Mitä perukirjassa pitää mainita?

Papereita pitää olla ja paljon. Kuten Satu Hassin tapaus osoitti, niin pankin kanssa voi joutua liriin.
Liitteeksi perukirjaan on otettava ainakin seuraavat asiakirjat.
Sukuselvitys vainajasta: katkeamaton virkatodistusten ketju vainajasta 15 vuoden iästä kuolinhetkeen.
Virkatodistukset jokaisesta pesän osakkaasta, mistä ilmenee, että hän on elossa.
Kopio mahdollisesta avioehtosopimuksesta ja testamentista.
Papereita ei tarvitse toimittaa verottajalle, mutta ne on säilytettävä siltä varata, että verottaja halua nähdä ne.
Osituskirja, varat ja velat, mistä ilmenee mitkä varat ja esineet kuuluvat leskelle, mitkä kuolinpesälle.
Perintöä ei tarvitse jakaa koskaan. Suomessa lienee runsaasti 1800 luvulta saakka olevia jakamattomia kuolinpesiä. Mutta, jos pesä jaetaan, niin siitä on tehtävä perinnönjakokirja.

Anonyymi kirjoitti:

Papereita pitää olla ja paljon. Kuten Satu Hassin tapaus osoitti, niin pankin kanssa voi joutua liriin.
Liitteeksi perukirjaan on otettava ainakin seuraavat asiakirjat.
Sukuselvitys vainajasta: katkeamaton virkatodistusten ketju vainajasta 15 vuoden iästä kuolinhetkeen.
Virkatodistukset jokaisesta pesän osakkaasta, mistä ilmenee, että hän on elossa.
Kopio mahdollisesta avioehtosopimuksesta ja testamentista.
Papereita ei tarvitse toimittaa verottajalle, mutta ne on säilytettävä siltä varata, että verottaja halua nähdä ne.
Osituskirja, varat ja velat, mistä ilmenee mitkä varat ja esineet kuuluvat leskelle, mitkä kuolinpesälle.
Perintöä ei tarvitse jakaa koskaan. Suomessa lienee runsaasti 1800 luvulta saakka olevia jakamattomia kuolinpesiä. Mutta, jos pesä jaetaan, niin siitä on tehtävä perinnönjakokirja.

Lue lisää

Pankin kanssa liriin joutumisesta minulla on henkilökohtaisia kokemuksia. Menin vaimoni kanssa pankkiin hänen pankkiasioiden vuoksi. Pankki vaati vaimoani todistamaan henkilöllisyytensä passilla, tai poliisin henkilökortilla. Vaimollani oli passi. Virkailija totesi, että passi oli eilen mennyt vanhaksi. Minä yritin selittää, että kyllä vieressäni seisova vaimoni on sama ihminen vielä tänäänkin, ei hän ole yön aikana toiseksi ihmiseksi muuttunut.
Ei kelvannut. Piti mennä poliisilaitokselle jättämään passihakemus ja passin saatua menimme pankkiin uudelleen. Pinna oli kyllä kireällä.

"Pitääkö olla luettelo vainajan sisaruksista, heidän lapsistaan ja lapsenlapsistaan vaikka hei eivät perisi mitään? Entä serkut ym sukulaiset."

Luetun ymmärtämisen kykysi on huono. Tuohon olit jo saanut vastauksen.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17129959/mita-perukirjassa-pitaa-mainita#

Jos vainaja oli naimisissa, eikä häneltä jäänyt lapsia, eikä testamenttia, niin eloonjäänyt puoliso, perii kaiken. Mutta, kuten edellä on kerrottu, perijöitä voi olla paljon. Viime kädessä kaikki menee valtiolle.

Ainakin vainajan elossa olevat vanhemmat ja täti.
Jos täti perii, niin varmaan myös setä. Enot saattavat myös periä.
Serkut ja serkkujen lapset eivät enää peri.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin vainajan elossa olevat vanhemmat ja täti.
Jos täti perii, niin varmaan myös setä. Enot saattavat myös periä.
Serkut ja serkkujen lapset eivät enää peri.

Tietenkin vainajan sisarukset ja veli perii ennen yllämainittuja käsittääkseni.

Vanhemmat ja jos vanhempi on kuollut, niin hänen sijaan tämän lapset tai näiden lapset jne. (Perintökaari 2:2)

Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. (Perintökaari 23:9) Perukirja ja perinnönjakokirjan tarkoitus on hyvin eri ja niiden änkeminen yhteen on hankalaa. Helpointa on ensin laatia perukirja ja vasta sitten kun kaikki tai pääosa laskuita on suoritettu laatia jakokirja.

Jos ei ole aviossa,eikä lapsia,lähimmät perilliset ovat vanhemmat,jos näitä ei ole/ toista ei ole,seuraava perillisporukka on isovanhempia,sitten sisaruksia,näiden sijaantulijoita ovat taas näiden lapset... En tarkkaan muista järjestystä,tarkista. Enot,tädit ja sedät vielä voivat periä. Mutta serkut eivät,eli eivät sedän tai tädin lapset...

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei ole aviossa,eikä lapsia,lähimmät perilliset ovat vanhemmat,jos näitä ei ole/ toista ei ole,seuraava perillisporukka on isovanhempia,sitten sisaruksia,näiden sijaantulijoita ovat taas näiden lapset... En tarkkaan muista järjestystä,tarkista. Enot,tädit ja sedät vielä voivat periä. Mutta serkut eivät,eli eivät sedän tai tädin lapset...

Lue lisää

Tämä on mainia kommentti "en tarkkaan muista". :D

Isovanhemmat eivät peri mitään, jos vainajalla on sisaruksia elossa. Sisarukset kuuluvat toiseen parenteeliin ja vain samassa parenteelissa olevat voivat periä, jos perillisiä siinä parenteelissa on.

Sedät ja tädit kuuluvat samaan parenteeliin isovanhempien kanssa, joten he perivät, jos jompikumpi tai molemmat isovanhemmat ovat kuolleet ennen perittävää.

"Ei oikein selvinnyt keitä perukirjassa tulee mainita?"

No sitten et vaivatunut lukemaan edellä olevia kirjoituksia.

"Tarvitsisin tämän tiedon . "

Jos tieto ei auennut vastausten perusteella, joudut hakemaan ihan maksullista apua juuri sinun tapaukseesi.

"Onko se pakollinen toimenpide? "

Ihan laki pykälä tulla aiemmin.

Kysymäsi tieto on sinulle annettu.

Sekä testamentinsaajat että lakimääräiset perilliset on mainittava perukirjassa, koska he ovat kaikki kuolinpesän osakkaita, kunnes testamentti tulee mahdollisesti lainvoimaiseksi.

Testamentin lainvoimaisuus kestää. Ensin testamentinsaaja(t) antaa/vat tiedoksi testamentin lakimääräisille perillisille. Sen jälkeen odotellaan kuusi kuukautta, elleivät kaikki lakimääräiset perilliset hyväksy testamenttia, jolloin se tulee lainvoimaiseksi hyväksymishetkellä. Jos joku lakimääräinen perillinen on moittinut testamenttia, alkaa oikeudenkäynti, jonka päätteeksi testamentti joko kumotaan tai se tulee lainvoimaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Sekä testamentinsaajat että lakimääräiset perilliset on mainittava perukirjassa, koska he ovat kaikki kuolinpesän osakkaita, kunnes testamentti tulee mahdollisesti lainvoimaiseksi.

Testamentin lainvoimaisuus kestää. Ensin testamentinsaaja(t) antaa/vat tiedoksi testamentin lakimääräisille perillisille. Sen jälkeen odotellaan kuusi kuukautta, elleivät kaikki lakimääräiset perilliset hyväksy testamenttia, jolloin se tulee lainvoimaiseksi hyväksymishetkellä. Jos joku lakimääräinen perillinen on moittinut testamenttia, alkaa oikeudenkäynti, jonka päätteeksi testamentti joko kumotaan tai se tulee lainvoimaiseksi.

Lue lisää

Tätä tietoa tarvitsin, kiitos tästä. Kestääkö aina tuon m 6kk, että tulee lainvoimaiseksi?

Anonyymi kirjoitti:

Tätä tietoa tarvitsin, kiitos tästä. Kestääkö aina tuon m 6kk, että tulee lainvoimaiseksi?

Joka asiaa kysyt ainakin kahdesti, vaikka kysytty tieto on selvästi kerrottu - kuten edellä.

Taas kysytään asiaa, johon vastaus aikaisemmasta löytyy! Kun se luetun ymmärtäminen on niin kovin vaikeaa!

"Ilmeisesti jos vainajalla ei ollut lapsia eikä puolisoa. Niin perukirjaan kirjataan hänen sisaruksensa, heidän lapsensa ja heidän lapsenlapsensa, esim 6 20 54 yht 80 henkeä."

Ei tokkiinsa noin!

- Jos ko. sisarukset elävät, heidät (6) kirjataan, ei muita.
- Jos joku sisaruksista on kuollut, hänen lapsensa kirjataan kuolleen sijaan tulevina.
- Jos joku kuolleen sisaruksen lapsista on kuollut, hänen lapsensa kirjataan.
- Kirjatuksi tulevat siten perittävän lähimmät elävät perilliset, ei muita.

Anonyymi kirjoitti:

Taas kysytään asiaa, johon vastaus aikaisemmasta löytyy! Kun se luetun ymmärtäminen on niin kovin vaikeaa!

"Ilmeisesti jos vainajalla ei ollut lapsia eikä puolisoa. Niin perukirjaan kirjataan hänen sisaruksensa, heidän lapsensa ja heidän lapsenlapsensa, esim 6 20 54 yht 80 henkeä."

Ei tokkiinsa noin!

- Jos ko. sisarukset elävät, heidät (6) kirjataan, ei muita.
- Jos joku sisaruksista on kuollut, hänen lapsensa kirjataan kuolleen sijaan tulevina.
- Jos joku kuolleen sisaruksen lapsista on kuollut, hänen lapsensa kirjataan.
- Kirjatuksi tulevat siten perittävän lähimmät elävät perilliset, ei muita.

Lue lisää

Kirjataan lähimmät elossa olevat sukulaiset. Elossa olevia lapsenlapsia myöten, eikö niin. Vaikka eivät olisi saamassa testamentin mukaan mitään.

Olen kyllä nähnyt perukirjoja, joissa mainitaan lähes koko sukuselvitys nimiltä ja synt ajoilta sisar, kuollut, hänen lapsensa osa kuolleita ja heidän lapsensa. Kolmessa tai neljässä polvessa ja kaikki nimillä ja synt ajoilla. Mutta se ei varmaan ole tarpeellista?

En kyllä ymmärrä, miksi tälläinen on tarpeellista, jos vainajalla oli testamentti ja edunsaajia yksi tai kaksi,

Anonyymi kirjoitti:

Kirjataan lähimmät elossa olevat sukulaiset. Elossa olevia lapsenlapsia myöten, eikö niin. Vaikka eivät olisi saamassa testamentin mukaan mitään.

Olen kyllä nähnyt perukirjoja, joissa mainitaan lähes koko sukuselvitys nimiltä ja synt ajoilta sisar, kuollut, hänen lapsensa osa kuolleita ja heidän lapsensa. Kolmessa tai neljässä polvessa ja kaikki nimillä ja synt ajoilla. Mutta se ei varmaan ole tarpeellista?

En kyllä ymmärrä, miksi tälläinen on tarpeellista, jos vainajalla oli testamentti ja edunsaajia yksi tai kaksi,

Lue lisää

"En kyllä ymmärrä, miksi tälläinen on tarpeellista, jos vainajalla oli testamentti ja edunsaajia yksi tai kaksi,"

Koska testamentti ei poista lakimääräisiä perillisiä kuolinpesästä, vaan se vain määrää jäämistön jaosta.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjataan lähimmät elossa olevat sukulaiset. Elossa olevia lapsenlapsia myöten, eikö niin. Vaikka eivät olisi saamassa testamentin mukaan mitään.

Olen kyllä nähnyt perukirjoja, joissa mainitaan lähes koko sukuselvitys nimiltä ja synt ajoilta sisar, kuollut, hänen lapsensa osa kuolleita ja heidän lapsensa. Kolmessa tai neljässä polvessa ja kaikki nimillä ja synt ajoilla. Mutta se ei varmaan ole tarpeellista?

En kyllä ymmärrä, miksi tälläinen on tarpeellista, jos vainajalla oli testamentti ja edunsaajia yksi tai kaksi,

Lue lisää

"Elossa olevia lapsenlapsia myöten, eikö niin."

No EI! Turja neuvoa enempää, kun mikään ei näytä menevän perille!

Anonyymi kirjoitti:

"En kyllä ymmärrä, miksi tälläinen on tarpeellista, jos vainajalla oli testamentti ja edunsaajia yksi tai kaksi,"

Koska testamentti ei poista lakimääräisiä perillisiä kuolinpesästä, vaan se vain määrää jäämistön jaosta.

Lue lisää

"Koska testamentti ei poista lakimääräisiä perillisiä kuolinpesästä,"

No, väärin. Tesatmentti poistaa lakimääräiset perilliset kuolinpesästä kyllä, MUTTA vasta sitten kun testamentti tulee lainvoimaiseksi.

Testamentin lainvoimaisuus voi kestää. Ensin testamentinsaaja antaa tiedoksi testamentin lakimääräisille perillisille. Sen jälkeen odotellaan kuusi kuukautta, elleivät kaikki lakimääräiset perilliset hyväksy testamenttia, jolloin se tulee lainvoimaiseksi heti hyväksymishetkellä.

Anonyymi kirjoitti:

"Koska testamentti ei poista lakimääräisiä perillisiä kuolinpesästä,"

No, väärin. Tesatmentti poistaa lakimääräiset perilliset kuolinpesästä kyllä, MUTTA vasta sitten kun testamentti tulee lainvoimaiseksi.

Testamentin lainvoimaisuus voi kestää. Ensin testamentinsaaja antaa tiedoksi testamentin lakimääräisille perillisille. Sen jälkeen odotellaan kuusi kuukautta, elleivät kaikki lakimääräiset perilliset hyväksy testamenttia, jolloin se tulee lainvoimaiseksi heti hyväksymishetkellä.

Lue lisää

"No, väärin. Tesatmentti poistaa lakimääräiset perilliset kuolinpesästä kyllä, MUTTA vasta sitten kun testamentti tulee lainvoimaiseksi."

No onpa se kumma kun en mistään pykälästä tai KKO ratkaisusta tuollaista löydä. Siis että lakimääräinen perillinen menettää kuolinpesän osakkuuden, vaan kaikissa lukee vain jäämistöstä määräämisestä ja testamentin mukaan jakamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

"No, väärin. Tesatmentti poistaa lakimääräiset perilliset kuolinpesästä kyllä, MUTTA vasta sitten kun testamentti tulee lainvoimaiseksi."

No onpa se kumma kun en mistään pykälästä tai KKO ratkaisusta tuollaista löydä. Siis että lakimääräinen perillinen menettää kuolinpesän osakkuuden, vaan kaikissa lukee vain jäämistöstä määräämisestä ja testamentin mukaan jakamisesta.

Lue lisää

Olet kyllä löytänyt tuollaista, mutta et ole löytämääsi ymmätänyt. Tässä:

PK 18:1
"1 §
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."

Siis:
Kuolinpesän osakkaita ovat ->perilliset<-.

PK 2 luvun otsikko kuuluu "Sukulaisten perintöoikeudesta".

Näillä PK 2 (ja puolison osalta PK 3) luvussa mainituilla tahoilla siten on oikeus perintöön, ->jollei perittävän testamentista muuta johdu<- (poikkeuksena rintaperillisen lakiosa). Jos heidät on lainvoimaisella testamentilla syrjäytetty perinnöstä, heillä ei ole perintöoikeutta eli he EIVÄT OLE PERILLISIÄ. Siten he eivät myöskään ole perittävän kuolinpesän osakkaita.

Anonyymi kirjoitti:

Olet kyllä löytänyt tuollaista, mutta et ole löytämääsi ymmätänyt. Tässä:

PK 18:1
"1 §
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."

Siis:
Kuolinpesän osakkaita ovat ->perilliset<-.

PK 2 luvun otsikko kuuluu "Sukulaisten perintöoikeudesta".

Näillä PK 2 (ja puolison osalta PK 3) luvussa mainituilla tahoilla siten on oikeus perintöön, ->jollei perittävän testamentista muuta johdu<- (poikkeuksena rintaperillisen lakiosa). Jos heidät on lainvoimaisella testamentilla syrjäytetty perinnöstä, heillä ei ole perintöoikeutta eli he EIVÄT OLE PERILLISIÄ. Siten he eivät myöskään ole perittävän kuolinpesän osakkaita.

Lue lisää

Noniin tässä taas nähdään. Tarvitset lain ulkopuolisia "selvityksiä" tuon osakkuuden menetyksen muodostamiseksi ja siitä poikkeuksia, että se sitten toimisi käytännössä.

Mutta paremmin perintökaaren systematiikka toimii ilman tuollaista "selvitystä" ja osakkuuden menetystä, jos vain noudatetaan PK 18.1 säädettyä ja testamentti sitten vain määrää kuka päättää jäämistön jaosta. PK 18.1 löytyy määräys puolison asemasta ja osakkuuden menetyksestä mutta ei muiden.

Anonyymi kirjoitti:

Noniin tässä taas nähdään. Tarvitset lain ulkopuolisia "selvityksiä" tuon osakkuuden menetyksen muodostamiseksi ja siitä poikkeuksia, että se sitten toimisi käytännössä.

Mutta paremmin perintökaaren systematiikka toimii ilman tuollaista "selvitystä" ja osakkuuden menetystä, jos vain noudatetaan PK 18.1 säädettyä ja testamentti sitten vain määrää kuka päättää jäämistön jaosta. PK 18.1 löytyy määräys puolison asemasta ja osakkuuden menetyksestä mutta ei muiden.

Lue lisää

Jaa kirjoitus virse siis PK 18:1

Anonyymi kirjoitti:

Noniin tässä taas nähdään. Tarvitset lain ulkopuolisia "selvityksiä" tuon osakkuuden menetyksen muodostamiseksi ja siitä poikkeuksia, että se sitten toimisi käytännössä.

Mutta paremmin perintökaaren systematiikka toimii ilman tuollaista "selvitystä" ja osakkuuden menetystä, jos vain noudatetaan PK 18.1 säädettyä ja testamentti sitten vain määrää kuka päättää jäämistön jaosta. PK 18.1 löytyy määräys puolison asemasta ja osakkuuden menetyksestä mutta ei muiden.

Lue lisää

Eipä siinä mitään ulkopuolisia selvityksiä tarvittu, kaikkihan on selvästi sanottu PK 18:1:n säännöksessä - jota sinä et ollut oikein ymmärtänyt.

Se perillistaho, joka on lainvoimaisella testamentilla suljettu perinnöstä, ei ole em säännöksessä tarkoitettu "perillinen", eikä siten kuolinpesän osakas.

Selvää kuin pläkki - vaikkei kaikille.

Anonyymi kirjoitti:

"No, väärin. Tesatmentti poistaa lakimääräiset perilliset kuolinpesästä kyllä, MUTTA vasta sitten kun testamentti tulee lainvoimaiseksi."

No onpa se kumma kun en mistään pykälästä tai KKO ratkaisusta tuollaista löydä. Siis että lakimääräinen perillinen menettää kuolinpesän osakkuuden, vaan kaikissa lukee vain jäämistöstä määräämisestä ja testamentin mukaan jakamisesta.

Lue lisää

Aiemman kommentin kirjoittajana totean, että laissa ei nimenomaisesti määrätä lakimääräisten perillisten aseman lakkaamisesta testamentin tultua lainvoimaiseksi. "Osakkaaksi" voitaisiin vain lakitekstin mukaan tulkita myös perilliset, jotka eivät enää mitään osuutta saisikaan perinnöstä.

Mutta oikeuskäytäntö ei ole asiasta hiljaa: KKO 1992:44 koski riitaa, missä asianjaja B pesänselvittäjänä oli mennyt myymään testamentinsaajan C pyynnöstä omaisuutta, jota kuolinpesässä oli, kun testamentin mukaan lakimääräinen perillinen A oli syrjäytetty perinnöstä MUTTA testamentti sittemmin julistettiin pätemättömäksi.

KKO 1992:44
"Asianajajan katsottiin tuottamuksellaan aiheuttaneen perilliselle vahinkoa, kun hän oli sittemmin pätemättömäksi julistetun testamentin perusteella sen lainvoimaisuutta selvittämättä avustanut pesään kuuluneen omaisuuden myynnissä."

Jos sanottua testamenttia olisi voinut pitää lainvoimaisena kuolinpesän omaisuuden myyntihetkellä, pesänselvittäjä ei olisi toiminut väärin eikä olisi ollut korvausvelvollinenkaan A:lle. Mutta koska testamentin lainvoimaisuuus puuttui, pesänselvittäjä ei olisi saanut myydä kuolinpesän omaisuutta kuulematta myös lakimääräistä perillistä (A) eli kuolinpesän yhtä osakasta.

KKO 1992:44 lopputuloksesta on pääteltävissä, että testamentin lainvoimaisuus lakkauttaa lakimääräisen perillisen osakkuuden, koska vain silloin pesänselvittäjä ei olisi toiminut virheellisesti kuolinpesän omaisuutta myydessään.

Anonyymi kirjoitti:

Aiemman kommentin kirjoittajana totean, että laissa ei nimenomaisesti määrätä lakimääräisten perillisten aseman lakkaamisesta testamentin tultua lainvoimaiseksi. "Osakkaaksi" voitaisiin vain lakitekstin mukaan tulkita myös perilliset, jotka eivät enää mitään osuutta saisikaan perinnöstä.

Mutta oikeuskäytäntö ei ole asiasta hiljaa: KKO 1992:44 koski riitaa, missä asianjaja B pesänselvittäjänä oli mennyt myymään testamentinsaajan C pyynnöstä omaisuutta, jota kuolinpesässä oli, kun testamentin mukaan lakimääräinen perillinen A oli syrjäytetty perinnöstä MUTTA testamentti sittemmin julistettiin pätemättömäksi.

KKO 1992:44
"Asianajajan katsottiin tuottamuksellaan aiheuttaneen perilliselle vahinkoa, kun hän oli sittemmin pätemättömäksi julistetun testamentin perusteella sen lainvoimaisuutta selvittämättä avustanut pesään kuuluneen omaisuuden myynnissä."

Jos sanottua testamenttia olisi voinut pitää lainvoimaisena kuolinpesän omaisuuden myyntihetkellä, pesänselvittäjä ei olisi toiminut väärin eikä olisi ollut korvausvelvollinenkaan A:lle. Mutta koska testamentin lainvoimaisuuus puuttui, pesänselvittäjä ei olisi saanut myydä kuolinpesän omaisuutta kuulematta myös lakimääräistä perillistä (A) eli kuolinpesän yhtä osakasta.

KKO 1992:44 lopputuloksesta on pääteltävissä, että testamentin lainvoimaisuus lakkauttaa lakimääräisen perillisen osakkuuden, koska vain silloin pesänselvittäjä ei olisi toiminut virheellisesti kuolinpesän omaisuutta myydessään.

Lue lisää

Hieman pitkälle viet johtopäätöksesi tuosta oikeustapauksesta. Siinä ei riidelty AA:n oikeudesta myydä pesänomaisuudesta vaan vahingonkorvauksesta hänen töppäyksestä. Ja kun väitteigä ei esitetty asiaa ei tutkittu, eikä oikeus lausunut asiasta mitään. Vain siitä, että AA ei täyttänyt velvollisuuttaan ja siksi oli velvollinen osallistumaan rahojen palautukseen vahingonkorvauksena.

Anonyymi kirjoitti:

Hieman pitkälle viet johtopäätöksesi tuosta oikeustapauksesta. Siinä ei riidelty AA:n oikeudesta myydä pesänomaisuudesta vaan vahingonkorvauksesta hänen töppäyksestä. Ja kun väitteigä ei esitetty asiaa ei tutkittu, eikä oikeus lausunut asiasta mitään. Vain siitä, että AA ei täyttänyt velvollisuuttaan ja siksi oli velvollinen osallistumaan rahojen palautukseen vahingonkorvauksena.

Lue lisää

Tapaus on yksiselitteinen. Jollei asianajaja olis tehnyt virhettä, eli laiminlyönyt tarkastaa testamentin lainvoimaisuuden, hän ei olisi korvausvelvollinen. Se taas johtuisi siitä, että testamentin laivoimaisuus lakkauttaisi A:n osakkuuden kuolinpesässä.

Jollei A:n osakkuus kuolinpesässä lakkaisi tällöin, asianajaja olisi ollut KAIKISSA TAPAUKSISSA korvausvelvollinen riippumatta testamentin lainvoimaisuudesta. Tuomioistuimen ei olisi näin ollen tarvinnut arvioida testamentin lainvoimaa lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tapaus on yksiselitteinen. Jollei asianajaja olis tehnyt virhettä, eli laiminlyönyt tarkastaa testamentin lainvoimaisuuden, hän ei olisi korvausvelvollinen. Se taas johtuisi siitä, että testamentin laivoimaisuus lakkauttaisi A:n osakkuuden kuolinpesässä.

Jollei A:n osakkuus kuolinpesässä lakkaisi tällöin, asianajaja olisi ollut KAIKISSA TAPAUKSISSA korvausvelvollinen riippumatta testamentin lainvoimaisuudesta. Tuomioistuimen ei olisi näin ollen tarvinnut arvioida testamentin lainvoimaa lainkaan.

Lue lisää

"Jollei A:n osakkuus kuolinpesässä lakkaisi tällöin, asianajaja olisi ollut KAIKISSA TAPAUKSISSA korvausvelvollinen riippumatta testamentin lainvoimaisuudesta. "

Tuossa olet väärässä. Jos testamentti olisi saanut lainvoiman, olisi tapauksen C ollut jäämistön omistaja yksin testamentin nojalla. C siis voisi siirtää kaiken kuolinpesän omaisuuden nimiinsä tai luovuttaa eteenpäin pelkästään testamentin nojalla, ilman kuolinpesän osakkaiden myötävaikutusta.

Mutta kun C ei ollut antanut testamenttia tiedoksi, hänen piti korvata aiheuttamansa vahinko ja B:n ollessa C:n asianajaja ja siksi olisi pitänyt tietää ja varoittaa A:n mahdollisesta oikeudesta mutta kun ei tehnyt, niin hänet katsottiin yhteisvastuulliseksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Jollei A:n osakkuus kuolinpesässä lakkaisi tällöin, asianajaja olisi ollut KAIKISSA TAPAUKSISSA korvausvelvollinen riippumatta testamentin lainvoimaisuudesta. "

Tuossa olet väärässä. Jos testamentti olisi saanut lainvoiman, olisi tapauksen C ollut jäämistön omistaja yksin testamentin nojalla. C siis voisi siirtää kaiken kuolinpesän omaisuuden nimiinsä tai luovuttaa eteenpäin pelkästään testamentin nojalla, ilman kuolinpesän osakkaiden myötävaikutusta.

Mutta kun C ei ollut antanut testamenttia tiedoksi, hänen piti korvata aiheuttamansa vahinko ja B:n ollessa C:n asianajaja ja siksi olisi pitänyt tietää ja varoittaa A:n mahdollisesta oikeudesta mutta kun ei tehnyt, niin hänet katsottiin yhteisvastuulliseksi.

Lue lisää

"C siis voisi siirtää kaiken kuolinpesän omaisuuden nimiinsä tai luovuttaa eteenpäin pelkästään testamentin nojalla, ilman kuolinpesän osakkaiden myötävaikutusta."

No, ei tietenkään olisi voinut, vaan jos A:n osakkuus jatkuisi lakimääräisenä perillisenä, häneltä piätisi kysyä lupa kuolinpesän osakkuutensa perusteella, kuten PK 18 luvun yhetishallintosäännökset määräävät. Sillä, että A ei saisi mitään osaa testamentista johtuen, ei olisi merkitystä.

Mutta koska laivoimaisuudella on se vaikutus, että A:n osakkuus lakkaa kuolinpesässä, edellä mainittua osakkuuden vaikutusta ei asiassa enää ole.

Sinun tulkintasi laista "testamentin lainvoima ei vaikuta osakkuuteen" merkitsee sitä, että testamentinsaaja saisi vasta PERINNÖNJAOSSA osuutensa yksinomaiseen omistukseensa ja sen jälkeen voisi siitä määrätä ilman kuolinepsän muiden osakkaiden suostumusta.

Anonyymi kirjoitti:

"C siis voisi siirtää kaiken kuolinpesän omaisuuden nimiinsä tai luovuttaa eteenpäin pelkästään testamentin nojalla, ilman kuolinpesän osakkaiden myötävaikutusta."

No, ei tietenkään olisi voinut, vaan jos A:n osakkuus jatkuisi lakimääräisenä perillisenä, häneltä piätisi kysyä lupa kuolinpesän osakkuutensa perusteella, kuten PK 18 luvun yhetishallintosäännökset määräävät. Sillä, että A ei saisi mitään osaa testamentista johtuen, ei olisi merkitystä.

Mutta koska laivoimaisuudella on se vaikutus, että A:n osakkuus lakkaa kuolinpesässä, edellä mainittua osakkuuden vaikutusta ei asiassa enää ole.

Sinun tulkintasi laista "testamentin lainvoima ei vaikuta osakkuuteen" merkitsee sitä, että testamentinsaaja saisi vasta PERINNÖNJAOSSA osuutensa yksinomaiseen omistukseensa ja sen jälkeen voisi siitä määrätä ilman kuolinepsän muiden osakkaiden suostumusta.

Lue lisää

Tuo on sinun väärin tulkintasi kirjoittamastani.

Jos lainvoimaisen testamentin perusteeella on vain yksi saaja hänen ei tarvitse tehdä perinnönjakoa, koska muilla pesän osakkailla ei ole oikeutta omaisuuten mitä tarvitsisi jakaa. Saanto on testamentilla, eikä testamentilla saava itsensä kanssa sopimusta tee jaosta. Mutta se tosiasia, ettei muilla ole enää oikeutta pesän varallisuuteen, ei tarkoita, että heidän osakkuutensa kuolinpesään on hävinnyt.

Asiallisesti tulos on sama molemmissa tilanteissa, koska lakimääräisiä perillisiä, jotka eivät ole saamassa mitään harvemmin kiinnostaa pesän asiat, eikä heiltä tarvitse kysyä jäämistön jaosta. Mutta ilman säädettyä "osakkuus päättyy" kohtaa tai KKO selvästi sanoo asian tuomiossaan, en mene sanomaan, että osakkuus tuosta vain häviää.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on sinun väärin tulkintasi kirjoittamastani.

Jos lainvoimaisen testamentin perusteeella on vain yksi saaja hänen ei tarvitse tehdä perinnönjakoa, koska muilla pesän osakkailla ei ole oikeutta omaisuuten mitä tarvitsisi jakaa. Saanto on testamentilla, eikä testamentilla saava itsensä kanssa sopimusta tee jaosta. Mutta se tosiasia, ettei muilla ole enää oikeutta pesän varallisuuteen, ei tarkoita, että heidän osakkuutensa kuolinpesään on hävinnyt.

Asiallisesti tulos on sama molemmissa tilanteissa, koska lakimääräisiä perillisiä, jotka eivät ole saamassa mitään harvemmin kiinnostaa pesän asiat, eikä heiltä tarvitse kysyä jäämistön jaosta. Mutta ilman säädettyä "osakkuus päättyy" kohtaa tai KKO selvästi sanoo asian tuomiossaan, en mene sanomaan, että osakkuus tuosta vain häviää.

Lue lisää

Jos osakkuus ei lakkaa kuolinpesässä, osakkaalla on oikeus päättää kuolinpesän asioista niin kauan kuin kuolinpesä on olemassa. Ilman perinnönjakoa ei voisi edes yksin perinnön saava testamentinsaaja saada omaisuutta haltuunsa ilman lakimääräisen perillisen suostumusta. Näin se menisi, mutta mielipiteesi asiasta on ristiriitainen eikä sen vuoksi olekaan lain mukainen.

Lain mukaan osakkuus lakkaa lakimääräiseltä perilliseltä, jos hänet on laivoimaisella testamentilla syrjäytetty perintöasemasta. Näin siis myös korkein oikeus on asian vahvistanut KKO 1992:44 ratkaisullaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjataan lähimmät elossa olevat sukulaiset. Elossa olevia lapsenlapsia myöten, eikö niin. Vaikka eivät olisi saamassa testamentin mukaan mitään.

Olen kyllä nähnyt perukirjoja, joissa mainitaan lähes koko sukuselvitys nimiltä ja synt ajoilta sisar, kuollut, hänen lapsensa osa kuolleita ja heidän lapsensa. Kolmessa tai neljässä polvessa ja kaikki nimillä ja synt ajoilla. Mutta se ei varmaan ole tarpeellista?

En kyllä ymmärrä, miksi tälläinen on tarpeellista, jos vainajalla oli testamentti ja edunsaajia yksi tai kaksi,

Lue lisää

Siksi se on tarpeellista, että lakimääräinen perillinen voi tarpeen vaatiessa vedota oikeuksiinsa säädetyssä ajassa.
ellei vetoa, tai on hyväksynyt testamentin moittimatta sitä, hänen osaltaan testamentin moittimisasiat ovat jo menneet ohi.
Perukirjahan on vainajan viimeinen veroilmoitus. Ei siinä vielä mitään perintöä jaeta, vaan verottaja voi määrätä perintöveron maksuun perukirjan tietojen perusteella oikein.
Ei ole ihan sama, mitä kunkin vainajan jälkeen lukee perukirjan osakkaina tai onko osa perukirjoista tehty jonkun kuvitteellisen eri kaavan kautta, vaan kaikki lähimmät, lakimääräiset perilliset ovat kuolinpesän osakkaita, kunnes testamentti saa lainvoiman, ja/tai perinnönjako suoritetaan.
Myös leski kuuluu aina kuolinpesän osakkaisiin, kunnes ositus(avio-oikeuden asioita) on tehty.
Eihän se testamentin saaneelle merkitse mitään, välttämättä lukeeko perukirjassa vaikka tupu,hupu ja lupu perillisten nimien sijasta, vai saako verottaja perukirjan jossa ei lue vainajan perillisten nimiä.
Mutta miten voidaan silloin antaa testamentillekkaan lainvoima, kun lähimmät perilliset eivät ehkä tiedä moittia testamenttia niin halutessaan?
Ei mitenkään.

Kuinka paljon moittiminen Kansas yleensä?

Tähän asti olen luullut,että vainajan tulot pitää olla laskettuna ensimmäisestä lapsilisästään asti!

Anonyymi kirjoitti:

Tähän asti olen luullut,että vainajan tulot pitää olla laskettuna ensimmäisestä lapsilisästään asti!

Samoin .Eipäs vain ollutkaan vainaja joutui viimeiset elin vuotensa 20 vuotta, elämään hoitokodissa yhteiskunnan varoin.Vanheneeko murhakaan koskaan?
Entäs tämä oikeusmurha?Tämä kun alkoi jo paljon ennen lapsilisien maksamisia.

Aivan metsässä. Perunkirjaa ei ole olemassakaan, se on perukirja. Perinnön jaossa selvitetään, ketkä ovat oikeutettuja perimään vainajan, jos häneltä on jotain perittävää jäänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan metsässä. Perunkirjaa ei ole olemassakaan, se on perukirja. Perinnön jaossa selvitetään, ketkä ovat oikeutettuja perimään vainajan, jos häneltä on jotain perittävää jäänyt.

Lue lisää

Aivan metsässä.Perinnön jaossa selvitetään.kelle perijöistä vainajien omaisuus menee.
Jos heiltä on jotain omaisuutta jäänyt perittäväksi.
Hoitokodin jälkeen tuskin on mitään jaettavaa.
Kuka tätä perintö sitten selvittelee,tämä Ruotsissa elävä,vai italiassa asuva.
Taitaa olla Suomen Viranomainen,joka sitten hoitaa loppu laskelman.
Suomessa asuvat perilliset ovat rosvoja.