Auttakaa masentunutta.

Anonyymi

Olen 41v nainen ja kärsinyt toistuvasta masennuksesta 20 vuotiaasta asti. Vielä täällä sitkutan vaikka ei mieli tekisi. Olen täysin epäonnistunut elämässäni ja pettymys kaikille, ennen kaikkea itselleni. Ei ole juuri koulutusta, ei työuraa, ei lapsia, ei elämänkumppania. Ei harrastuksia. Muutama kaveri on ja läheiset välit siskoon ja hänen lapsiinsa.

Miten kauan mun täytyy jaksaa heidän takia elää? Olen koko elämäni kaivannut isäni hyväksyntää ja sitä en tule koskaan saamaan jos teen itsemurhan. Enkä mä tiedä haluanko mä tehdä itsemurhaa, ehkä, jos uskaltaisin. Olen ollut muutamia kertoja osastohoidossa, olen käynyt vuosia terapiassa, on ollut lääkityksiä, olen ollut sähköhoidossakin. Tuntuu ettei mikään loppujen lopuksi auta. Palaan aina jossakin vaiheessa takaisin lähtöruutuun. Elämä ei etene.

Joskus on muutamia viikkoja että voin ihan hyvin. Mutta lopppujen lopuksi kaikkea aina varjostaa, kaiken takana on masennus.

Minulla on mielenkiinnon kohteita kyllä, haaveitakin, ollut jo vuosia mutta ei ne toteudu. Harrastukset, matkustelu vaatisi rahaa ja sitä ei ole. En ole töissä koska en tiedä mitä haluaisin tehdä, ja silloin kun voin huonosti, minusta ei töihin ole. Pieniä pätkiä on työkokemusta kertynyt kuitenkin. Kumppania kaipaan silloin tällöin, mutta ei mua kukaan halua. Miksi haluaisi. En itsekään haluaisi itseäni kumppaniksi, enkä enää vuosiin ole edes uskonut loppuelämän kestävään rakkauteen. Joitakin lyhyitä suhteita on ollut, mutta olen niissä tullut hylätyksi.

Sitä mä eniten pelkään että mikään ei koskaan muutu. Mun elämä vaan valuu ohi ilman minua. Ei vaan ole voimia tehdä asioille jotain, enkä edes tiedä mitä voisin tehdä, tai sitä miten mä sitten edes haluaisin että elämäni muuttuisi. Päivät, viikot, kuukaudet, vuodet vaan kuluu enkä mä tunnu saavan mitään otetta mistään. Mua pelottaa se, että en taas kohta enää jaksa toivoa.

Tästä nyt tuli tällainen vuodatus. Olisi kiva saada jotain apua. Mitä tämä kirjoitus sussa herättää, onko kohtalotovereita.

18

293

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ota kontakti Helsinki Misssion. Pääset ilmaseen ryhmä terapiaan.Ymmärät silloin et ole ainoa ja paljon on ihmisiä,isomat syyt masenukseen kuin sinun.Hyväksy itsesi ensin. Elämä on aina lahja. Kykenit kirjoitaa tänne kykenet netti selata Mission sivusto ja hakea heidän kautta apua itselesi.Jos kerran terveyskeskusten ilmainen mielenterveys hoitaja ei sinulle tuota tulosta,tai joku muu taho.Esim. Itsemurhien ehkäisy numerokin löytyy netistä.

      • Anonyymi

        ...mutta tärkeintä on säilyttää oma sukupuoli-identiteettinsä.
        Tässä tätä sääntöä on rikottu!


    • Anonyymi

      Itse olen 45-vuotias nainen.Kaksi ammattitutkintoa,Työhistoriaan 1 kk vuonna -98 kesätöissä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olen ollut 10 vuotta. En ole ikinä seurustellut saatika ollut naimisissa.Lapsia ei ole ,enkä edes pidä lapsista.

      Itse elän onnellista elämää vaikka noita mainitsemiani asioita ei ole elämässä.Koulutus,työ tai perhe tai niiden puuttuminen ei tee ihmisestä yhtään sen huonompaa ihmistä.

      • Anonyymi

        No näin se menee, tismalleen. Viisas ihminen.


      • Anonyymi

        Minä nelikymppinen nainen myös. Pari ammattitutkintoa, ja hanttihommia osa-aikaisena olen tehnyt, mistään työurasta ei ole toivoakaan. En harrasta mitään kun koen etten jaksa tai tiedä mikä harrastus voisi olla. Minulla on krooninen sairaus joka myös vie veronsa. Ei parisuhdetta tai ystäviä, en ole koskaan seurustellut eli eipä ole lapsiakaan. Vanhat vanhemmat, täti ja sisko perheineen on. Ja koira ja 2 kissaa.
        Vähän samat fiilikset kuin aloittajalla, ehkä pahinta on, että en ole enää muutamaan vuoteen osannut haaveilla yhtään mistään. Ei ole minkäänmoisia tulevaisuudensuunnitelmia. Ajaudun vaan ja suoritan autopilotilla päivästä seuraavaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä nelikymppinen nainen myös. Pari ammattitutkintoa, ja hanttihommia osa-aikaisena olen tehnyt, mistään työurasta ei ole toivoakaan. En harrasta mitään kun koen etten jaksa tai tiedä mikä harrastus voisi olla. Minulla on krooninen sairaus joka myös vie veronsa. Ei parisuhdetta tai ystäviä, en ole koskaan seurustellut eli eipä ole lapsiakaan. Vanhat vanhemmat, täti ja sisko perheineen on. Ja koira ja 2 kissaa.
        Vähän samat fiilikset kuin aloittajalla, ehkä pahinta on, että en ole enää muutamaan vuoteen osannut haaveilla yhtään mistään. Ei ole minkäänmoisia tulevaisuudensuunnitelmia. Ajaudun vaan ja suoritan autopilotilla päivästä seuraavaan.

        Ootko muuten lihava?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ootko muuten lihava?

        Ei, en ole lihava. Miksi moinen kysymys?


    • Anonyymi

      No herätti sellasia ajatuksia että voit tehdä paljonkin asioita, olet itsenäinen ihminen voit tulla ja mennä kuten haluat. Sinua ei sido mikään ja voit tehdä vaikka mitä. Sitä ei ehkä osaa ajatella asioita kuin yhdeltä kantilta. Isän hyväksyntä on varmasti kipeä asia jos sitä ei ole saanut,mutta se pitää vaan hyväksyä itse että parhaansa on tehnyt muuta et voi. Ehkäpä voisit keskittyä siihen mitä voisit tehdä kuin että murehtia sitä mitä puuttuu. Masennus voi herkästi vallata mielen ja sängyn pohjalle on helppo jäädä ja sieltä nousu on vaikeaa. Pidä itsesi liikkeessä joka päivä ja elä tässä päivässä. Aina on toivoa, epätoivon hetkelläkin.

    • Anonyymi

      Heip, Ihan ensimmäiseksi pyydän että otat vastauksestani vain sellaisen, minkä koet hyödyttävän itseäsi. Minä olen vain ihminen kuten sinä eli en ole täydellinen. Kärsimys kuuluu luonnolisena osana ihmisen elämään. Harvalla ihmisellä on täydellinen elämä tai sellainen elämä, että kokee meneestyneensä. Sellaista on elämä. Itse katson välillä (pyrin rajoittamaan some-elämääni) videoita you tubessa. Englannin kielisessä osiossa näkee elämän kirjon. Jos ei osaa kunnolla englantia, niin on tehokurssi kuunnella sitkesti you tubea. sSiellä on jopa englannin kielen opetusta englannin kielisenä. Joka tapauksessa, silmien avautuminen voi auttaa näkemään, että yksilönä olemme yksi miljardien ihmisten joukossa. Ei kannata verrata itseään muihin, koska pieleen menee. Joillakin ihmisillä näyttää olevan kaikki hyvin. Ehkä on, mutta tuskin kuitenkaan haluat olla kukaan muu kuin sinä. Yle areenassa on loistava sarja Rahti. Siinä saa käsitystä, minkälainen kohtalo monilla ihmisillä on. Minä antaisin seuraavat ohjeet. Keskity elämässäsi niihin asioihin jotka tuovat sinulle mielihyvää. Jos et ulkoile, aloita ulkoilu, käy eläinsuojeluliiton vapaaehtoisstyöhön tutustumassa. Eläimet ovat parasta elämässä. Ala tekemään asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää. Meillä jokaisella on sellaisia ratoja aivoissa, jotka helposti lähtevät pyörimään ja ajatusten seurauksena tulee mielialan lasku. Nyt tiedät, mitä seuraa kun mietit tiettyjä asioita. Uusien ajatusten aloittaminen vaatii työtä. No, lopuksi sanoisin, että sinulla on melko loistavasti asiat, koska sinulla on hyvä suhde sisaresi lapsiin. Monilla puuttuu kaikki ihmissuhteet ja kokevat katloinkohtelua. Seuraava pätee meihin jokaiseen: idiootti on se, joka jatkaa samalla reseptillä mutta odottaa eri tulosta. Eli ala tekemään pieniä muutoksia ajatuksissasi, elämäntavoissasi, hanki uusia pikku juttuja joita voit alkaa tekemään, ja tulos on erilainen. kaikkea hyvää elämääsi!

    • Anonyymi

      Oon 57 v ja aikalailla samanlainen kun ap. Oon huomannut et nää olot vaihtelee ehkä ja varmasti mulla onkin personallisuushäiriö ja sen mukana tullut alkoholiongelma. Nyt kuiva kausi alkoi mut ehkä pari kuukautta se vaan kestää kun taas ratkean. Olen juomisella saanut ihmissuhteeni pilattua ja se harmittaa.

    • Anonyymi

      Nämä ovat asioita joiden kanssa me kaikki painimme.

      Harrastuksista:
      Oikeastaan ei ole pakko harrastaa mitään.
      Vai onko siinäkään mitään järkeä, että harrastaa jotain vain siksi että se on ikäänkuin kulissina muille, että "on minulla harrastuksia"?
      Oikeastaan pitäisi olla sen verran röyhkeä, että ajattelisi että mitä hittoa minä oikeasti haluaisin tehdä, jos en mitään välittäisi muiden mielipiteistä?
      Että mikä olisi se MINULLE paras asia - hittoon muut ajatuksineen!
      Sitä kautta sitä voisi ikäänkuin kaivaa esille, mutta sitä pitää pohtia, ehkä monta päivää, eri tilanteissa.
      Ehkä sitä ei löydy. On ihan normaalia, että emme tiedä.
      Kroppammekaan ei tiedä siitä mitä mielessämme pyörii. Se muodostuu vain "neljästä elementistä": maa,vesi,ilma,tuli, tai toisin sanoen
      neljästä aineen olomuodosta, eli kiinteä,nestemäinen,kaasumainen,lämpö. Viiden elementti on tietoisuus ja tietoisuudessa meille ilmestyy
      ajatuksia ja mielikuvia ja aivojen kokoon keittämä aistikokemus.

      Mutta olisi hyvä että harrastaisi jotain itsensä takia, jotain mistä oikeasti tykkää. Mutta mistään ei voi tykätä joka kerta.

      Masennus on kuin pimennysverho, joka on vedetty tietoisuuden ylle.
      Sen muodostaa kokoelma asiota mielessä, kokoelma ajatuksia.

      Joskus voi olla masentunut ihan hyvästä syystä, jos asiat ovat oikeasti huonosti, jos jollekin on käynyt huonosti, tai kun ei pääse toteuttamaan sitä mitä haluaisi.

      Tunnetilaan ja mielentilaan liittyy läheisesti halut ja toiveet, jotka ovat niiden perustakin.

      Jotkut masentuvat kun heidän kannattamansa jalkapallojoukkue häviää, mutta meihin se ei vaikuta, jotka emme ole henkisesti sitoutuneita siihen joukkueeseen.

      Mutta mihin olemme sitoutuneet? Kaikki mihin olemme sitoutuneet haluillamme, voivat joko tuoda meille väliaikaista iloa, tai väliaikaista masennusta, kun ovat poissa.

      Haluttu asia voi menettää merkityksensä parissa päivässä. Halutun asian voi myös korvata toisella.

      Jokin haluttu asia minkä oikeasti saa, tuo nautintoa jonkin aikaa, mutta se muuttuu ahdistukseksi jos sama "nautinto" jatkuu liian pitkään. Tästä voimme huomata että sen asian saaminen tai tekeminen ei ole 100%:sesti hyvä ja haluttava asia, eikä 100%:sesti "nautinto". Kyse on omasta harhakäsityksestämme.
      Monet halutut asiat ovat ainoastaan toisilta kopioituja, eivätkä vastaa todellisiin tarpeisiimme ja ne saavutettuamme löydämme vain pettymystä, tai kuten monet, jäämme tavoittelemaan niitä asioita.

      Jonkin asian haluaminen ja jonkin asian poistamisen halu, eli halu ja vastustus, tai kiintymys ja viha, ovat vastakkaisia puolia samasta asiasta. Koko elämä on niiden vuorottelua: "tykkään, en tykkää". Kohde johon jompikumpi kohdistuu, saattaa myös vaihtaa halutusta ei halutuksi, mielen liikkeiden mukaan.
      Esim. auton hankkiva maksaa saadakseen sen autonsa, mutta sitten kun kyllästyy ja siihen tulee vikoja, haluaa siitä eroon ja maksaa välirahaa että saa toisen tilalle. Tai ihminen haluaa puolisoksi tietyn henkilön, mutta yhteiselo ei olekaan mitä hän mielessään oli projisoinut, niin sitten rahaa kuluu siihen että päästään erilleen, joskus puhutaan jopa miljoonien eurojen erosopimuksista. Usein myös murhat, jos kyse ei ole ryöstöstä, tapahtuvat ihmisten välillä, jotka harrastavat seksiä toistensa kanssa.

      Kaikki asiat (joita halutaan) ovat siis selvästi tällä tavalla muuttuvaisia ja sen vuoksi epäluotettavia. Ne eivät ole meidän hallinnassamme, vaan monien muiden syiden hallinnassa - ei kenenkään hallinnassa.
      Kun syyt muuttuvat, niin myös asiat muuttuvat.
      Kun syyt katoavat, asiat katoavat.

      Erityisesti kroppamme on muuttuvainen. Mieli on hyvin nopea muuttumaan.
      Kroppa ja mieli eivät tee useinkaan mitä haluamme. Emmehän esimerkiksi sairastuisi, jos voisimme siitä päättää? Olisimme ehkä erinäköisiäkin? "Haluaisin tänään olla tämän näköinen, ja ensi vuonna vaikkapa vaihteeksi mies, ja sitten taas vuoden päästä nainen?" Emme myöskään edes ajattelisi negatiivisesti, jos voisimme päättää, vaan kaikki olisi koko ajan aivan huippua. "Ajattelin olla koko päivän iloinen". Jonkin verran voimme näihin asioihin vaikutta, jos meillä on siihen työvälineitä ja työohjeita, mutta ne eivät ole meidän hallinnassamme, niin kauan kuin olemme haluillamme sitoutuneet asioihin.

      On silti haluttava asioita ja pystyttävä nauttimaan jonkin verran, että jaksaa tavallista arkea, kuten esimerkiksi työelämää tai työttömyyttä.
      Mutta elämäämme sisältyvistä asioista on välillä otettava lomaa.
      Ja itseasiassa pidämmekin lomaa asioista, joka kerta kun ajatuksissa on pieni tauko.
      Jopa jokaisen ajatuksen välissä on pienenpieni huomaamaton tauko...
      Mutta palaamme heti takaisin niihin asioihin, mitä ajattelimme, tai ajattelemme jotain muuta, mikä ei liity mihinkään mitenkään.
      Monesti ajatuksiamme ylläpitää ympäristömme, varsinkin toiset ihmiset.
      Jos aistihavainnot suljetaan pois, niin mieli kaivelee menneisyydestä asioita, tai luo niitä tulevaisuuteen.

      Jatkuu... viestissä nro. 2 alla...

      • Anonyymi

        Tulevaisuuden kuvittelu on vain kuvittelua, mutta myös menneisyyden kuvittelu on sama mielen prosessi. Muistimmekin on epävarmaa.

        Kodin siivous, vanhoista tavaroista eroon hankkiutuminen, ja ympäristön vaihtokin voivat auttaa muuttamaan ajattelua. Koska niitä ajatuksia ylläpitävät asiat lakkaavat vaikuttamasta... Samoin erityisesti on hyväksi olla muutama viikko erillään niistä ihmistä jotka vaikuttavat meihin negatiivisesti.

        Elämää voi piristää vaikka värjäämällä vanhoja vaatteitakin pesukoneessa aivan uusiin väreihin, mutta siinä pitää muista ohjeet ja kääntää vaatteet nurinpäin. Mutta jos värjäys menee pieleen, koska läiskiä usein tulee, niin myös värinpoistoainetta on olemassa.
        Kokemuksesta voin sanoa että muovipurkkivärit ovat parhaita.

        Tavoitteita:
        Elämässä pitää olla myös jotain tavoitteita. Toki välillä on ajanjaksoja ettei niitä ole, ja on aika tavallista että tavoitteita ei saavuteta. Useinkaan "ideaalia" ei voi saavuttaa, koska sehän onkin vain mielen kuvitelma. Miten sellaisen kuvitelman voisi muka saavuttaa?
        Tämä on myös ongelma niillä jotka yrittävät meditoida, kun heillä on jokin tietty olotila mielessään tavoitteena, mutta miten se voisi muka onnistua, niin kauan kuin heidän mielentila on sen kuvitellun olotilan tavoittelu ja he ylläpitävät sitä tavoittelua?

        Jotta voisi poistua mukavuusalueelta, pitää olla aika hiton hyvä syy siihen, että sen tekee.
        Yksi hyvä syy on että taidon vuoksi. Mukavuusalueelta voi poistua, kun ensin näkee että tässä tulee epämukava tunne... Sitten kiinnittään huomion siihen tunteeseen, eli menee sitä päin, siten että ottaa tutkivan asenteen ja kysyy että mikä tämä on? Mitä tämä on? Mistä tämä tunne muodostuu? Missä kohtaa kehoa se sijaitsee? Hengittää sitä tunnetta sisään... Haluat tuntea sen tunteen todella! Ymmärtää se täysin! Tiedän että se tuntuu pahalta,
        mutta noin tekemällä voi todella ymmärtää mikä se tunne on... Se on "epämukava tunne". Siinä kaikki. Sitten kun ymmärtää että "minulla on epämukava tunne", niin se saattaa kadota kokonaan. Vastustus ylläpitää sitä. Mutta sitä pitää kokeilla silloin kun tunne on läsnä.

        Jos haluaa olla onnellinen tai edes elää yhtään tasapainoista elämää henkisesti, ei pitäisi tehdä kellekään mitä ei itselleen haluaisi tehtävän.

        Jos mikään ei kiinnosta ja kaikki tuntuu turhalta, niin henkisissä asioissa on vastaus. Se ei ehkä ole siinä uskonnossa mihin on kasvatettu, mutta sisäisen olotilan muuton on aina mahdollinen ja se myös tulee muuttumaan itsestäänkin siihen vaikuttavien asioiden muuttuessa, mutta parempi aloittaa työ itse, jos voi. Myös viisaus ilman uskontoa, esim. zen mestarien yms. kertomukset voivat auttaa. Mutta kaikilla ei ole sisäistä vetoa niihin. Mutta on myös huomattava että monia länsimaissa hyvää elämää eläneitä ja yhteiskunnallisesti merkittävissä tehtävissä olleita naisia ja miehiä on vapaaehtoisesti lähtenyt esim. buddhalaisiksi nunniksi ja munkeiksi. Eli he ovat siis katsoneet että ovat löytäneet jotain mikä on parempaa, kuin mikään muu, mitä yhteiskunnalla ja maallisella elämällä on tarjota. Eli sitäkään puolta ei kannata väheksyä. Yleensä ajatellaan että sellainen on normaalista poikkeavaa ja vähän hassua tai hulluakin, mutta entä jos he ovatkin niitä (muutamia) viisaita?

        Hypnoosi voi auttaa myös ja käytän itse hypnoosia apuna eri tilanteissa, eri aikoina. Itse koen siitä olevan hyötyä.

        Myöskään avun pyytäminen ja sen tarpeen myöntäminen ei ole tyhmää, vaan viisasta ja inhimillistä.

        Jos huono olo iskee, niin kannattaa syödä oikein hyvin (muista tämä) ja sitten myös tehdä jotain keholla, mikä tuo huomion kehon tuntemuksiin joksikin aikaa.
        Itseasiassa mitä pidemmäksi aikaa huomio kohdistuu kehoon, sitä parempi, koska se on kaikki pois negatiivisista ajatuksista.

        Lisäksi ei kannata käyttää mitään päihteitä mitkä sekoittavat mieltä.

        Minusta on äärimmäisen mielenkiintoista elämän ja tietoisuuden mysteeri.

        Itse olen melkein 40v mies. Toivon kaikille tämän lukeneille hyvää jatkoa.


    • Anonyymi

      Pitäisi löytää itsestään se herkkyys... Olla myös armollinen itselleen. Ja kovuus niitä kohtaan jotka ovat paatuneita ja ilkeitä.

    • Anonyymi

      Moni kituu kamalan elämän satavuotiaaksi saakka. Luulisi että pystyt myös tähän kun ajattelet että suurimmalla osalla on eläminen tosi kamalaa mutta miksi pysähtyä jos on helvetin kohdalla.

    • Anonyymi

      Kuka osaa englantia ja miettii samoja ongelmia kuin aloittaja, kuunnelkaa youtubesta eckhart tolle:n puheita! Muita hyviä samasta asiasta puhuvia: Francis Lucille, Mooji, Rupert Spira... Ei-uskonnollista viisautta ja ajatuksista ja tunteista vapautumista, ilman lääkkeitä tai maksuja. Kuuntelemalla.

      • Anonyymi

        Tollella on myös suomennettuja kirjoja.


    • Anonyymi

      Tuntui kuin olisin lukenut itse kirjoittamaani tekstiä kun luin ap:n kirjoituksen . Mulla vaan se että olen yrittänyt jo tappaa itseni pari kertaa nyt vielä onnistun kun suunnittelee sen hyvin. En ole myöskään mikään teinityttö enää joten...tiedossa on elämän realiteetit ja mihin kykenisin mutta tosiaan olen loppuunrääkätty enkä näe mitään toivoa enää missään. Tätä on jatkunut lähes kaksikymmentä vuotta jo

    • Anonyymi

      Itse tässä yritän selviytyä puoli vuotta sitten syöpään 34 vuotiaana kuolleen tyttäreni kuolemasta. Hän sairasti 4 vuotta, lopulta sairaus voitti.. Nuo neljä vuotta vain suoritin elämää jonkinlaisessa shokissa, vieläkään en tajua että lapseni on poissa..

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Wow! Dannyyn, 79, liitetty Helmi Loukasmäki, 20, aistikkaana punaisissa kynsissään: "Kuuma kaunotar"

      Helmi, 20, on lähtenyt ulkokuvauksiin syksyn ihmeitä kummastelemaan. Danny, 79, puolestaan lähtee keikkarundille vanhojen kavereidensa kanssa: Kai Lin
      Kotimaiset julkkisjuorut
      117
      11843
    2. Sensuuri kaatoi Tokentuben.

      Ja mikä ajoitus, tänään äänestetään rokotepassista ja on mielenosoitus siitä eduskuntatalon edessä.
      Maailman menoa
      340
      1651
    3. Joukkoliikenteessä suuri päästöjen vähennyspotentiaali

      Esimerkkinä HSL:n täyttöasteet vuonna 2020. 90% matkustajapaikoista on ollut tyhjinä. Vuoroja ja reittejä voisi todella reilusti karsia. Täyttöaste
      Maailman menoa
      32
      1597
    4. Tänää hetken mietin

      Mikä on tehnyt susta niin epävarman ihmisen, toki ikäkin siihen jo vaikuttaa, mutta toivon, että joskus pääset siitä yli. Löydät kyllä joskus hyvän
      Ikävä
      107
      1251
    5. Vie minulta järjen tämä yhteys sinuun

      Ei ole normaalia tuntea voimakasta yhteyttä, kun ei olla lähekkäin edes. Varattukin vielä. Joskus kun olen yksin se iskee, sanaton tunne, että tunnen
      Tunteet
      80
      1132
    6. Mikä mättää teknisellä?

      Puolet työntekijöistä sairauslomalla? Onko työilmapiirissä ongelmia? Tekninen johtajakin hakee muita töitä? Kunnossapitomestari lähti, samoin ympärist
      Kauhava
      44
      1129
    7. Kertokaa yksikin hyvä syy ottaa koronarokote

      Tähän saakka on kerrottu vain uskomuksia. Koronarokote ikään kuin olisi ratkaisu ongelmaan. No miksi sitten rokotettuja on sairaalahoidossa siinä miss
      Maailman menoa
      438
      1012
    8. Upeaa koronapassi on totta!

      Yle: Koronapassittomat asiakkaat komennetaan ulos jo ensi yönä – uusi laki saamassa lopullisen sinetin tänään
      Maailman menoa
      376
      901
    9. Ranskaa puhuvalle huippuälykkäälle naiselle

      Olet ihaninta ja kauneinta maailmassa. Rakastan Sua kultainen. 😚🥰
      Ikävä
      102
      889
    Aihe