Kaamos vaikuttaa. Osalle ihmisistä se ei sovi. Aiheeseen liittyvää tutkimusta varmasti löytyy. Olisi kiinnostavaa kuulla siitä .Osa väestöstä saattaa olla sopeutunut siihen. Tätä vähätellään. Pitkä pimeä talvi. Pimeys vaikuttaa aivoihin.
osalle ihmisiä se ei sovi. Näyttää siltä, että kaikki eivät huomaa sitä.
osalle ihmisiä se ei sovi. Näyttää siltä, että kaikki eivät huomaa sitä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pimeys vaikuttaa aivoihin.
Kaamosmasennuksella tarkoitetaan pimeinä talvikuukausina toistuvasti ilmenevää masennustilaa. Sen oireita ovat surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen menettäminen. Myös arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet ovat tavallisia. Joillain potilailla ilmenee unentarpeen ja ruokahalun kasvua, fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja seksuaalisen halukkuuden heikentymistä.
Kaamosmasennuksen oireet muistuttavat tavallisen masennuksen oireita. Tilat voi silti erottaa toisistaan.
Kaamosmasennuksen oireet voimistuvat iltapäivisin ja ne toistuvat vuosittain samaan aikaan, eli talvisin. Oireita alkaa tulla lokakuun kieppeillä ja ne ovat voimakkaimmillaan marraskuusta tammikuuhun. Olo helpottaa helmi-maaliskuussa ja kesällä oireet häviävät. Ensimmäiset kaamosmasennuksen oireet ilmenevät keskimäärin 20–30 vuoden iässä.
Kaamosrasitus ei ole masennus
Se, että ihminen on talvisin väsyneempi kuin kesällä ei vielä tarkoita, että hänellä on kaamosmasennus. Väsymys ja alakuloisuus voi selittyä nimittäin kaamosrasituksella, josta kärsii noin 10–30 prosenttia väestöstä. Kaamosmasennus on harvinaisempaa ja sitä sairastaa vain noin prosentti suomalaisista. Kaamosrasituksen oireita ovat makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus.
(https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/taltuta-kaamosmasennus-valolla/)
Se on jännää, että osa ihmisistä ei huomaa tätä.
Tätä vähätellään vaikka asiasta on tieteellistä tutkimustakin. Minulle on valitellut kaamosoireita eräskin henkilö.
Kiitos nyt kun ette viitsi kertoa tästä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ei kaikki sopeudu elämään kaamoksen kanssa.
Suurin osa kuitenkin soppeutuu. Kesällä naihhaan ja kalastellaan ja kaamosaikaan ei kalastella.
Ei sopeudu kukaan. Lapin valehtelijat vetelee handuun vain. Kesällä ei saada nukuttua, ku valoisaa ja pimeän aikaan olllaan niin väsyneitä ja stressissä ettei saada sittenkään nukuttua. En ihmettele yhtään suomen suuria itsarimääriö, vaikka ne on vähentyneet, ja masennuslääkkeitä jotkut syö kuin leipää.
Kaamos on monelle yhtä helvettiä. Itseasiassa kaikille, mutta harva sitä itselleen ja muille myöntää. Suomessa suositellaan jotain melatoniiniä kaamoksessa nukkumiseen, vaikka luulisi että pimeys väsyttää. Ja kirkasvaloa sopivina määrinä.
Monet ei saa kesällä nukuttua ja ovat syksyllä niin väsyneitä, että eivät siksi saa nukuttua.
Ei ole ihmisen paikka elää nämä leveysasteet!
Hei! Totuus varmaan, ettei "sopeudu". Itsekään en ole, vaan ilmeisesti synnynnäisesti olen nimenomaan kaamoksen eläjä. Syntynyt 1960 eteläsuomessa ja ollut koko elämäni ajan talvi - ihminen. Enkä sitten lainkaan kesä - ihminen. Muutama vuosi sitten tuli mahdolliseksi aloittaa elämä täällä Norjan Finnmarkissa jäämeren rannalla. Täysin ongelmatonta täälläkään ei ole, koska yöttömän yön kausi on pitkä. Silloin valon voima tunkeutuu niinsanotusti kuuden tuuman hirsiseinänkin läpi, eikä se sovi minulle. Mitkään pimennysverhot eivät ole täydellinen apu. Hyybelini on kesäisin epäjärjestyksessä ja villakoirien vallassa. Jääkaapissa ajoittain vain valo (jos oven avaa). Viikkottaiset työtunnit vedettävä minimiin, jossa onneksi on työnantajan ymmärrys.
Nyt tyrkkää myöhäis - syksyä, päivän lyhetessä ja yön pidetessä. Korkeimmille huipuille on jo ilmestynyt hetkittäinen lumivaippa ja ruskarengas laskeutunut alemmas kohti merta. Nyt on alkanut jällen elämä. Päättymässä on rakennusalalla tuttu tolvni (12 töissä 9 vapaalla) rotasjonin vapaaviikko. Se sujui sivubisneksissä eli työssä. Pakastinboksi täyttyi juuri kolmesta erilaisesta matretistä. Salitrenejä kolme viikon aikana Spenst treningssantterissä. Työnantajalta ilmestyi sähköpostiin eilen ohjeet, miten niitä tulevan talven ylityötuntejani millekin kuukaudelle sijoitellaan. Firma on nimittäin saanut arbeidstilsyniltä rahallisen rangaistuksen työaikalain rikkomuksistani. Eli kohtuuttoman suurista ylityötuntieni määristä talvisin. Osa tulevan talven projekteistani ei tule olemaan alhaalla lauhemmalla rannikolla, vaan on noustava todelliseen pakkaseen ja lumimyrskyyn. Ja se jos mikä sopiikin minulle. Saapahan tehdä työtä niiden kanssa, jotka sitä HALUAVAT tehdä.
Summa summarum!
On olemassa myös kylmän ja pimeän ihmistyyppejä. Yksi niistä olen minä. On varmasti joku ikäiseni, joka on alautunut aikoinaan asumaan ja työhön välimerelle tai kanarialle ja tässä haaste hänelle:
Kun viiden vuoden päästä eläköidyn täältä, niin kirjautukaamme kelan omaeläke - sivulle ja vertailkaamme niitä numeraaleja, jotka ilmaisevat eläkkeemme suuruuden. Minun "halpismaani" on silloin yhden maarajan takana etelään. N. 200:n km:n päässä. Missäs se sinun vastaava???
Täällä Alta Finnmark!
Kaamosmasennus ja muukin masennus, ahdistuneisuus ym. vähenee tai poistuu luonnollisilla ja riittävillä ihmiskontakteilla. Mutta tätä on Suomessa ja Oulussa miltei mahdoton toteuttaa. Täällä on sen verran jäykkää väkeä ja ihmiskontaktit ovat jäykkiä. Naapurit eivät juurikaan ole kontaktissa toisiinsa. Entisiä tuttuja kyllä on, nimenomaan entisiä, jotka eivät juurikaan pidä yhteyttä.
Tuttujen, ystävien ja sukulaisten tapaamiseenkin pitää tilata audienssi. Kylään ei kutsuta. Eikä kylään tulla. Kun kyläiltäisiin luonnollisesti ja rennosti, niin silloinhan se todellinen yhteys toisiin ihmisiin tulisi. Mutta kun koti on se "yksityinen tila", jonne ketään ei päästetä, nin siloin tulee ahdistus ja masennus luonnollisten kontaktien puuttuessa. Tai jos on pakko päästää niin puunataan koti puhtaaksi stressin kanssa ja stressataan tarjoilusta. Luulisi vähemmänkin riittävän. Ja sinne masennutaan sitten. Ei ihmekään että masentaa, eikä jaksa. Ihminen on luotu toisten ihmisten seuraan.
Joku joka on näennäisesti yksinäinen saattaa kuitenkin pitää aktiivisesti yhteyttä tuttuihin mm. verkon välityksellä. Ja on hyvä osata olla myös yksin. Elämä ja reagointitapa asioihin on hyvin yksilöllistäkin. Toki perusasiat on 99% samat. Nyt kun on ollut koronaa, ja ukr sodan kiristämää tilannetta ja sähköooppera, niin heille jotka olivat jo valmiiksi väsyneitä työhönsä ja/tai joihinkin hankaliin ihmissuhteisiin niin voi olla että ei jaksa ottaa kontaktia ja voimat menee arjesta selviytymiseen. Puhumattakaan jos on jotain sairauksia (joillakinhan on ihan oikeitakin ongelmia elämässään) jotka rasittavat ja vievät voimat tai selkeän mielen.
Jokainen tulkitsee toisia oman kokemusmuistinsa mukaan, mikä asettaa hyvin suuret rajoitteet toisten ymmärtämiselle ja sen arvostuksen antamiselle mitä he ansaitsisivat.
Siinäpä se vika juuri nykyään onkin. Kaikki on pielessä nykyaikana, jos yhteydenpito ihmisiin vie voimat. Vanhempani molemmat ovat sairaita ja vähävaraisia. Mutta yhteydenpito ihmisiin on aina ollut vaivatonta ja luonnollista. Sen vuoksi he ovatkin elämäänsä erittäin tyytyisiä. He eivät roikukaan somessa.
Siinäpä se: Hankalat ihmissuhteet. Voi näitä ihmisiä. Ei mikään ihme, että ei jaksa ja masentaa. Taitaa olla nämä hankalien ihmissuhteiden ongelma tämä suomalainen kulttuuri ja käytäntö. Eräs ulkomaalainen tuttu ulkomailla kerran totesi, että te siellä Suomessa varmaan tapailette ystäviä ja sukulaisia paljon kun teillä on sielle pimeä talvi. En kahdannut sanoa, että kaikki ihmiset Suomessa hautautuu koteihinsa ja masentuvat ja että Suomessa on ankeaa.
Ajattelu vaikuttaa moniin negatiivisesti.
Kyllä minä olen onnellinen, kun syksy ja talvi tulee. Alkaa työt ja pikkujoulut ja joulujuhlat. Teatteri, elokuvat.. Ystävät ja sukulaiset tulevat matkoilta ja mökeiltänsä.. On mahdollisuus nähdä ja jutella ihmisten kanssa... Harrastukset alkaa.. Houkuttelen siskon käymän Oulussa.. Änkäydyn siskon ja veljen luo. Tuppaudun väkisin ystävälle kylään..