ja poistaa kaiken sen ahdistuksen, kivun ja tunteen siitä ettet pystynyt kunnolla hengittämään. Elämän rankimmat vuodet, kun kuolema kulki mukana ajatuksissa mitä ei ollut tapahtunut koskaan aikaisemmin. Juuri kun olit oppinut tuntemaan itseäsi arjessa, jossa oli paljon hyvää monella tapaa, matto vedettiin pois jalkojen alta. Sen jälkeen olit kuin tuulessa kulkeva lehti mikä etsi paikkaansa, mutta vieläkään et ole sitä löytänyt. Tarvitset hiljaisuutta ja sellaisen arjen, missä on jatkuvuutta ainakin osa-aikaisesti, koska sitä kautta perusturvallisuudentunne tulee pikku hiljaa takaisin. Ketään yksittäistä henkilöä et syytä mistään. Kaikki "suunniteltu" ei vaan koskaan toiminut, koska se tapa millä toimittiin ei sopinut keskeisessä osassa olevalle henkilölle. Jos ihminen vaurioituu sellaisesta minkä pitäisi olla hyväksi, se kertoo siitä ettei sillä tavalla ole koskaan mahdollista päästä positiiviseen lopputulokseen. Me ihmiset olemme erilaisia ja siitä on aina lähdettävä ettei kaikki sovi kaikille, eivät menetelmät eikä ihmiset. Erityispiirteisyys rajaa sitä kaikkea huomattavan paljon ja sellaiselta henkilöltä ei voi vaatia samaa kuin ns. tavallisilta ihmisiltä. Ainoa tapa on ymmärtää erilaisuutta ja ottaa huomioon ne rajat joiden sisällä voidaan toimia. Tärkeää on kuunnella mitä henkilö itse elämältään haluaa ja mitä asioita hän itse pitää tärkeänä. Älä anna ulkopuolelta ohjeita siitä miten hänen pitäisi elää ja olla.
Aika auttaa
Anonyymi
282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos jo tietää mitä haluaa, se kannattaa tosiaan tuoda esiin ajoissa, jolloin ei ajaudu tilanteisiin, joista ei tunnu olevan ulospääsyä. Ongelma vain, että useinkaan se ei ole selvää edes itselle, silloin sitä vaan tulee menneeksi juttuihin ihan kokeilumielellä. Juttuihin jotka jossain vaiheessa osoittautuvat sitten itselle mahdottomiksi, kertakaikkiaan soveltumattomiksi omaan tapaan olla ja elää. Joskus viisainta on luovuttaa, elämä ei ole taistelu, jossa on voittajia ja häviäjiä. Sen pitäisi olla helpompaa, aina pitäisi olla takaportti, ettei jäisi tyhjän päälle. Perustulo edistäisi juuri sitä, että voisi mennä eri juttuihin kevyemmin mukaan. Rajalliset päivänsä maanpäällä kannattaa ehdottomasti käyttää itselleen mieluisaan tai edes siedettävään. Sehän on ihan yleinen etukin, että kukin tekee sitä missä parhaimmillaan. Joka saa kukoistamaan. Asia tai tekeminen, joka on toiselle antoisaa, voi olla jollekulle muulle lähes kidutusta.
En mä mitteen ulkopuolisten sanoja tai sanoilla puhu.
Elän elämääni.
Se on tarkoitettu näin että olen niin vappoo kuin pystyn.
Tarvitsen hirveästi sanoja, niistä jotka jäi lapsena kuulematta. Eli myös hengellistä ravintoa...