Miten läheisenne dementtia alkoi?

Ihan ensimmäiseksi tuntui oudolta se,että kuinka tämä ihminen syytti toista sellaisesta tekemisestä, jonka hän itse oli ilmiselvästi tehnyt. Hän oli ollut tietääkseni varsin rehellinen, tiedä sitten.Monesti ei vaan ihan yhtä selvästi tiennyt, kuka oli se joka valehteli. Perheen sosiaaliset suihteet alkoivar rakoilla.
Laskut alkoivat jäädä maksamatta. Siihen asti hän oli huolehtinut kaikki maksut, hankkinut jollakin konstilla niihin rahaa ja pyörittänyt vekseleitäkin tarpeen mukaan. Sitten hän alkoi piilotella laskuja. Suuri järkytys oli, kun odotimme karhulaskua parintuhannen markan laskusta. Tuli kirje, se avattiin ja lasku oli lähes 20 000 markkaa - suurin osa tämän potilaan toisten tietämättä maksamatta jättämiä.

Sitten selvä katoaminen: pöydälta katosi tavara, jonka häviäminen havaittiin vasta seuraavana päivänä . Siinä olikin selvittäminen, kuka muistaa väärin, kenen se piti ottaa ja milloin se siinä viimeksi oli. Ja onkohan sen joku varastanut? Sitten löytyi vaatekomerosta lakanoiden välistä.

- luonteen muuttuminen epäluuloiseksi ja "pikkutyttömäisemmäksi"
- tavaroiden piilottelu ja hukkaaminen
- paniikkihäiriöoireet, pelkotilat
- harhat (eläimet, oudot unet)
- päivämäärät ja viikonpäivät unohtuvat, ajantaju hämärtyy
- eksyminen aivan ensimmäinen oire: ei löytänyt kotiin autolla rautatieasemalta
- hellan levyt yms. jäävät päälle, ruuat palavat pohjaan
- oireet aluksi aika vaikeita huomata, saattavat olla olemassa jo pitkään, koska omainen ne hyvin peittää ja selittää väsymyksellä yms.

Mummollani ensimmäinen vakava oire oli, kun hän ei enää osannut/uskaltanut käyttää hellaa, pesukonetta ym. Persoonallisuus alkoi pikkuhiljaa muuttua, hän saattoi loukkaantua syvästi jostain aivan mitättömästä asiasta, itkeskellä jne. Nykyään saattaa sanoa joskus todella ilkeästi, vaikka on mitä kiltein ja hyväsydämisin. Mielikuvitus on lisääntynyt ja ajantaju kadonnut. Surullista! Jatkuva huoli ja välimatkaa sen verran, ettei kovin usein pääse katsomaan...

Sukulaiseni dementia alkoi rajuin oirein: hän mm. alkoi syytellä perheenjäsenten varastavan lompakostaan rahaa, vaikka oli itse ne käyttänyt ja sai raivokohtauksia kun koki ettei perhe kertonut hänelle mitään mistään asioista. Oikeasti kaikki oleellinen kyllä kerrottiin ja moneenkin kertaan, mutta tämä mies vain unohti kuulemansa. Usein kun mies kuskasi autolla vaimoaan jonnekin hän unohti minne mentiin, kuten myös vaimon nimen (nykyään vaimo ei kyytiin astu, ihme kyllä miehellä on vielä ajokortti...) Tämän miehen tila menee lääkkeistä huolimatta nopeasti huonommaksi, hän ei muista arkisia sanoja, käytäntöjä eikä mitään sovittuja asioita. Miehen kissa on lihavin näkemäni: hän ei muista ruokkineensa kissan esim.puoli tuntia aiemmin. On siinä perheellä kestämistä:(

Mummoni alkoi unohdella ihan jokapäiväisiä asioita, kuten perheen uusien lasten nimet, hellat jäivät päälle, samat asiat piti selittää moneen kertaan. Sitten mummoni alkoi puhutella minua äitinäni ja sanoi kaikille minun olevan hänen tyttärensä. Viimeisin juttu on alkava ilkeys, vaikka hän ei ole ikinä ollut ilkeä kenellekään. Nykyään syyttelee sukulaisia mm. rahan varastamisesta hänen lompakostaan. Hänen asunnossaan käy muka outoja ihmisiä hänen ollessaan poissa, jotka tuovat sinne tavaroita tai sitten niitä varastetaan. Hän ei enää muista käyneensä ihan tutuissa paikoissa. Lääkäriajat unohtuvat ja niitä piilotellaan, laskut unohtuvat maksaa, ei muista tilanneensa jotain. Raskasta tämä on. Nyt olemme alkaneet miettiä hoitokotia ihan meidän oman mielenrauhamme takia. Ei tarvitse koko ajan olla huolissaan mitä siellä tapahtuu.

Ensin alkaa joku vie tavaroita,hellat
jää päälle.puhuu sellaista asiaa jossa
ei ole mitään perää.on lähdössä jonnekin
ajaa olemattomia ihmisiä ulos talosta.
Ja pahenee koko ajan, poliisille voi soittaa
että häneltä viedään tavaroita ym.Kyllä sen
huomaa, se on jo vakava merkki ,puhuu sellaista missä ei ole päätä eikä häntää.Jos näin suoraan sanotaan.