Miksi en tunne mitään?

Olen jo neljäkymppinen, koskaan en ole ollut ihastunut tai tuntenut rakkautta, ei edes omaa perhettä kohtaan.

En ole koskaan vihainenkaan, ärsyyntynyt kyllä ja väsynyt usein.
Suru voi yllättää ja kyyneleet valua ilman että ymmärrän syytä.

Kai se masennus on, mutta vaikeata käsittää miksi se olisi ihan lapsuudesta saakka ollut ilman syytä.
Joku lievä autismi muotokin mahdollinen, kävin aikuis iässä testeissä kun aina tuntenut että jotain on vialla, eihän sieltä mitään vastausta saanut...

Serotoniini lääkitys sai oloa iloisemmaksi jonkin aikaa.

Sitten olinkin raskaana enkä halunnut ottaa lääkkeitä enää.

Mies suostutteli minut tyttöystäväkseen, en tuntenut mitään häntäkään kohtaan mutta eipä ollut vastenmielinenkään joten jäin hänen luokseen.
Nyt olen ollut avioliitossa 7 vuotta ja meillä on 2 lasta.

Sydäntä särkee kun en ole koskaan tuntenut rakkautta omiin lapsiinikaan.

Peitän tunnen poissaoloa, vakuutan rakastavani, pusuja, haleja, huolehdi turvan annosta ja hoivaan niin kuin pitää...
Mutta en vaan tunne mitään.



Haluaisin niin tietää mikä on vialla ja pystyykö mitenkään korjaamaan puutetta?
2109
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kuulostaa, että puutetta ei ole olleskaa, no geeneistähä se varmaa o kii.

Äänestä

Tunnelukkoja

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olen jo neljäkymppinen, koskaan en ole ollut ihastunut tai tuntenut rakkautta, ei edes omaa perhettä kohtaan.

En ole koskaan vihainenkaan, ärsyyntynyt kyllä ja väsynyt usein.
Suru voi yllättää ja kyyneleet valua ilman että ymmärrän syytä.

Kai se masennus on, mutta vaikeata käsittää miksi se olisi ihan lapsuudesta saakka ollut ilman syytä.
Joku lievä autismi muotokin mahdollinen, kävin aikuis iässä testeissä kun aina tuntenut että jotain on vialla, eihän sieltä mitään vastausta saanut...

Serotoniini lääkitys sai oloa iloisemmaksi jonkin aikaa.

Sitten olinkin raskaana enkä halunnut ottaa lääkkeitä enää.

Mies suostutteli minut tyttöystäväkseen, en tuntenut mitään häntäkään kohtaan mutta eipä ollut vastenmielinenkään joten jäin hänen luokseen.
Nyt olen ollut avioliitossa 7 vuotta ja meillä on 2 lasta.

Sydäntä särkee kun en ole koskaan tuntenut rakkautta omiin lapsiinikaan.

Peitän tunnen poissaoloa, vakuutan rakastavani, pusuja, haleja, huolehdi turvan annosta ja hoivaan niin kuin pitää...
Mutta en vaan tunne mitään.



Haluaisin niin tietää mikä on vialla ja pystyykö mitenkään korjaamaan puutetta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu