Tällä palstalla on esitetty väitteitä, että kasvit menestyvät paremmin lämpenevässä ilmastossa ( tosin samat väittäjät myös kieltävät lämpenemisen).
Maanviljelijät tietävät, että viljat kasvavat parhaiten, kun päivälämpötila on max 21 astetta. Jos sen yli mennään, viljat rasittuvat ja kasvu hidastuu.
Lämpeneminen tuo mukanaan myös kuivuuskausia ja rankkasateita.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat moninaiset. Ihmiskunta on sopeutunut nykyisiin ilmasto-olosuhteisiin. Kaikki muutokset edellyttävät uutta sopeutumista.
Ja se maksaa.
Paranevatko viljasadot kun lämpenee?
20
153
Vastaukset
- Anonyymi
Viljasadot ovat todellakin n. 8-kertaistuneet sadassa vuodessa (1920-2020)
Syy on yksinkertaisesti siinä, että keskilämpötila on noussut n 1 C-asteen verran runsaassa 200 vuodessa..
Ja syy lämpenemiseen johtuu suurelta osin vesimolekyylien ylivertaisesta kyvystä absorboida ja varastoida auringon säteilemää energiaa itseensä.
On hyvä muistaa että pohjoinen pallonpuolisko aina Marokossa sijaitsevaa Atlas-vuoristoa myöten oli paksun jäätikön peittämiä vielä n. 25000v sitten.
Jäätiköiden sulamiseen tarvittiin lämpöä ja sitähän oli tarjolla.
(EIKÄ TAATUSTI OLLUT IHMISEN AIHEUTTAMAN HIILIDIOKSIDIN SYYTÄ, EIKÄ EDES LUONNOLISEN)
Jäätikkö- ja sedimenttikairausten analyysit osoittavat ilmaston olleen n. 8-10 C-astetta nykyistä lämpimämpää.
Lämpenemisen myötä ilmakehään luonnollisesti tuleva hiilidioksidi alkoi lisääntyä, tosin hitaasti koska sulamisvesien jäähdyttämiin meriin hiilidioksidi liukeni nopeasti.
Jäätiköiden lopullisesti sulaessa n 11500 vuotta sitten. meret alkoivat varastoida energiaa sillä seurauksella että meret lämpenivät myös syviltä kerroksiltaan joka näkyy tämän hetken leutoina talvina ja kesäisinä hellekausina.
Merien lämpeneminen johti myös siihen että hiilidioksidi ei liuennut enää niin nopeasti merien ollessa kylmempiä.
Syy-/seuraussuhde on siis päinvastainen kuin IPCC olettaa.
Katso Henryn nesteiden ja kaasujen tasapainotilaa käsittelevät kaasulait.
Pienen jääkauden hellittäessä lopullisesti n. 1867 maapallon väestö oli n. 1 miljardi.
Myt meitä on kohta 8 miljardia.
Meistä noin 7,5 miljardia ihmistä kuolisi nälkään jos ilmasto olisi yhtä viileää kuin pienen jääkauden aikaan eli vain runsaan 1 C-asteen nykyistä viileämpi.- Anonyymi
Viljasatojen moninkertaistuminen johtuu keinolannoituksesta, maatalouskoneiden kehityksestä, rikkaruohojen myrkyttämisestä ja kasvinjalostuksesta. Lämpötiloilla ei ole asian kanssa tekemistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viljasatojen moninkertaistuminen johtuu keinolannoituksesta, maatalouskoneiden kehityksestä, rikkaruohojen myrkyttämisestä ja kasvinjalostuksesta. Lämpötiloilla ei ole asian kanssa tekemistä.
Eri kasvit vaativat kasvaakseen eri suuruisia tehoisia lämpösummia. Jos tehoisa lämpösumma on yli 600 astetta kasvaa puita. Etelä-Suomessa tehollinen lämpösumma on keskimäärin noin 1 300–1 400 astevuorokautta.
- Anonyymi
Viljasatojen kasvamisen syynä ovat paremmat lajikkeet ja parempi lannoitus. Googlaa "Vihreä vallankumous." 7,5 miljardin ihmisen nälkäkuolema asteen kylmenemisen takia on täyttä potaskaa.
Ja jos CO2 pitoisuuden ja lämpenemisen suhde olisi se mitä väität, niin miksi CO2 pitoisuus ei nousuut yli 11 000 vuoteen juuri lainkaan, mutta kiihtyi valtavasti fossiilisen enegian käyttöönoton jälkeen?
Kirjoitat täyttä soopaa. Jos tarkoituksesi on kiistää ilmaston lämpeneminen, niin yritä edes jotain järkevämpää argumenttia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viljasatojen kasvamisen syynä ovat paremmat lajikkeet ja parempi lannoitus. Googlaa "Vihreä vallankumous." 7,5 miljardin ihmisen nälkäkuolema asteen kylmenemisen takia on täyttä potaskaa.
Ja jos CO2 pitoisuuden ja lämpenemisen suhde olisi se mitä väität, niin miksi CO2 pitoisuus ei nousuut yli 11 000 vuoteen juuri lainkaan, mutta kiihtyi valtavasti fossiilisen enegian käyttöönoton jälkeen?
Kirjoitat täyttä soopaa. Jos tarkoituksesi on kiistää ilmaston lämpeneminen, niin yritä edes jotain järkevämpää argumenttia.Myös moottorisoitu viljely öljyenergialla oli se iso asia joka johti elintarvikeboomiin ja liikakansoitukseen.
- Anonyymi
Harva tiedostaa miten vakava asia ilmaston viileneminen olisi.
- Anonyymi
Moni sen tiedostaa ja ihmiset tiedostivat se aikoinaan jo joskus sata vuotta sitten kun ilmaston viilenemistä tosissaan pelättiin. Siitähän koko nykyinen ilmastontutkimus varsinaisesti alkoi eli yritettiin selvittää kuinka nopeasti ollaan menossa kohti seuraavaa jääkautta. Yritettiin määrittää säätilastoja keskiarvoistamalla sitä millä nopeudella globaali lämpötila olisi laskemassa. Sitä vartenhan sovittiin ilmaston määritelmästä ja ilmastollisista vertailukausista jo vuonna 1934.
Paljastuikin, että globaalisti lämpötilat eivät ole laskemassa vaan nousevat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni sen tiedostaa ja ihmiset tiedostivat se aikoinaan jo joskus sata vuotta sitten kun ilmaston viilenemistä tosissaan pelättiin. Siitähän koko nykyinen ilmastontutkimus varsinaisesti alkoi eli yritettiin selvittää kuinka nopeasti ollaan menossa kohti seuraavaa jääkautta. Yritettiin määrittää säätilastoja keskiarvoistamalla sitä millä nopeudella globaali lämpötila olisi laskemassa. Sitä vartenhan sovittiin ilmaston määritelmästä ja ilmastollisista vertailukausista jo vuonna 1934.
Paljastuikin, että globaalisti lämpötilat eivät ole laskemassa vaan nousevat.Globaalisti lämpötilat todellakin vaihtelevat. Välillä lämpenee ja välillä viilenee ihan riippumatta IPCC:n ilmastoapostolien julistuksista ja alarmistien uskontunnustuksista ja rukouksista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Globaalisti lämpötilat todellakin vaihtelevat. Välillä lämpenee ja välillä viilenee ihan riippumatta IPCC:n ilmastoapostolien julistuksista ja alarmistien uskontunnustuksista ja rukouksista.
Viiden vuoden liukuva keskiarvo on viimeksi mennyt alaspäin vuosien 1960 ja 1965 välillä. Nyt jo yli 50 vuotta lämpeneminen on ollut kiihtyvää. Pari suurta tulivuorenpurkausta näkyy käyrässä tasanteena, mutta tasanteiden jälkeen kasvu on kiihtynyt entisestään.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f8/Global_Temperature_Anomaly.svg/langfi-800px-Global_Temperature_Anomaly.svg.png
- Anonyymi
Alarmistipelle se jaksaa keksiä aina vain lisää hörhöjuttuja, Jatka samaan malliin. Kyllä nuo hörhöilyt ovat ihan naurattavia.
Totta kai sadot paranevat kun ilmasto lämpenee. Kasvien kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat lämpö, vesi ja ravinteet. Lämmön lisäys parantaa satoa jos muut tekijät säilyvät samana. Miten ihmeessä alarmistit voivat tämän päivänselvän asian kieltää?
Tanskassa, etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa sadot ovat aina olleet parempia kuin Suomessa - siis keskimäärin. Suomessakin sadot voivat olla hyviä jos säät suosivat, mutta useimmiten ne ovat huonompia kuin etelämpänä. Hallat ovat Suomessa olleet yksi pahimpia huonojen satojen syitä. Kun lämpenee niin hallatuhot vähenevät.
Kasvien kasvuun vaikuttavaksi tekijäksi voisi vielä lisätä hiilidioksidin. Kasvit ovat kuitenkin aikojen kuluessa kehittyneet niin tehokkaiksi yhteyttäjäjiksi, että ne tulevat toimeen varsin pienelläkin määrällä hiilidioksidia. Mitään tutkimusta ei ole silmiini osununut siitä, miten 40% lisäys ilmakehän hiilidioksidissa on kasvien kasvuun vaikuttanut, mutta ei se nyt ainakaan ole voinut kasvua heikentää.- Anonyymi
Suomessa pahimpia huonojen satojen syitä ovat väärään aikaan osuneet kuivuus ja märkyys, kuten viime kesäkin osoitti. Jatkossa siitä voi tulla uusi normi kun ilmasto muuttuu, ja viljelykäytäntöjä pitää sovittaa muutokseen, ehkä on jo sovitettukin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa pahimpia huonojen satojen syitä ovat väärään aikaan osuneet kuivuus ja märkyys, kuten viime kesäkin osoitti. Jatkossa siitä voi tulla uusi normi kun ilmasto muuttuu, ja viljelykäytäntöjä pitää sovittaa muutokseen, ehkä on jo sovitettukin.
Aika vaikea keksiä miten pitkittyneisiin sade- tai hellekausiin voisi Suomessa etukäteen viljojen viljelyssä varautua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika vaikea keksiä miten pitkittyneisiin sade- tai hellekausiin voisi Suomessa etukäteen viljojen viljelyssä varautua.
No jos esim. näyttää että kevät aikaistuu ja loppukesät on jatkossa sateisempia, niin kai sitä viljelyskauttakin on yritettävä aikaistaa. Valittava viljelyyn sellaisia lajeja jotka kestää muuttuneita sääoloja. Kuivuuden varalta keinokasteluakin on ehkä pakko ottaa enemmän käyttöön.
- Anonyymi
Riittäisikö sinulle hämääjälle se ,että kasvihuoneisiin lisätään C02ta kasvua lisäämään .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riittäisikö sinulle hämääjälle se ,että kasvihuoneisiin lisätään C02ta kasvua lisäämään .
Maapallon ilmasto ja ekosysteemi ei ole sama kuin kasvihuone. Jos CO2 pitoisuuden lisääntyminen johtaa liialliseen lämpenemiseen ja alueiden kuivumiseen, se kumoaa CO2:n kasvua lisäävän vaikutuksen moninkertaisesti.
Kesä oli Suomessa kesä- heinäkuun osalta lämpimin, mutta osin myös sateettomin. Viljasato jäi useilla alueilla poikkeuksellisen pieneksi. Yhden kasvutekijän lisääntyminen ei ratkaise, jos muut taantuvat. Miten kävisi kasvihuoneen, jota ei kasteltaisi tai jonka maksimilämpötilaa ei säädeltäisi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maapallon ilmasto ja ekosysteemi ei ole sama kuin kasvihuone. Jos CO2 pitoisuuden lisääntyminen johtaa liialliseen lämpenemiseen ja alueiden kuivumiseen, se kumoaa CO2:n kasvua lisäävän vaikutuksen moninkertaisesti.
Kesä oli Suomessa kesä- heinäkuun osalta lämpimin, mutta osin myös sateettomin. Viljasato jäi useilla alueilla poikkeuksellisen pieneksi. Yhden kasvutekijän lisääntyminen ei ratkaise, jos muut taantuvat. Miten kävisi kasvihuoneen, jota ei kasteltaisi tai jonka maksimilämpötilaa ei säädeltäisi?Kasvihuoneissa säädellään myös minimilämpötilaa, jos et ymmärtänyt.
Keskiajalla, lämpimällä kaudella etelän kasvillisuus levisi pohjoiseen ja metsät kasvoivat reippaasti, olihan suurimassa osassa maailmaa lämpötilat korkeampia ja pitkäaikaisempia kuin nyt.
Pahin asia mitä Suomessa voisi tapahtua on ilmaston palaaminen pienen jääkauden tasolle.
Me muuttaisimme silloin muualle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa pahimpia huonojen satojen syitä ovat väärään aikaan osuneet kuivuus ja märkyys, kuten viime kesäkin osoitti. Jatkossa siitä voi tulla uusi normi kun ilmasto muuttuu, ja viljelykäytäntöjä pitää sovittaa muutokseen, ehkä on jo sovitettukin.
Voi tulla, mutta yhtä hyvi voi olla tulemattakin.
- Anonyymi
Suomen keskimääräinen viljasato on n.2900kg/ha. Esim. Belgiassa tai Hollannissa sato on n.7500kg/ha. Eli 2.5 kertainen Suomeen verrattuna. Egyptissäkin keskisato on reilusti yli 7000kg/ha.
- Anonyymi
Nasan mukaan maailma on vihertynyt kovasti, ehkä juuri pohjoisessa ja äärimmäisessä etelässä lisääntyneen lämmön vaikutuksesta ja tietenkin C02n ansiosta.
Olisi hyvä tietää tieteen sana tuostakin asiasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️672525Vanhuksen varpaankynsien leikkaus 89 euroa...
Huh huh.......Parturikäynti olisi varmasti ollut 250 euroa? Kallis on suomi nykyään.1862199Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.472113Anne Kukkohovi. Myy likaisia alushousujaan.
Kuka ihme ostaa jonkun naisen likaisia alushousuja, menee lujaa kyllä tälläkin housujen myyjällä.1282082Viulu vaiennut
Eikö pisnikset suju ? Vai miksi pahin yrittäjä vouhka on "kadonnu" maan alle. 🤣331865Kauanko skuutteja on siedettävä? Ei tietoa liikennesäännöistä, ajellaan miten sattuu ja missä vain.
Kauanko on kestettävä sähköpotkulautojen terrorismismia? Niillä ajelevat eivät tiedä, tai jos tietävätkin, niin eivät vä1941577Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost2201515Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod171391Kyllä tekee kipeää
Luopua kaikesta mitä on elämässä saavuttanut😞 ei vaan ole enää yhtäkään hiljaista vuorokautta🤬261275Hallitus haluaa sossuhuijjarit esiin tutkimalla ihmisten pankkitilejä
Kuristusote vätkylöiden palleista kiristyy! 😆 Hallitus suunnittelee laajentaa Kelan tiedonsaantioikeutta sosiaaliturva2001062