Siksi tämä tulee loppumaan enemmin tai myöhemmin
En osaa päästää ketään lähelleni
Anonyymi
2553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Vaikka päästäisit niin silti se loppuu joskus. Kaikki päättyy joskus kaikilta.
Minä osasin vielä muutama vuosi sitten, mutta en enää. Kun on kauan voinut todella huonosti, ei jaksa ruveta tutustumaan keneenkään, eikä se olisi oikein ketään kohtaan. Koenvälillä olevani kuin zombi, joka toimii konemaisesti ja sisällä on paljon ahdistusta ja tuskaa. Siksi jaksaminen on vähissä ja silloin ei pysty olemaan kenenkään lähellä. Ensin täytyy saada oman elämän asiat kuntoon ja sitten vasta jaksaa muutakin. Nyt olo on yhä hauras.
Tunnelukot?
M41
Kannattaa tutustua Jeesukseen. Maailmassa on tällä hetkellä meneillään niin selkeästi Raamatun profetian toteutuminen.
Ilmestyskirja 13:16-17
"Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku."
Koronapassia otetaan käyttöön jolla rajoitetaan yksilöiden ostamista ja myymistä. Samalla yritysten ostamista ja myymistä aiotaan rajoittaa hiilijalanjälkeen perustuen. Nämä ihmiset toteuttavat tajuamattaan Jumalan sanoja ja se on heille tuomioksi. Jokainen kuka lähtee tähän kelkkaa mukaan joutuu kadotukseen iankaikkisuudeksi.
Viisaasti kirjoitat. Elämme ahdistuksen aikakautta. Ympäröivä maailma on todella sairas ja uskovat näkee koko ajan mitä tapahtuu, kun kaikki on käännetty ylösalaisin.
Jeesuksen käsky on:"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi." Ja tätä käskyä vastaan nuo ihmiset käyvät nyt taistelua. He haluavat syrjiä ja vahingoittaa lähimmäisiään. Ja tuon Raamatun kohdan mukaan he luovatkin yhteiskunnan jossa Jeesuksen käskyjen rikkominen on yhteinen arvopohja. Ei siis mikään ihme että siihen osallistuville ei anneta ikinä anteeksi. He ovat puhtaasti pahoja sydämiltään. He eivät ainoastaan itse riko suurimpia rakkauden käskyjä, vaan he myös asettavat niiden rikkomisen yhteiskuntaan osallistumisen ehdoksi.
Joskus olen kuullut tällaisen:
"Tosiystävät eivät ole heitä, jotka saavat ongelmasi katoamaan. Vaan heitä jotka eivät katoa, kun kohtaat ongelmia."
-edellinen
Äh tämä tuli nyt väärään kohtaan. Piti laittaa tuolle 22.10 kirjoittaneelle tämä.
Hyvin sanottu. Siihen liittyy myös se miten ongelmia käsitellään ja miten osataan käsitellä.
hmm. Kuten H sanoi luottamus ei synny hetkessä se syntyy ajan kanssa. Uskallus päästää lähelle on uskallus paljastaa sisimpänsä ja on myös valta satuttaa ja tuhota, jos sen niin näkee. Mutta silti. Joskus pitää ottaa riski. Oon ite kans niin huono. Katotaan jos tulee tilaisuus.
Luottamuksen syntyminen on myös persoonasta ja lapsuuden kiintymyssuhteista riippuvaista. Itse olen onnellisessa asemassa, koska lapsuuden kiintymyssuhteeni on turvallinen, rakastava ja johdonmukainen. Luonteeltani olen sinnikäs optimisti. Lähtökohtaisesti minun on helppo luottaa jo hyvin lyhyen tuntemisen jälkeen, jos intuitio sanoo, että ihminen on luottamuksen arvoinen ja psykologisesti turvallinen.
Muistan nuoruuden suhteen työkaveriin melkein 20v takaa. Hän sanoi, ettei yleensä kerro mitään itsestään tai tunteistaan, koska vastapuoli tulee puukottamaan samalla asialla kun tulee riita tai ero. Kävimme aiheesta monta keskustelua. Tuo mies kuitenkin päätti kertoa, luottaa ja muistan kuinka hän kertoi lapsuudestaan (hyvin turvaton), makasi pää sylissäni ja itke. Myöhemmin hän sanoi, että on ensimmäinen kerta koskaan kertoo lapsuudestaan ja sekä ensimmäistä kertaa itkee naisen nähden. Jos miettii, miten turvatonkiintymyssuhde voi huonossa tapauksessa viedä kyvyn avata itseään, jolloin suhteet helposti eivät yllä pintaa syvemmälle. Uskon, että tuo nuorimies (olimme molemmat alle 30v) oppi jotain aika tärkeää luottamalla. En koskaan pettänyt tuota luottamusta, vaikka suhteemme jäikin puolen vuoden pituiseksi.
Itse olen tänä päivänä tekemisissä vain niiden kanssa, joiden seurassa on hyvä olla. Ei onneksi ole mitään vahingollisia riippuvuussuhteita. Ne ihmiset, jotka on johdettu mun tämän päivän elämään, uskallan päästää lähelle. Kelpaan heille omana itsenäni ja se tuntuu mielettömän hyvältä. Sen verran kovia haasteita tarjoaa tämän päivän maailma, etten näe että voisi muulla tavoin olla ❤️
Itse en oikein arvosta sitä, että mitään huonoa tai rasittavaa ei vois olla läheisten, esim.ystävien kanssa. Minusta se ei ole aitoa ja elämä on todellista vasta jos se on aitoa. Jokaisessa ihmisessä on haasteita ja kahnauksiakin syntyy, merkitystä on sillä miten ne hoidetaan ja ettei toista lähdetä henkilökohtaisuuksilla rikkomaan. Mutta tottakai, jos joku tuo vain huonoa elämään niin miksi semmoista pitää elämässä.
Kirjoitinko niin? En mielestäni. Totta kai normaalia vääntöä saa olla ja välillä pitääkin. Tarkoitin jotain ihan muuta. Menetin itse reilu vuosi sitten lapsuuden ystäväni, koska hän ei kestänyt kuulla, kun kerroin että minulla on vaikeaa. Kelpasin kyllä silloin, kun osasin olla hauska ja viihdyttävä. Minulle olisi riittänyt pienet tsempit, mitään ihmeellistä en odottanut häneltä.
Sen sijaan haukkui, kuinka kauhea marttyyri olen, että muillakin on vaikeata. Aiemmin oli tsempit tullut niin, että sanoi että varmasti minä voin saada lääkäriltä jonkun hyvän lääkkeen, joka helpottaa. No en tarvitse, enkä halua lääkkeitä, ystävää kaipasin. No nyt on tielleni johdettu samanhenkisiä ihmisiä, jotka kestävät huonotkin päiväni. -edellinen
toisilla on vaikeuksia ihmissuhteiden luomisessa, toisilla niiden hallitsemisessa. mutta pala rakkautta suodaan kaikille.
https://youtu.be/du8GJxbqZFE
Osaat. Pikku hiljaa, askel kerrallaan.
Sattuneesta syystä ongelma on sama..^
No eikö silloin kannata suosiolla tyytyä olemaan yksin eikä kiusata muita omilla vaikeuksillaan.
Kun tarpeeksi kovasti tuijottaa omaan napaan niin kukaan muu ei näytä luottamuksen arvoiselta. Minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä.
Oletpa henkisesti ruma ihminen.
Etkö tykkää kun jotkut ovat immuuneja ilmiselvälle narsismille?
Tuskinpa on narsismista kyse jos ei tahallisesti halua loukata ketään.
Siihen voi liittyä sekä hylkäämisen että hallinnan pelkoa. Pitää etäisyyttä, koska pelkää haavoittuvansa tullessaan loukatuksi, jätetyksi. Tai sitten pelkää tulevansa toisen tukahduttamaksi minän haurautensa vuoksi. Näistä selviytymisen pelkoa.
En omassa tilanteessa koe että se olisi noin. Yleistä väsymystä perusasioiden kauan jatkuneeseen keskeneräisyyteen.
Hanki keskusteluapua tuohon. Tuosta voi päästä yli.