Onko mun sinkkuus lopulta sitä etten pysty luottamaan kehenkään tarpeeksi tai siihen että joku haluaisi olla rinnallani. Turvattomuutta on jäänyt lapsuuden kurituksesta ja arvottomuuden tunteita. Koen että on helpointa olla yksin. Ja silti kaipuu kumppaniin on kova. Turvalliseen ja välittävään kumppaniin. Hassua että tunnistin sussa varmaan rikkinäisyyden mutta silti sulle on helppo kertoa ja pohtia. Nim. Eri maailmasta.
Niin olen miettinyt kyllä
Anonyymi
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Samankaltaisuus yhdistää. Alat luottamaan ihmisiin kun tutustut heihin paremmin ja päästät lähelle.
Ihmisiä ei kannata päästää liian lähelle.
Minä ajattelen niin että jos alan parisuhteeseen toisen ihmisen kanssa, niin luotan siihen että se onnistuu. Olen hetkessä eläjä ja ajattelen niin että se mitä vastaan tulee siitä selvitään tavalla tai toisella. On hyvä opetella käymään yhdessä läpi kaikki ne asiat mitkä kokee vaikeiksi. Osaan olla vähästä iloinen ja hyvin pienilläkin teoilla voi saada hyvää aikaan.
Se on juuri näin!
Pystyisitkö tai uskaltaisitko kertoa tuon oikeasti, irl? Voisit yllättyä vastauksesta. Tai ehkä et.. Rikkinäinen tunnistaa toisen rikkinäisen.
Siis jolle ton kirjoitin niin ollaan kyllä eri maailmaa. Muistan vaan kun lapsena kävelin aina hakemaan niitä oksia ja mut piiskattiin muiden edessä. Esimerkiksi muille. Se oli kielletty jo -84. Sitä ei ollut tiedossa.
Millä tavalla eri maailmasta?
Moni peittää rikkinäisyytensä.
...tai yrittäää piilottaa.
Lapsuuden kokemat traumat vaikuttavat pitkälle elämään. Myös hyvät ja turvalliset vuodet antavat hyvän pohjan elämän tuleville vaikeuksille, joita pystyy käsittelemään juuri tuon varhaisen elämän kokemuksen pohjalta. Rikkinäisyys eheytyy oikeanlaisen ihmisen kohdatessa, joka antaa tukea erinäisin tavoin. On kyettävä kuuntelemaan eikä annettava yksipuolisia, opiskeltuja kirjaohjeita. Ei ole yhtä ja ainoaa oikeata tapaa käsitellä jokaisen arvokasta elämää, riippumatta sun lähtökohdasta.
Maailmankuvan erilaisuus tukee usein kohtaamista, näinollen molempien vastaantulo välittyy aidolla tavalla, jolloin turvattomuus katoaa.
Harva elämästä säröittä selviää. Ne erot katsantotavoissa sitten tuovat uutta kulmaa asioihin, jos toiselle antaa mahdollisuuden. Lapsuudenkin voi alkaa nähdä uudella tavalla. Myöhempi vaikuttaa aikaisempaan. Elämä on ymmärryksen lisääntymistä.