Unikoulu - mitä mieltä olette siitä?

nuori äiti vantaalta

Haluaisin tietää, mitä mieltä olette unikoulusta? Tehoaako se vauvan itkuun ja onko siitä teillä minkälaisia kokemuksia?

14

11104

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • väsy

      kun on vuoden valvonut lähes putkeen ja lapsi oppii viidessä päivässä nukkumaan yön läpeensä, niin se jos mikä on lottovoitto.

    • mää

      Lapseni oli 11 kk:n ikäisenä unikoulussa Hgin Lasten ja nuorten sairaalassa osastolla 2. Muksu oli kolme yötä (kuulemma norm. hoitojakso) sairaalassa, olin päivät hänen kanssaan, mutta yöksi menin kotiin.

      Muksuni nautti kokemuksestaan, oli erilaisia leluja, muita lapsia ja osaston henkilökunta oli älyttömän ihanaa! Ja olihan sairaalassa helppoa olla, kun lapsi ei ollut "oikeasti" sairas. Touhusimme päivisin normaaleja asioita, leikimme, söimme, ulkoilimme jne. Kotiini en saanut muksua välillä viedä.

      Öisin yökkö piti muksun nukkumisesta päiväkirjaa, josta ilmeni, mihin aikaan lapsi heräsi, kauanko oli hereillä, miten nukahti uudelleen yms. Lapseni tapana oli herätä useita (2-10) kertoja yössä, mutta hän nukahti helposti uudelleen.

      Unikoulusta ei ollut meidän tapauksessamme hyötyä, joten 104 euroa sairaalamaksuja meni kyllä hukkaan. Lääkärin mukaan unikoulu tehoaa parhaiten lapsiin, joilla on nukahtamisongelmia heräämisten ohessa. Oma muksuni vaati vain tutin laiton ja uni tuli takaisin saman tien. Sairaalassahan lapsen annetaan itkeä ja löytää itse keinonsa nukahtaa uudelleen. Ennen unikoulua lääkäri myös sulkee pois sairauden mahdollisena unihäiriöiden aiheuttajana, tutkittiin korvat ja palpoitiin vatsa.

      Lääkäri totesi vain, että jotkin lapset eivät yksinkertaisesti nuku niin hyvin kuin muut. Onhan noita tuttuja, joiden 2-vuotiaat valvottavat vanhempiaan. Vaikka unikoulu ei meille apua tuonutkaan, oli ihanaa saada nukkua kotona muutama yö sillä välin kun lapsi oli sairaalassa.

      Ei kannata odottaa unikoulusta ihmeitä, mutta jos tuntuu, että uupumus tappaa, kannattaahan sitä kokeilla. Ainakin sairaalan unikouluun ei pääse kuin lääkärin lähetteellä ja hoito maksaa normaalin sairaalavuorokauden verran.

      Jos mieleesi tulee kysymyksiä, voin kertoa enemmän.

      • vauvoilla

        Minusta unikoulu on käsittämätön ajatus, sillä on epäluonnollista vaatia pikkulasta (0-3v)nukkumaan säännöllisesti isompien tavoin. Minusta se on vähän sama kuin opettaisi 3-vuotiaalle väkisin lukemista, voihan se onnistuakin, mutta se on luonnotonta ja kovaa vaatia sellaista.
        Pikkulapset eivät nuku samalla tavalla kuin isommat vaan säännöllinen unirytmi tulee pikkuhiljaa ja isompana.
        Minusta on epäinhimillistä huudattaa pikkulasta. Itse syyllistyin tähän "opettamiseen" lapseni ollessa 11 kk ja sanon että vieläkin joskus itkettää itseäkin kun näki toisen huutavan hädissään ja peloissaan eikä auttajaa tullut.
        Tuntuu, että sydämeni repeää häpeästä, miksi olin niin julma, vauva itkee ja minä kylmästi kielsin hänen läheisyyden tarpeensa. Nyt lapseni on 16-vuotias ja silti vielä joskus mietin että olin niin tyhmä, mutta onneksi vain kahtena iltana.. siihen loppui meidän "unikoulu", se on julmaa ja luonnotonta.


      • väsy
        vauvoilla kirjoitti:

        Minusta unikoulu on käsittämätön ajatus, sillä on epäluonnollista vaatia pikkulasta (0-3v)nukkumaan säännöllisesti isompien tavoin. Minusta se on vähän sama kuin opettaisi 3-vuotiaalle väkisin lukemista, voihan se onnistuakin, mutta se on luonnotonta ja kovaa vaatia sellaista.
        Pikkulapset eivät nuku samalla tavalla kuin isommat vaan säännöllinen unirytmi tulee pikkuhiljaa ja isompana.
        Minusta on epäinhimillistä huudattaa pikkulasta. Itse syyllistyin tähän "opettamiseen" lapseni ollessa 11 kk ja sanon että vieläkin joskus itkettää itseäkin kun näki toisen huutavan hädissään ja peloissaan eikä auttajaa tullut.
        Tuntuu, että sydämeni repeää häpeästä, miksi olin niin julma, vauva itkee ja minä kylmästi kielsin hänen läheisyyden tarpeensa. Nyt lapseni on 16-vuotias ja silti vielä joskus mietin että olin niin tyhmä, mutta onneksi vain kahtena iltana.. siihen loppui meidän "unikoulu", se on julmaa ja luonnotonta.

        juu, julmaa on. ja sen julmuuden tekisin koska tahansa uudestaan.

        kenenkään unirytmi ei ole puolentoista, kahden tunnin uni, tilkka maitoa ja sama uusiksi.

        meillä lapsi 11kk heräsi edelleen kuukaudenikäisen tapaan ähkimään ja itkemään ja minä herkkä unisena heräsin siihen ähinään, tarjosin ruokaa kun lapsi oli vähäruokainen ja luulin nälkäänsä kitisevän.

        kyse oli kuitenkin kierteestä, jossa me molemmat ruokimme toistemme väsymystä.

        julmaa tai ei, unikoulu pelasti meidät.


      • väsy kirjoitti:

        juu, julmaa on. ja sen julmuuden tekisin koska tahansa uudestaan.

        kenenkään unirytmi ei ole puolentoista, kahden tunnin uni, tilkka maitoa ja sama uusiksi.

        meillä lapsi 11kk heräsi edelleen kuukaudenikäisen tapaan ähkimään ja itkemään ja minä herkkä unisena heräsin siihen ähinään, tarjosin ruokaa kun lapsi oli vähäruokainen ja luulin nälkäänsä kitisevän.

        kyse oli kuitenkin kierteestä, jossa me molemmat ruokimme toistemme väsymystä.

        julmaa tai ei, unikoulu pelasti meidät.

        Meidän tyttö oli alkuajan Rosenin lastassa, kun yölasta otettiin pois, niin alkoi jatkuva yöheräily - tyttö havahtui hereille joka kerta kun kääntyi. 7-kuukautisena tuli muki täyteen, pari ekaa yötä kävin välillä rappusilla istumassa, ettei tarvinnut kuunnella kitinää. Kolmantena yönä lapsen isä heräsi, ja kysyi, että mitä nyt on meneillään. Tämän jälkeen lapsi nukkui suhtkoht kunnolla. Mollatkaa vaan "pienen lapsen kiusaajia", teillä varmaan omat nukkuu kuin pienet porsaat. Miettikää, millainen hoitaja lapselle on läpiväsynyt äiti.


    • flora

      Vaikka vauvan poikkeava unirytmi koettelee muuta perhettä, on muistettava, ettei vauvan unirytmi kulje aina aikuisten odotuksen mukaisesti. Kun vauva viedään vieraaseen ympäristöön nukkumaan, eikä hänen itkuihinsa reagoida, vauva kyllä saattaa oppia sopeutumaan tilanteeseen. Todellisuudessa vauva kuitenkin vain oppii sen, ettei hänestä välitetä, koska hänen itkuunsa ei reagoida. Vauva lakkaa itkemästä, koska siitä ei tunnu olevan apua. Aikuisten on tärkeä huomata se seikka, ettei vauva ei tiedä vuorokauden aikoja. Psyykkisen kehityksen kannalta on tärkeää, että vauvan herätessä hän on tutussa ympäristössä ja itkuun reagoidaan.

      Aiheesta on kirjoittanut mm. psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen.

    • Kannattaja

      Unikoulusta taitaa olla paljon erilaisia näkemyksiä, joten kerron, millaisena itse sen ymmärrän.

      Lapsi ei saa olla ihan pieni vauva varsinaisessa unikoulussa, vaikka heti sairaalasta kotiin tultua voi alkaa "pehmeästi" opettamaan lasta vuorokausirytmiin.

      Lasta ei varsinaisesti jätetä yksin, eli hän tietää koko ajan, että vanhemmat on vaikka toisessa huoneessa, eivätkä jätä yksin. Lasta voi ja täytyy myös välillä käväistä katsomassa, jos huutaa pitkään juuri siksi, ettei hän luule jääneensä yksin. Näin lapsen perusturvallisuus säilyy.

      Lasta ei kuitenkaan mitenkään nukuteta, vaan annetaan hänen nukahtaa itse. Meillä vaati vain kaksi itsestään nukahtamista (peräkkäin), jonka jälkeen on nukuttu yöt kokonaan. Tämä siis ensimmäisen kohdalla 11 kk iässä. Toista en alkanutkaan ikinä nukuttamaan ja vauvasyöttöjä lukuunottamatta on nukkunut aina yönsä hyvin.

      Lapsi syntyy tähän maailmaan, joten lapsen täytyy sopeutua maailmaan, eikä maailman lapseen. Yleisesti omaksuttu tapa on nukkua öisin ja siitä on terveydellistäkin hyötyä. On siis ehdottomasti kaikkien - myös vauvan - etu, että vanhemmat opettavat hänet nukkumaan yöt.

      • äitskä

        Parempi keino on opettaa vauvaa rytmiin on siten että pitää vauvaa hereillä päivisin vaikka vauva olisikin väsynyt ( hereilläpito siis vain siinä tapauksessa, että vauva valvoo öisin monta tuntia)
        Vauvalle voi järjestää päivisin toimintaa, niin että vauva pysyisi hereillä. Illalla vasta ruuan jälkeen antaa nukahtaa.


      • Sitähän
        äitskä kirjoitti:

        Parempi keino on opettaa vauvaa rytmiin on siten että pitää vauvaa hereillä päivisin vaikka vauva olisikin väsynyt ( hereilläpito siis vain siinä tapauksessa, että vauva valvoo öisin monta tuntia)
        Vauvalle voi järjestää päivisin toimintaa, niin että vauva pysyisi hereillä. Illalla vasta ruuan jälkeen antaa nukahtaa.

        se unikoulu on. Opetetaan lapsi normaaliin päivärytmiin. Kaikille vaan ei riitä se, ettei nuku päivällä, vaan pitää vielä erikseen opettaa nukkumaan yöllä suuremmitta katkoitta.


      • sydän verellä
        Sitähän kirjoitti:

        se unikoulu on. Opetetaan lapsi normaaliin päivärytmiin. Kaikille vaan ei riitä se, ettei nuku päivällä, vaan pitää vielä erikseen opettaa nukkumaan yöllä suuremmitta katkoitta.

        Katsoin tvstä dokumentin, jossa vauvaa huudatettiin "unikoulun" nimissä. Se oli järkyttävää katsottavaa, anteeksi vain.
        Vauvan väärä rytmi voi jatkua jos äiti koko ajan syöttää vauvaa eikä vauvan vatsa ehdi levätä tai toisaalta jos vauva ei saa riittävästi ravintoa päivisin niin hän itkee nälkää öisin. Siis jomminkummin.
        Oikeaa päivärytmiä voi opettaa lempeämminkin ja maalaisjärkeä käyttäen. Kannattaa ajatella koko vuorokauden unirytmi ja valvomisrytmi(pitempiä valvomisia päivällä), sekä suhteellisen säännölliset ruokailuajat (n.4t välein,eli ei koko ajan kun lapsi on valveilla)
        Ulkoilmaa on myös hyvä saada.
        Kannattaa seurustella vauvan kanssa enemmän päiväsaikaan ja ei lainkaan yöllä, mutta olla kuitenkin vierellä öisin ja jos lapsi herään niin vaikka odotella jospa se omia aikojaan nukahtaisi. Vähän virikkeitä ja toimintaa yöksi. Mutta en suosittele huudattaa lasta, se on väärin, että huudatetaan hysteeristä lasta yökaudet. Yksikin yö on liikaa. Kyllä se maalaisjärjellä sujuu, jokainen löytää konstit ilman että lasta tarvii rääkätä. (minusta se on rääkkäystä, olkoon muilla sitten omat mielipiteensä asiasta)


      • taida omia lapsia omistaa
        sydän verellä kirjoitti:

        Katsoin tvstä dokumentin, jossa vauvaa huudatettiin "unikoulun" nimissä. Se oli järkyttävää katsottavaa, anteeksi vain.
        Vauvan väärä rytmi voi jatkua jos äiti koko ajan syöttää vauvaa eikä vauvan vatsa ehdi levätä tai toisaalta jos vauva ei saa riittävästi ravintoa päivisin niin hän itkee nälkää öisin. Siis jomminkummin.
        Oikeaa päivärytmiä voi opettaa lempeämminkin ja maalaisjärkeä käyttäen. Kannattaa ajatella koko vuorokauden unirytmi ja valvomisrytmi(pitempiä valvomisia päivällä), sekä suhteellisen säännölliset ruokailuajat (n.4t välein,eli ei koko ajan kun lapsi on valveilla)
        Ulkoilmaa on myös hyvä saada.
        Kannattaa seurustella vauvan kanssa enemmän päiväsaikaan ja ei lainkaan yöllä, mutta olla kuitenkin vierellä öisin ja jos lapsi herään niin vaikka odotella jospa se omia aikojaan nukahtaisi. Vähän virikkeitä ja toimintaa yöksi. Mutta en suosittele huudattaa lasta, se on väärin, että huudatetaan hysteeristä lasta yökaudet. Yksikin yö on liikaa. Kyllä se maalaisjärjellä sujuu, jokainen löytää konstit ilman että lasta tarvii rääkätä. (minusta se on rääkkäystä, olkoon muilla sitten omat mielipiteensä asiasta)

        helppo homma, maalaisjärki. viime yönä valvoneena ja kaiken kokeilleena voisin sanoa sinulle että haista sinä pitkä vittu! unikoulu on meillä enää vaihtoehtona.


    • mikä on oikein....

      Vaikea sanoa kun ei ole kokemusta varsinaisesta yökoulusta. Sen verran voin kertoa omasta kokemuksesta kaksi vauvaa kasvattaneena, että meillä ainakin otettiin heti käytäntöön se selkeä yön ja päivän erottaminen toisistaan.
      Kun vauva yöllä heräsi syömään, se tehtiin hiljaisuudessa, pimeässä, hyvin rauhallisesti ja aina istuen, vauva välittömästi takaisin omaan sänkyyn syömisen jälkeen. Päivällä elettiin siis selkeästi päivää ja yöllä yötä! Siskoni taas aina piti yövaloa palamassa (syytä en tajua miksi...), nukutti vauvoja vieressä syötön ohessa, yms. Meillä vauvat oppi heti "yörytmin" ja eivät koskaan valvottaneet öisin, siskolla taas oli aikamoista rumbaa pari ensimmäistä vuotta. Uskoisin että tässä oli paljon vaikutusta omalla käytöksellä ja toimintamallilla. Tietysti voi olla että itsellä oli niin hyvä tuurikin näiden vauvojen suhteen, että sattuivat vain olemaan tosi hyväunisia, tiedä häntä! Toinen tuttavani ainakin selvästi turhaan totutti omia lapsiaan siihen, että vielä pari vuotiainakin piti herätä juomaan pullosta maitoa yöllä... oli vain tottunut että kun yöllä herää aina saa juomista, ja tästä tuli ihan täysin turha tapa. Minusta aivan käsittämätöntä enkä olisi itse moiseen rumbaan lähtenyt ollenkaan.

      • uupunut kateellinen

        Niin, on se hienoa kun tekee itse kaiken oikein ja lapset nukkuvat öisin. Entä jos ei ole totuttanut lastansa yösyöttöihin yms? Lapsi on 1,5 vuotias ja heräilee useasti yössä. Alkuun koliikki ja nyt useat yöheräilyt. Eipä unikoulukaan auttanut. Lääkäritkin ovat jo aika paljon tutkineet. Täysi uupumus on vienyt meidän perheen aika huonoon kuntoon. Kateellisena ja vihaisena luen tekstiä, jossa sanotaan vanhempien käytöksen ja toimintamallin vaikuttavan asiaan ja kirjoitetaan "meidän vauvat oppi heti...". Laisinkin kun oma terveys on jo huonossa kunnossa kaiken valvomisen vuoksi.


    • Saafra

      Unikouluja on yhtä monenlaisia kuin on niiden pitäjiäkin. Unikoulun voi toteuttaa lempeästikin. Itselleni lempeä kotiunikoulu oli pelastus.

      Pidin 11 kk vanhalle esikoiselleni kotiunikoulun Anna Wahlgrenin ja Elisabeth Pantleyn oppeja mukaillen. Sitä ennen olin heräillyt lapsen kanssa 20-40 min välein 5 kuukautta, joten olin ihan ratkeamispisteessä. Pidin unikoulun siten, että en jättänyt lasta itsekseen itkemään. Lapsen herättyä menin pinnikselle ja pistin hänet masumakuulle ja aloitin rytmisen unimantran toistamisen ja reippaan taputuksen takapuolelle. Tätä jatkoin aina siihen asti, että muksu oli rauhallinen. Sitten poistuin viereiseen sänkyyn "nukkumaan". Ekana yönä piti mantraa ja taputusta piti tehdä 40 min ennen kuin muksu luovutti ja nukahti ja myöhemmin samana yönä vielä monta kertaa lyhyemmän ajan. Seuraavina öinä mantran ja taputuksen tarve väheni koko ajan. Jätin yösyötön pois, kun muksun heräili öisin oli enää 1-2 kertaa. Minusta tärkeintä lapsen sopeutumisen ja perusturvallisuuden kehittymisen kannalta on, etteivät muutokset ole liian rajuja tai samanaikaisia. Esim. yövieroitus kannattaa tehdä jättämällä yksi syöttö kerrallaan pois, eikä kylmästi heti kokonaan pois.

      Jos unimantrat yms kuulostaa oudolta niin googlaa Anna Wahlgren. Asiasta löytyy suomenkielisiä sivustoja, mutta älä anna höppänän ja hetkittäin imelän kieliasun hämätä. Kannattaa koittaa löytää punainen lanka sieltä hassulta kuullostavan höpinän keskeltä. Meillä taputus toimi niin hyvin rauhoitusmetodina, että myöhemmin muksu rauhoitti sylissä itkiessään itse itsensä minua taputtamalla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      49
      2338
    2. Pysy kaukana musta

      Ja kaikista mun läheisistä. Oon tosissani.
      Ikävä
      26
      2233
    3. Näin susta unta

      Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!
      Ikävä
      16
      1554
    4. Katu täyttyy askelista...

      Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.
      Ikävä
      27
      1545
    5. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä. 💡
      Ikävä
      124
      1447
    6. Mitä hämminkiä Halkokarilla?

      Poliiseja ja ambulansseja pyörii, laukauksia kuultu.
      Kokkola
      19
      1093
    7. Tiedätkö nainen sen tunteen

      Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.
      Ikävä
      71
      984
    8. Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta

      Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut
      Ikävä
      118
      963
    9. Mikset päästä irti ja hae apua

      Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad
      Ikävä
      89
      944
    10. Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta

      Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva
      Hindulaisuus
      333
      893
    Aihe