Teinipääministeri Marin kertoi, että lähitulevaisuudessa vähintään puolet suomalaisista käy opistotason koulutuksen. Herää kysymys,kuka ne remonttireiskan, tahi ylipäätään haalarihommat tekee?? Minäkin sentään olen elektroniikka-asentaja ja nikkaroin omaksi huvikseni milloin mitäkin. Ei sataan vuoteen tule sellaista robottiälyä, joka ihmisen korvaa. Siis itsenäisesti ja humaanisti ajattelevaa, tuntevaa ja siitä oppivaa roboa. Näitä kravatti/ hameherroja on nykyään pilvin pimein. Millä velat maksetaan, kun kukaan ei enään tee töitä? Kreikat tässä tehdään. Ja mitä nopeammin,sen parempi. Päästään edes jotenkin uuteen alkuun.
Kravatti kaulassa
Anonyymi
5279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puolet ikäluokasta voi hyvinkin olla yliopisto ja korkeakoulun käyneitä. Heille löytyy varmasti työnsä. Se toinen puoli porukasta kun käy amiksen työllistyy myöskin. Mitä enemmän tekoälyä ja uutta tekniikkaa tarvitaan sitä enemmän tarvitaan korkeakoulutettuja ihmisiä uudenlaista systeemiä pyörittämään. Remonttireiskojakin tarvitaan toki. Remonttireiskankin on hyvä olla hyvin koulutettu että pärjää hommissansa. Työn kuva muuttuu kaikilla aina vain haastellisemmaksi.
Kun 10 vuoden päästä tapaat remonttireiskan hän voi hyvinkin olla maisteri. Ei kannata ajatella sitä maailma mikä on ollut tai on nyt juuri vaan sitä mikä on tulevaisuudessa maailmamme.
Ei heille tule löytymään koulutusta vastaavaa työtä, mutta kyllä siivousfirmoille kelpaa siivoojaksi kotimainen työtön maisteri tai tohtori.
Vaikka koko ikäluokasta saadaan koulutettua maistereita. Lasketaan vain vaatimustasoa vielä lisää.
Ja niille, joilla on jo joku ammattikoulun tutkinto, myönnetään hakemuksesta maisterin arvo. Ilman ammattikouluakin maisteriksi voidaan julistaa 10 vuoden työkokemuksella. Aika pieneksi jää porukka, joka ei maisterin titteliä voi saada.
Mainitsemaasi opistotason koulutusta ei ole ollut koko EU-jäsenyyden aikana. Kun koulu- ja opistoaste lopetettiin, tilalle tulivat keskiasteen koulutus ja ammattikorkeakoulut.
Sekä Marinilla että opetusministeriöllä on utopistiset tavoitteet. Kaikissa koulutusreformeissa koulutuksen vaativuustasoa on laskettu, ja oppilaitosten yhtiöittäminen on höllentänyt arviointikriteereitä runsaamman rahan saamiseksi valmistuneista. Samoin keskiasteen (toisen asteen) koulutuksessa teoriaosuus on laskenut jatkuvasti, ja vuoden 2017 koulutusreformissa käytännön tunnit oppilaitoksessa tippuivat nollaan.
opiskelu on huokoistettu. Venytetty ajallisesti. Opistot kun muutettiin EU standardien mukaisiksi AMK tutkinnoiksi tapahtui paljon huokoistamista. Runsaasti etäopiskelujaksoja joka monen osalta on ihan jotain muuta kuin tiukkaa opiskelua. Lisäksi on niin että esim insinööriopiskelupaikkojen runsas lisäys on tehnyt sen että tutkintojen vaatimustasoja on jouduttu laskemaan jotta ihmiset ylipäätänsä valmistuisivat.