi
ja alkaa ymmärtämään, ettei todella ole yksin vaivojen kanssa, kaikki saa osansa :), tasa-arvoista
- Anonyymi
Jos on "vain" vanhuudenvaivoja, saa olla onnellinen. Kaikille niitä tulee kehon ja elimistön rappeutuessa. On eri asia saada diagnoosi vakavasta sairaudesta.
- Anonyymi
Tässä iässä on pakko olla realisti.
Elämällä ei ole määräpituutta.
Jouduin sen sisäistämään jo 39 vuotiaana
saadessani ensimmäisen "kuolemantuomioni" sairauden takia.
Kuinka ollakaan selvisin. Nyt elän toisen tuomion loppua.
Sinähän et ole saanut tietää varmuudella mitään ?
Ehkä kauhu ja pelko on vain vallannut sinut jostain syystä ?
Älä hermoile ystävä hyvä, ethän edes tiedä varmuudella kokeistakaan, vai miten ? - Anonyymi
Kuolema on luonnollinen asia,
itse olen ollut jo vuosia valmis lähtemään tuonpuoleiseen,
kuoleman pelko loppui aikoinaan,
kun pelkäsin kuollakseni kuolevani
silloin lapset oli pieniä ja kun he olivat vuodenvälein syntyny muutenki nuorellaperheellä oli kaikki tiukkaa,
silloin lääkäri auttoi ja selitti kaikenlaista,
ja kehotti liikkumaan että saan voimia, ym. neuvoja,
-- kuinkas ollakaan aloin käydä jokapäivä lenkillä,
siitä voimat kasvoi ja kunto koheni,
kuoleman pelko katosi,
ulkoilu ja liikunta harrastus on seurannut elämääni kymmeniä vuosia,
seuraavan kerran kun tein todella oikeesti kuolemaa,
sain syd. kohtauksia,
olin täysin uupunu ja lopussa, jouduin sairaalaan, suureen syd. leikkaukseen,
kuolema oli todella lähellä,
silloin ennen leikkusta luovutin täysin
kun lääkäri pisti nukutuksen,
sanoin hyvästi elämälle, olin varma siihen jään,
no
heräsin teho-osastolla,
pikkuhiljaa selvisin leikkusksesta,
en kuollukkaa vieläkää,
sen jälkeen ei ole minkäänlaista kuoleman pelkoa ollu,
mutta syd. vajaatominnan takia uupuneena olen jo kauan toivonu kuolemaa,
se ei vaan tule,
syd. tahdistin pitää siitä huolen
etten kuole ikinä,
vaikka haluisinki jo ja usein pois lopullisesti,
varsinki aamuisin olen pettyny kun en yöllä vieläkää ole kuollu,
aina pitää herätä uuteen päivään,
kuolema on minun ystäväni,
toivottu vieras,
sitten kun sen aika tulee,
rukoilen puolsestasi
että pääset kuoleman pelosta eroon,
se nimittäin on mahdollista,
jos ei muuten niin puhuminen siis terapia kyllä auttaa sinua pääsemään kuoleman pelosta täysin eroon,
kaikkein tärkeintä olisi
että löydät Jeesuksen elämääsi,
se on kaikkein varmin turva loppuelämäsi varrelle,
jos sen löydät sinulta katoaa kaikki pelot täysin pois,
raamatun sana :
" vaikka minä kulkisin pimesässä laaksossa
en minä mitää pelkää
sillä jumala on kanssani "
Jeesus ON todella kanssasi kaikkialla joka hetki ,
et i k i n ä ole enään yksin,
jos löydät Jeesuksen elämääsi,
hyvää yötä,
ja siunausta elämääsi,
luota, kaikki kääntyy hyväksi,,,, - Anonyymi
Perusterveestä kerralla loppuliukuun.
Parantamattoman luuydinsyövän paljastumisen ajankohta kärjisti iskua.
Jo vuosia aikaisemmin olimme mieheni kanssa suunnitelleet palkkatyön lopettamista hyvissä ajoin ennen varsinaista eläkeikää.
Mieheni lopetti omat satunnaiset konsultointinsa ja minä olin alustavasti keskustellut työnantajani k-kauppiaan kanssa lopettamisestani kassatyön.
Meillä oli menolennot Balille josta oli tarkoitus jatkaa ilman aikataulua mihin sitten sattuisi mieli tekemään. Olimme kaavailleet muutamassa kuukaudessa kuljeskelevamme ehkä lyhyesti Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja sieltä lyhyin piipahduksin muutamilla Polynesian saarilla, jenkkien länsirannikolle, Väli-Amerikan kautta mantereen eteläiseen osaan ja sieltä Espanjan asunnollemme.
Meret olisi ollut pakko ylittää lentäen mutta muut välit paikallisilla kulkuneuvoilla.
Kaikki välttämätön olisi kulkenut mukana rinkoissa.
Minulla alkoivat vakavat oireet joiden syyksi ilmeni yhden tyypin perinnöllinen luuytimen syöpä johon ei ollut teoreettistakaan parannuskeinoa.
Peruimme lennot 4 päivää ennen lähtöä.
Tuohon saakka olin ollut savuton, raitis, hyväkuntoinen nyt 52 vuotinen nainen.
Seurauksena 4 aivohalvausta. Useita eri mittaisia sairaalajaksoja. Sytostaatti tiputusta ja sitten kotipiikkejä.
Kehitys oli ennustettu mutta arvioitua hitaampi. Vajaan vuoden on nyt totuus ollut viimein edessä. Varsinaisen syövän lieveilmiöinä on maksani hajalla, jättimittoihin paisunut pernani vahvasti lääkitty, keuhkojen sienikasvustoa käyn hillitsemässä säännöllisillä antibiootti hengityksillä ja kahden kuukauden välein makaan sairaalassa makaamassa ottaen tiputuksessa kaksi pussia punasoluja.
Ensimmäisen vuoden järkytyksen ja pettymyksen jälkeen meni parikymmentä vuotta pelkillä kuukausittaisilla kokeilla ja oireiden hoidoilla.
Hoitojen väleissä matkustelimme. Kuukauden jaksoja Espanjassa. Kiertomatkoja, viikon risteilyjä ja niiden jatkoviikkoja jonkin vierailusataman kaupungissa jne.
Viime joulun varaus oli peruttava emmekä uskalla ensi jouluakaan laskea kuin reilun 100 kilometrin päähän varattuun jouluviikon th-jaksoon.
Jo jäätyään kotiin ennen oireitani omaksui mieheni oma-alotteisesti "kotihengen" roolin vaikka silloin ei olisi ollut tarvettakaan.
Ehkä tuo elämäni helppous on antanut lisävuosia."Anonyymi"
Mitä-pä jos ostaisit Sähkö-Käyttöisen, Yli-Leveän Rulla-Tuolin?
Olen saanut monelta ikä-palstalta vaikutelmaa että se auttaa moneen Pään-Vaivaan.
Etenkin olemattomista asioista kirjoittelemiseen.
Näytellen toden-mukaista.
H.- Anonyymi
huruksz kirjoitti:
"Anonyymi"
Mitä-pä jos ostaisit Sähkö-Käyttöisen, Yli-Leveän Rulla-Tuolin?
Olen saanut monelta ikä-palstalta vaikutelmaa että se auttaa moneen Pään-Vaivaan.
Etenkin olemattomista asioista kirjoittelemiseen.
Näytellen toden-mukaista.
H.En ole taikauskoinen mutta Jumal-uskoinen olen. Olet nyt pitkään rullatuolijutuillasi väheksynyt, arvostellut, mitätöinyt toisten mielipiteitä ja jankannut samaa ketjusta toiseen.
Voiko olla että tällä haet itsellesi rullatuoli-elämää? Että se olet sinä joka viimein sen tuolin tarvitset ja saat. Raaka, julma ivailusi voi iskeä omaan nilkkaasi. En sitä toivo, kuten en kenellekään muullekaan mitään pahaa, mutta ehkä sinuna lopettaisin. En usko kenenkään sairaudestaan oletuksia ja luuloja kirjoittelevan. Todelliset luulosairaat tuskin jaksavat tänne kirjoitella.
Ja aloittajan asiaan, jalkoja ja lonkkia kivistä, eikä syytä ole löydetty. Magneettikuvaus odottaa marraskuussa. - Anonyymi
huruksz kirjoitti:
"Anonyymi"
Mitä-pä jos ostaisit Sähkö-Käyttöisen, Yli-Leveän Rulla-Tuolin?
Olen saanut monelta ikä-palstalta vaikutelmaa että se auttaa moneen Pään-Vaivaan.
Etenkin olemattomista asioista kirjoittelemiseen.
Näytellen toden-mukaista.
H.Onko kirjoituksesi sinusta asiallinen huruksz ?
Anonyymi kirjoitti:
Onko kirjoituksesi sinusta asiallinen huruksz ?
"Anonyymi"
Tjaa...a
Kysymyksestä saattaisi saada pitkän ja Piimäisen jankutuksen.
Eiku, mutku, musta, jospa, peri-aatteesta...silti, sittenhän, saattaisi...
-
Jätän kuitenkin sen aloituksen tekemisen sinulle.
Minä kun en kuvittelekaan olevani hoitaja.
En sitten mitenkään.
H.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole taikauskoinen mutta Jumal-uskoinen olen. Olet nyt pitkään rullatuolijutuillasi väheksynyt, arvostellut, mitätöinyt toisten mielipiteitä ja jankannut samaa ketjusta toiseen.
Voiko olla että tällä haet itsellesi rullatuoli-elämää? Että se olet sinä joka viimein sen tuolin tarvitset ja saat. Raaka, julma ivailusi voi iskeä omaan nilkkaasi. En sitä toivo, kuten en kenellekään muullekaan mitään pahaa, mutta ehkä sinuna lopettaisin. En usko kenenkään sairaudestaan oletuksia ja luuloja kirjoittelevan. Todelliset luulosairaat tuskin jaksavat tänne kirjoitella.
Ja aloittajan asiaan, jalkoja ja lonkkia kivistä, eikä syytä ole löydetty. Magneettikuvaus odottaa marraskuussa.Jo vuosia sitten lopetin hunksuttimen älyttömyyksien vilkuilun.
Jos hunksutin ei avohoidossa aiheuta pahempaa häiriötä kuin mitä näillä palstoilla niin on todella hyvä, että siltä osin on sekin laitospaikka suuremmassa tarpeessa olevan käytettävissä.
Palatakseni tuohon pitkään vuodatukseeni, niin ensimmäisen vuoden alkujärkytyksen jälkeen olen kiitollinen jokaisesta "terveestä" vuodesta eikä vuoden takainen muutos tullut yllätyksenä.
Olen elänyt hyvän, haasteita ja onnen hetkiä täynnä olevan elämän. - Anonyymi
Oletko ikäänkuin hitaassa pallitiivisessa hoidossa ja elämää jatketaan verensiirroilla
Onko sinuun kokeiltu näitä biologisia
- mabi
lääkkeitä
https://www.julkari.fi/handle/10024/136639 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko ikäänkuin hitaassa pallitiivisessa hoidossa ja elämää jatketaan verensiirroilla
Onko sinuun kokeiltu näitä biologisia
- mabi
lääkkeitä
https://www.julkari.fi/handle/10024/136639Lukaisin linkin ja asia oli minulle täysin uusi.
Ytimeni syövästä en tiedä muuta kuin sen harvinaisuuden. Meni hävyttömän pitkään ennen tyypin tunnistamista. Hoitanut lääkäri haki verrokkimateriaalia Euroopasta.
Sytostataattilääkityksen aiheuttaman alentuneen sietokyvyn seurauksena on ollut maksa-, perna- ja keuhkohankaluuksia.
Kun sytostaateilla hillittiin ytimen toimintaa niin alusta alkaen oli tiedossa tämän nykyisen vaiheen tuleminen.
Heti oikean diagnoosin selvittyä oli eliniän ennusteen haarukka lavea. 3 - 12 vuotta riippuen henkilön iästä ja kunnosta. Olin hyväkuntoinen 52 vuotinen.
Nyt olen saanut kolmesti kaksi pussia punasoluja. Tankkausväli on toistaiseksi 2 kuukautta mutta varmaan lyhenee.
Eniten harmittaa tämä sidonnaisuus. Ei voi lähteä mihinkään kauemmaksi eikä suunnitella pitempää poissaoloa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukaisin linkin ja asia oli minulle täysin uusi.
Ytimeni syövästä en tiedä muuta kuin sen harvinaisuuden. Meni hävyttömän pitkään ennen tyypin tunnistamista. Hoitanut lääkäri haki verrokkimateriaalia Euroopasta.
Sytostataattilääkityksen aiheuttaman alentuneen sietokyvyn seurauksena on ollut maksa-, perna- ja keuhkohankaluuksia.
Kun sytostaateilla hillittiin ytimen toimintaa niin alusta alkaen oli tiedossa tämän nykyisen vaiheen tuleminen.
Heti oikean diagnoosin selvittyä oli eliniän ennusteen haarukka lavea. 3 - 12 vuotta riippuen henkilön iästä ja kunnosta. Olin hyväkuntoinen 52 vuotinen.
Nyt olen saanut kolmesti kaksi pussia punasoluja. Tankkausväli on toistaiseksi 2 kuukautta mutta varmaan lyhenee.
Eniten harmittaa tämä sidonnaisuus. Ei voi lähteä mihinkään kauemmaksi eikä suunnitella pitempää poissaoloa.Nämä -mabi lääkkeet erilaisia niissä on sanoina eri alkusanoja
parantavat mitä vain kuten reumaa syöpää suolitauteja
mutta ne ovat myös vaarallisia ja altistavat todella vaarallisille taudeille ja ovat kalliita
pitää muuten on olla karmean terve
ja vastustuskykyinen
niiden kauppanimet ovat yksinkertaisia ja -mabi -nimet tieteellisiä
- Anonyymi
Nuorena oli loistavassa kunnossa fyysisesti mutta sitä oli arka ja pelokas eikä osannut täysin nauttia elämästä, kun oli monenlaisia paineita ja vaatimuksia itseltä ja ympäristöltä.
Nyt kun osaa elää ja pystyy nauttimaan elämästä täysillä, niin se on jotenkin veemäistä, että nyt sitten keho ei oikein meinaa enää venyä. Vaan saa taistella kaikenlaisia tauteja vastaan. Eikä määränpääkään ole kovin ilahduttava. Ei kerta kaikkiaan ole kauhesti odotettavaa. Kohta saa laskea yhden käden sormilla monta vuotta on jäljellä.
Todellakin harmittaa se ettei elämä voi missään vaiheessa olla aivan täydellistä.
Se on kuitenkin mukavaa että elämä itse ei aiheuta stressiä. Nää hemmetin taudit vaan. Ja se ettei ole vielä keksitty miten kehon voisi korvata vaikka digitaalisesti. Olisi kiva jäädä elämään edes nettiin etänä. Toiveensa kullakin.Minä nautin elämästäni juuri tällaisena kun se nyt on.
En kaipaa enää matkoja, enkä mitään kummempaa.
Asustelen kissani kanssa vuoroin mökillä tai kaupungissa, on kaverikin joka käy vapaillaan.
Täydellisen lähelläkään ei elämäni totta tosiaan ole koskaan ollut, enkä sellaisesta edes haikaile.
Kuoleman pelko loppui kun näin lapseni syntymän ja kuoleman.
Väsyn herkemmin mutta jaksan vielä hurjastella sähköpyörällä noin parikymmentä km päivässä. Lisäksi jumppaan joka ilta, on pakko jos meinaa pitää raajansa liikkuvina. En erityisemmin tykkää liikunnasta mutta olen tottunut.
Kun olen kauan istumassa tai pitkälläni niin kipujen takia ei meinaa ensin päästä liikkeelle mutta nopeasti siitä vielä vetreytyy.
Mielestäni elän kaikesta huolimatta elämäni parasta aikaa.
- Anonyymi
Tuskan määrä elämässä on vakio. Se mistä sitä sitten kokee vaihtelee elämän aikana. Jokin tälläinen ajatus tuli mieleen tässä.
- Anonyymi
Mitä itse kukin sisällyttää käsitteeseen "terveys"?
Olen 77v ikäinen ukko.
11 vuotta sitten leikattiin peräsuoleni syöpä. 30cm lyhyemmäksi.
Hieman "horo" anukseni ei tee minusta sairasta.
Lääkärin painostuksesta popsin päivittäin statiinia 40mg vaikka mielestäni en tarvitsekaan. Muutaman desimaalin muutos koletasossa ei ole statiinin käytön arvoista.
Kaksi päivittäistä tablettia takaavat eturauhaseni rauhallisuuden yön yli.
Tuki- ja liikuntaelimistöni puolesta tunnen itseni sairaaksi. Leikattu, oikea olkani rajoittaa kuormitusta tietyissä asennoissa kuten myös vasemman lonkkani toisen asteen nivelrikko. Nämä muistuttavat itsestään tietyissä tilanteissa kun taas ihminen voi olla autuaan tyytyväinen terveyteensä vaikka olisi verenpaineita, kolestroleja yms. aineenvaihduntajuttuja.- Anonyymi
Miksi statiinimäärä on noin iso tabletin kokokin on iso
Mikä LDL?
Mikä statiini
Ja millä perusteella sinulle on sanottu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi statiinimäärä on noin iso tabletin kokokin on iso
Mikä LDL?
Mikä statiini
Ja millä perusteella sinulle on sanottuHamassa muinaisuudessa minulle määrättiin tuo statiini. Simvastatin 40mg.
Silloin kokonaiskolestrolini oli 7:n tienoissa mutta HDL on aina ollut hyvä. Silloin 2:n paikkeilla. Samoin trigly on ollut alle 1:n.
Muutettuani elämäntapaani lopetin statiinin popsimisen kokonaan.
Olin vuosikausia ilman ja käyttämättömät arvoni olivat LDL 3,4, HDL 1,75 (tavoite >1), trigly 1,06 (tavoite <1,7).
90-luvun alkupuolen arvoihin nähden nuo olivat varsin hyvät!
Nyt, 2:n kuukauden statiinien popsimisen jälkeen LDL on laskenut 0,2 yksikköä eli 3,4 > 3,2.
Minusta tuo on täysin tarpeetonta hienosäätöä varsinkin kun HDL on laskenut hieman ja Trigly noussut.
Käsittääkseni kokonaisuus on varsin hyvä.
Eräässä yhteydessä oli selvitettävä joskus määrätyt lääkkeet ja sillä hetkellä voimassa olevat reseptit. Lekuri saattoi närkästyä omatoimisuudestani lopettaa statiinit ja korvata ne kuntoilulla.
Liekö huhua? Statiinien sanotaan aiheuttavan lihasheikkoutta jalihaskipua. Tuntemukset ovat tuttuja. Toissa päivänä hinkkasin salin fillarilla puoli tuntia syketasolla 100 - 120.
Tänään tein normitangon hack kyykkyä pyramidina 150 kiloon jolloin reisissä alkoi tuntumaan painon riittävän. Siis statiinien aiheuttamaa lihasheikkoutta.
Hack kyykky = Nostolavalla tanko. Levyjä päihin. Asetutaan tangon eteen tanko pohkeiden takana. Kyykistytään. Otetaan tangosta kiinni ja noustaan seisomaan suoraksi.
Kuka ei ole harrastanut niin kilot eivät sano mitään. Kokeilemaan!
77v, 80kg, 172cm.
Jos LDL ei tuolla statiinimäärällä laske merkittävästi niin en näe syytä sen jatkamiseen.
Muutaman desimaalin muutos voi olla analyysihajontaakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hamassa muinaisuudessa minulle määrättiin tuo statiini. Simvastatin 40mg.
Silloin kokonaiskolestrolini oli 7:n tienoissa mutta HDL on aina ollut hyvä. Silloin 2:n paikkeilla. Samoin trigly on ollut alle 1:n.
Muutettuani elämäntapaani lopetin statiinin popsimisen kokonaan.
Olin vuosikausia ilman ja käyttämättömät arvoni olivat LDL 3,4, HDL 1,75 (tavoite >1), trigly 1,06 (tavoite <1,7).
90-luvun alkupuolen arvoihin nähden nuo olivat varsin hyvät!
Nyt, 2:n kuukauden statiinien popsimisen jälkeen LDL on laskenut 0,2 yksikköä eli 3,4 > 3,2.
Minusta tuo on täysin tarpeetonta hienosäätöä varsinkin kun HDL on laskenut hieman ja Trigly noussut.
Käsittääkseni kokonaisuus on varsin hyvä.
Eräässä yhteydessä oli selvitettävä joskus määrätyt lääkkeet ja sillä hetkellä voimassa olevat reseptit. Lekuri saattoi närkästyä omatoimisuudestani lopettaa statiinit ja korvata ne kuntoilulla.
Liekö huhua? Statiinien sanotaan aiheuttavan lihasheikkoutta jalihaskipua. Tuntemukset ovat tuttuja. Toissa päivänä hinkkasin salin fillarilla puoli tuntia syketasolla 100 - 120.
Tänään tein normitangon hack kyykkyä pyramidina 150 kiloon jolloin reisissä alkoi tuntumaan painon riittävän. Siis statiinien aiheuttamaa lihasheikkoutta.
Hack kyykky = Nostolavalla tanko. Levyjä päihin. Asetutaan tangon eteen tanko pohkeiden takana. Kyykistytään. Otetaan tangosta kiinni ja noustaan seisomaan suoraksi.
Kuka ei ole harrastanut niin kilot eivät sano mitään. Kokeilemaan!
77v, 80kg, 172cm.
Jos LDL ei tuolla statiinimäärällä laske merkittävästi niin en näe syytä sen jatkamiseen.
Muutaman desimaalin muutos voi olla analyysihajontaakin.Selvä. Miistan sinut proteiikikeskustelusta
Vaihda simv.
atorvastatiiniin ja kokeile pienempää
Samat haitat jos on
Mutta paljon patempi molekyyli pitkä puoliintumisaika - Anonyymi
Et siis tiedä, mihin esim. korkea verenpaine voi johtaa. - Nm. Ei voi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siis tiedä, mihin esim. korkea verenpaine voi johtaa. - Nm. Ei voi
Mistä mieleesi tuli verenpaine?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hamassa muinaisuudessa minulle määrättiin tuo statiini. Simvastatin 40mg.
Silloin kokonaiskolestrolini oli 7:n tienoissa mutta HDL on aina ollut hyvä. Silloin 2:n paikkeilla. Samoin trigly on ollut alle 1:n.
Muutettuani elämäntapaani lopetin statiinin popsimisen kokonaan.
Olin vuosikausia ilman ja käyttämättömät arvoni olivat LDL 3,4, HDL 1,75 (tavoite >1), trigly 1,06 (tavoite <1,7).
90-luvun alkupuolen arvoihin nähden nuo olivat varsin hyvät!
Nyt, 2:n kuukauden statiinien popsimisen jälkeen LDL on laskenut 0,2 yksikköä eli 3,4 > 3,2.
Minusta tuo on täysin tarpeetonta hienosäätöä varsinkin kun HDL on laskenut hieman ja Trigly noussut.
Käsittääkseni kokonaisuus on varsin hyvä.
Eräässä yhteydessä oli selvitettävä joskus määrätyt lääkkeet ja sillä hetkellä voimassa olevat reseptit. Lekuri saattoi närkästyä omatoimisuudestani lopettaa statiinit ja korvata ne kuntoilulla.
Liekö huhua? Statiinien sanotaan aiheuttavan lihasheikkoutta jalihaskipua. Tuntemukset ovat tuttuja. Toissa päivänä hinkkasin salin fillarilla puoli tuntia syketasolla 100 - 120.
Tänään tein normitangon hack kyykkyä pyramidina 150 kiloon jolloin reisissä alkoi tuntumaan painon riittävän. Siis statiinien aiheuttamaa lihasheikkoutta.
Hack kyykky = Nostolavalla tanko. Levyjä päihin. Asetutaan tangon eteen tanko pohkeiden takana. Kyykistytään. Otetaan tangosta kiinni ja noustaan seisomaan suoraksi.
Kuka ei ole harrastanut niin kilot eivät sano mitään. Kokeilemaan!
77v, 80kg, 172cm.
Jos LDL ei tuolla statiinimäärällä laske merkittävästi niin en näe syytä sen jatkamiseen.
Muutaman desimaalin muutos voi olla analyysihajontaakin.Minulla on aina ollut korkea kolesteroliarvo. Yli 7.
Enemmän LDL:ää kuin HDL:lää,
vaikka en syö edes eläinrasvoja ja kananmunia, jotka niitä nostavat.
En ole syönyt koskaan statiineja, koska en kuulu sydäninfarkti-riskiryhmään.
Kun lopetin turhana Omegoitten syönnin,
kolesteroli laski 5,8:aan puolessa vuodessa.
Aloin syödä pari kertaa viikossa kalaa.
Kokonaiskolesteroli on viiden paikkeilla nyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on aina ollut korkea kolesteroliarvo. Yli 7.
Enemmän LDL:ää kuin HDL:lää,
vaikka en syö edes eläinrasvoja ja kananmunia, jotka niitä nostavat.
En ole syönyt koskaan statiineja, koska en kuulu sydäninfarkti-riskiryhmään.
Kun lopetin turhana Omegoitten syönnin,
kolesteroli laski 5,8:aan puolessa vuodessa.
Aloin syödä pari kertaa viikossa kalaa.
Kokonaiskolesteroli on viiden paikkeilla nyt.Sanos vielä nostaako kananmunat ja eläinrasvat kolesterolia? Kun taas jonkin näkemyksen mukaan ne on ihan jees. On tää vaikeaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on aina ollut korkea kolesteroliarvo. Yli 7.
Enemmän LDL:ää kuin HDL:lää,
vaikka en syö edes eläinrasvoja ja kananmunia, jotka niitä nostavat.
En ole syönyt koskaan statiineja, koska en kuulu sydäninfarkti-riskiryhmään.
Kun lopetin turhana Omegoitten syönnin,
kolesteroli laski 5,8:aan puolessa vuodessa.
Aloin syödä pari kertaa viikossa kalaa.
Kokonaiskolesteroli on viiden paikkeilla nyt.kokonaiskolesterolilla ei ole merkitystä koska siinä lasketaan yhteen
hyvä ja huono, sellaisestaa et voi vetää johtopäätöksiä rahkeittesi riittävyydestä
et voi laskea yhteen tuloja ja menoja ja vetää summasta johtopäätöksiä
rahojesi riittävyydestä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä mieleesi tuli verenpaine?
Siitä kommentista, mihin vastasin, sen lopussa olevaan virkkeeseen. - Nm. 26.9.21 klo 13:15
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanos vielä nostaako kananmunat ja eläinrasvat kolesterolia? Kun taas jonkin näkemyksen mukaan ne on ihan jees. On tää vaikeaa.
Kolesterolia nostaa vain eläinrasvat ja joku yksittäisenä tuotteena kananmunan keltuainen.
Kahden pimeän välissä tässä elellään eteenpäin ja päivä kerrallaan kun huomisesta ei koskaan tiedä.
Näin suhtkoht terveenä tuntee vaan kiitollisuutta kun on näinkin pitkän vaiherikkaan elämän saanut elää.
Tuo jälkimmäinen pimeä lähestyy kovaa vauhtia,mutta sen pelko on kadonnut jo aikoja sitten. Jos ja kun on elänyt lähellä monia sairaita, suvuissani on paljon syöpää, olen nähnyt, että sairanakin voi elää hyvää, rikasta elämää.
Ei sairaus tai diagnoosi ole mikään kuolemantuomio, joskus e voi olla jopa uusi mahdollisuus, nähdä elämää uusin silmin.
Jos viimeisen pimeän tosi sairaana kohtaa voi portin aukaisu olla vain suuri helpotus ja toisaalta jos pimeä ykskaks saappaat jalassa yllättää, niin se on vain hyvä yksinkertainen asia.
Ihmisen elämässä on monia asalaisuuksia, yksi ja suurin lienee elämän pituus, mutta täytyy olla aina sen verran realisti, että kyllä tässä iässä jo kalkkiviivoja lähestytään.
Elämän loppumisen murehtiminen on turhaa ajan hukkaa, se loppuu kun aika on, täytyy vain elää täysillä kaikki loput vuodet tai vuosikymmenet.- Anonyymi
Ei kolota, ei satu mihinkään . Kävelen ja juoksenkin välillä intervallipyrahdyksia.. ym lihaskuntojumppia teen säännöllisesti. Olo on ,kuin olis terve. MUTTA , 10v siitten todetin sepelvaltimotauti, pallolaajennuksia tehtiin- sen jälkeen 4 lääkettä pv nitrot varalla.
Koskaan ei ole kuoleman pelkoa ollut, äkkikuolema olisi paras.
Tänäänkin on aivan paratiisimainen sää, joten kipasen pikku lenkille. - Anonyymi
Minkä ikäinen aloittaja on? Jos olet 70 eikä elämän rajallisuus ole vielä selvinnyt, niiin mitä asiasta tulee ajatella? - Nm. Sehän voi olla elämäsi paras juttu
Terveppä terve monisairas, sairauksia en luettele mutta lääkitys melkein 10 lääke pilleriä päivässä pitää elävien joukossa, miten pitkään tässä kunnossa tulen toimeen.
Suomessa saa kiittää lääkekattoa ettei mene liikaa lääkekuluihin, 2-3 viikon lääke ostolla tulee lääkekatto täyteen, sen jälkeen oliko 2,5 euro lääkeostos.
Julkista sairaanhoito on hyvä kun päässy kontrollin piiriin, eniten kyllästyttää käydä vähintään kerran kuussa verikokeissa, syynä kuinka lääkkeet vaikuttaa ihmiskehoon, ettei maksa ala vinkumaan tai joku muu elin.
Hieno homma kun tarkkailun alla.- Anonyymi
Kustannuksista.
Vaimoni sairaalakuukaudet maksoivat 40,50€/vrk.
Lääkelistalla on kaikkiaan 25 valmistetta, siis reseptilääkkeitä joista 23 on aktiivikäytössä ja niistä osa vain sairaalassa.
Pernan Jakavit lääkkeen 4:n viikon lappuhinta on 3523,71€ mutta oma osuus on 1,5€.
Tietenkin maksukatto tulisi pian vastaan mutta hurjan suuri on joka tapauksessa kompensointi.
Puolen tunnin antibioottihönkäilyt sairaalassa maksavat 10,50€/kerta.
Jatkuvat labrakokeet viikon tai kahden välein eivät maksa paljoakaan.
Yms.
- Anonyymi
Joko-tahi.
Suolistosyöpäni valmistelujen yhteydessä tehdyssä keskivartalon röntgenissä ilmeni vatsavaltimoni pullistuma 5mm:n päähän leikkausrajasta.
Olin 67v ikäinen 10 vuotta sitten.
Selvittyäni leikkauksesta minua varoitettiin kaikesta ponnistelusta. Isäni kuoli vastaavan pullistuman repeämään 62 vuotisena tehdessään lumitöitä.
Kahden leikkauksen jälkeen meni useita kuukausia ennen kuin uskalsin ryhtyä hoitamaan lepokuukausien aikana romahtanutta kuntoani.
Varoin muutaman viikon mutta sitten ajattelin, että mihin vedän ponnistelun rajan.
Ryhdyin treenaamaan entiseen malliin ja siihen sisältyi tangolla tehdyt syväkyykyt, maastaveto ja hack-kyykyt joiden max ykkönen oli esimerkiksi maastavedossa yli 2 x oma paino.
Jos suoni poksahtaa niin meneepä kerralla koska en kuulemma ehdi leikkauspöydälle jos en ole leikkaavan sairaalan parkkipaikalla.
Tuon mukaan olen elänyt 10 vuotta. Ensimmäisen vuoden jälkeen kävin kuvauttamassa suoneni. Ei muutosta.
En pysty kuormittamaan enempää kuin reisien ja selän voimat sallivat. - Anonyymi
Kiitos vastauksista. Tämä helpottaa, kun kuulee ettei ihan helppoa ole muillakaan. Parin päivän päästä tiedän saanko elää vielä hetken edelleen vai miten käy. Jos tulee hyviä uutisia taidan juoda itseni humalaan ja jos huonoja niin sama juttu. Joko helpotukseen tai suruun. Olin vähän ajatellut kuolevani saappaat jalassa. Hidas kituminen olisi aika masentavaa. En tajua miten se keneltäkään luonnistuu. Mutta huomaan, että aika hankalien asioiden kanssa joudutte elämään. Ei ihan helppoa. Näitä tarinoita on hyvä kuulla. Saa nyt sitten nähdä, pystyykö vielä kaivamaan jostain elämäniloa kehiin jos huonosti käy. Olisi ollut mukavaa, jos elämä olisi pysähtynyt 60 v ja olisi sitten voinut hengata sellasena nuorena eläkeläisenä n parikytä vuotta. Se oli hyvä ikä. Aika menee liian nopeasti. Tästä oli apua.
Yleiskuntoa on yritettävä pitää muuten menee huonosti, pyrkinyt tunnin kuntoiluun päivässä ja ruokavalio on pidettävä kohdallaan, muuten veriarvot heittelee. Muutaman kerran vuodessa ostan ison pullon hyvää viinaa ja sikari laatikon sitten tissuttelen ja puhaltelen henkosista, ei enempää.
Koen itseni hyvinkin terveeksi, vaikka verenpainelääkitys ollut kymmeniä vuosia.
3lääkitystä aikanaan läpi käytiin, ennekuin löytyi vaikuttava.
Toinen diagnoosini on artroosi oikeassa polvessa.
Pojantyttärenmies neuvoi minulle hyvän tukisiteen. Sen kanssa pärjään (jollen ihan kamalasti heilu) melkein, kuin ei mitään olisikaan.
Joskus laitan kipugeeliä.
Suolistokin kenkkuili, niin että piti katsoa koska lähti kauppareissullekin. Sitä kesti onneksi vain puoli vuotta.
Lääkärissäkin kävin, mutta avun sain eräästä luontaistuotteesta maitohappobakteerista.
Kun olen keskustellut ikäisten ihmisten kanssa tai lueskellut ihmisten kertomuksia, yhteenvetona voin sanoa, että tässä iässä on myös kremppoja joita tulee ja menee.
Yhtenä voisin mainita niska- ja hartiakivut riipuen siitä mitä on tehnyt.- Anonyymi
Tilastot kertovat, että vain puolet 70 vuotta täyttäneistä ehtii täyttää 80 vuotta.
Vaikkei sairastuisi mihinkään on täysin sattumanvaraista miten kauan elää.
Ihmisen keho ei ole täydellinen. Joku kohta voi pettää missä iässä vain.
Olen menettänyt kaikki ystäväni jo heidän ollessaan 63-74 vuotta.
Ns. "äkillisiä sairauskohtauksia". Sydämeen ja verisuoniin liittyviä, mm.
aortan repeämiä (aorta aneurysman seurauksena) ja aivoinfarkti ja
äkillisesti tappavia rytmihäiriöitä, joita on kaksi, niihin kumpaankin menehtyy vuosittain yli 5000 henkilöä.
Itselläni esiintyy toista niistä, sen nimi on bradykardia.
Kolmasti olen hilkulla pelastunut. Testamentti on tehtynä.Puhut asiaa. Ex-mieheni kuoli juuri tuohon verisuonen heikkouteen. (aneyrysma)
Pojalla, kun oli jotain päänsärkyjä joskus, hänet kuvattiin tuon asian takia.
Edesmenneen äitini miesystävä kuoli hiihtopolulla aortan repeytymiseen.
Itsellänikin on ollut rytmihäiriöitä jo nuoresta pitäen. Ne ovat vaarattomiksi todettu. (ovatko?)
Testamenttia minun ei tarvitse tehdä, kun on vain yksi perillinen suoraan alenevassa polvessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kimmo Kiljunen sekoili täysin - joutuu nyt syrjään
HS: Kimmo Kiljunen syrjään ulkoasiainvaliokunnan johdosta. SDP:n eduskuntaryhmä aikoo vaihtaa ulkoasiainvaliokunnan puh3221610Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!
Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola2361561Keski-ikäiset julkkismiehet vaihtaa nuorempiin!
Seiska tietää kertoa: erikoisjoukot Janne Lehtosen vaimo yli 20v avioliitosta hakee eroa, Janne -ikuista rakkautta hehku281539Kimmo Kiljunen
"Kimmo Kiljunen, sdp, esittää rajuja väitteitä. Hän tapasi suomenvenäläisiä. Julki tulleella videolla hän vaatii rajaa2461114- 73973
- 58944
Salassapito luottamuselimissä. Missä kulkee raja?
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila (kesk) kyselee, mitä minulle oma väki aikoo tehdä, kun toin hallituksen60725- 47716
Miksi teet tästä niin vaikeaa?
Olisin sinun, jos haluaisit. Antaisin sinulle koko sydämeni. Et halua kohdata minua, vaikka kuitenkin haluat. Yritä jo p25679- 118644