Joh. 16:22. Niin on myös teillä nyt murhe; mutta minä olen taas näkevä teidät, ja teidän sydämenne on iloitseva.
Tämän uskominen se vasta taito olisi! On totta, että jokainen Kristusta tunnustava on hengen ja tavaran suhteen vaarassa, vaikka muut elävätkin kaikessa rauhassa. Mutta jos tarkkaisimme sitä, mikä meitä odottaa, toki iloitsisimme ja pikemminkin surkuttelisimme maailma parkaa. Sillä mitäpä tuosta, vaikka he mitä hirmuisimmin meitä halveksivatkin.
Mehän emme kuitenkaan voi mitään kadottaa. Jos nyt jotakin menetämme, niin vain selässä kantamamme repun, siis vain kuoren. Ytimen eli sisällön me joka tapauksessa säilytämme ja saamme runsaan korvauksen siitä mitä tänne jätämme.
Toisilla sitä vastoin on vain kuori vähän aikaa. He ovat jo kadottaneet ytimen eli sisällön ja lopulta heidän on luovuttava repustakin ja he jäävät aivan alastomiksi, tyhjiksi. Silloin kaikki muuttuu. Niillä, joilla nyt on yltä kyllin, ei silloin ole mitään. Kun me hetken ajan kärsimme ahdistusta ja vaivaa, noiden toisten on kärsittävä iankaikkisesti hätää ja tuskaa.
Voiko siis olla suurempaa onnettomuutta kuin on se sokeus ja evankeliumin halveksiminen, jolla tämän ajan ihmisiä on rangaistu.
Haluamme rukoilla maailman puolesta, että se autettaisiin näin kauheasta surkeudesta pelastuksen tielle.
Tämän uskominen se vasta taito olisi! On totta, että jokainen Kristusta tunnustava on hengen ja tavaran suhteen vaarassa, vaikka muut elävätkin kaikessa rauhassa. Mutta jos tarkkaisimme sitä, mikä meitä odottaa, toki iloitsisimme ja pikemminkin surkuttelisimme maailma parkaa. Sillä mitäpä tuosta, vaikka he mitä hirmuisimmin meitä halveksivatkin.
Mehän emme kuitenkaan voi mitään kadottaa. Jos nyt jotakin menetämme, niin vain selässä kantamamme repun, siis vain kuoren. Ytimen eli sisällön me joka tapauksessa säilytämme ja saamme runsaan korvauksen siitä mitä tänne jätämme.
Toisilla sitä vastoin on vain kuori vähän aikaa. He ovat jo kadottaneet ytimen eli sisällön ja lopulta heidän on luovuttava repustakin ja he jäävät aivan alastomiksi, tyhjiksi. Silloin kaikki muuttuu. Niillä, joilla nyt on yltä kyllin, ei silloin ole mitään. Kun me hetken ajan kärsimme ahdistusta ja vaivaa, noiden toisten on kärsittävä iankaikkisesti hätää ja tuskaa.
Voiko siis olla suurempaa onnettomuutta kuin on se sokeus ja evankeliumin halveksiminen, jolla tämän ajan ihmisiä on rangaistu.
Haluamme rukoilla maailman puolesta, että se autettaisiin näin kauheasta surkeudesta pelastuksen tielle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.