Miten Maa voi olla talvella lähimpänä Aurinkoa?

Apukoulu kesken!

Ei jäänyt, kävin muutaman kerran kiertokoulua.

Anonyymi kirjoitti:

Ei jäänyt, kävin muutaman kerran kiertokoulua.

Ja senkin väärimpäin.

Maapallo kulkee tuhansien kilometrien tuntinopeudella auringon ympäri lähes ympyrän muotoista rataa. Maapallon etäisyys auringosta vaihtelee vain hyvin vähän.

Mutta kertokaahan miksi valon nopeus vaihtelee sen mukaan, mikä on valon lähteen ja tarkkailijan välinen suhteellinen nopeus, vrt punasiirtymä.
(Monilla fyysikoillakin on kovin erilaisia näkemyksiä valon nopeudesta ja punasiirtymästä.)

Itse väitän, että nopeasti loittonevista kohteista saapuva valo liikkuu meidän horisontissamme hitaammin, kuin vaikkapa auringosta saapuva valo. Eräs tutkija jopa väitti, että voisi olla mahdollista havaita seisovaakin valoa, joka olisi lähtöisin valonnopeudeölla loittonevasta kohteesta. Tuollaista valoa kun saisi huusholliin, niin sähkövaloista voisi varmaan luopua kokonaan.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo kulkee tuhansien kilometrien tuntinopeudella auringon ympäri lähes ympyrän muotoista rataa. Maapallon etäisyys auringosta vaihtelee vain hyvin vähän.

Mutta kertokaahan miksi valon nopeus vaihtelee sen mukaan, mikä on valon lähteen ja tarkkailijan välinen suhteellinen nopeus, vrt punasiirtymä.
(Monilla fyysikoillakin on kovin erilaisia näkemyksiä valon nopeudesta ja punasiirtymästä.)

Itse väitän, että nopeasti loittonevista kohteista saapuva valo liikkuu meidän horisontissamme hitaammin, kuin vaikkapa auringosta saapuva valo. Eräs tutkija jopa väitti, että voisi olla mahdollista havaita seisovaakin valoa, joka olisi lähtöisin valonnopeudeölla loittonevasta kohteesta. Tuollaista valoa kun saisi huusholliin, niin sähkövaloista voisi varmaan luopua kokonaan.

Lue lisää

Tuosta vosi vetää johtopäätöksen että aamuaurinko, jolloin tarkkailija lähestyy aurinkoa maan pyörimisnopeudella on sinisempää ja lyhytaaltoisemopaa, kuin ilta-aurinko, jolloin tarkkailija vastaavasti loittonee maan pyörimisnopeudella auringosta. Päiväntasaajalla ilmiö luonnollisesti voimakkaampi, kuin täällä lähellä napaa.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo kulkee tuhansien kilometrien tuntinopeudella auringon ympäri lähes ympyrän muotoista rataa. Maapallon etäisyys auringosta vaihtelee vain hyvin vähän.

Mutta kertokaahan miksi valon nopeus vaihtelee sen mukaan, mikä on valon lähteen ja tarkkailijan välinen suhteellinen nopeus, vrt punasiirtymä.
(Monilla fyysikoillakin on kovin erilaisia näkemyksiä valon nopeudesta ja punasiirtymästä.)

Itse väitän, että nopeasti loittonevista kohteista saapuva valo liikkuu meidän horisontissamme hitaammin, kuin vaikkapa auringosta saapuva valo. Eräs tutkija jopa väitti, että voisi olla mahdollista havaita seisovaakin valoa, joka olisi lähtöisin valonnopeudeölla loittonevasta kohteesta. Tuollaista valoa kun saisi huusholliin, niin sähkövaloista voisi varmaan luopua kokonaan.

Lue lisää

Valonlähteen liike ei vaikuta siitä lähtevän valon nopeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Valonlähteen liike ei vaikuta siitä lähtevän valon nopeuteen.

Miten sitten selität punasiirtymän?

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta vosi vetää johtopäätöksen että aamuaurinko, jolloin tarkkailija lähestyy aurinkoa maan pyörimisnopeudella on sinisempää ja lyhytaaltoisemopaa, kuin ilta-aurinko, jolloin tarkkailija vastaavasti loittonee maan pyörimisnopeudella auringosta. Päiväntasaajalla ilmiö luonnollisesti voimakkaampi, kuin täällä lähellä napaa.

Lue lisää

Reseptorien sammuminen sinistää valon.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo kulkee tuhansien kilometrien tuntinopeudella auringon ympäri lähes ympyrän muotoista rataa. Maapallon etäisyys auringosta vaihtelee vain hyvin vähän.

Mutta kertokaahan miksi valon nopeus vaihtelee sen mukaan, mikä on valon lähteen ja tarkkailijan välinen suhteellinen nopeus, vrt punasiirtymä.
(Monilla fyysikoillakin on kovin erilaisia näkemyksiä valon nopeudesta ja punasiirtymästä.)

Itse väitän, että nopeasti loittonevista kohteista saapuva valo liikkuu meidän horisontissamme hitaammin, kuin vaikkapa auringosta saapuva valo. Eräs tutkija jopa väitti, että voisi olla mahdollista havaita seisovaakin valoa, joka olisi lähtöisin valonnopeudeölla loittonevasta kohteesta. Tuollaista valoa kun saisi huusholliin, niin sähkövaloista voisi varmaan luopua kokonaan.

Lue lisää

Seisovan valon pitää syntyä seisontapaikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo kulkee tuhansien kilometrien tuntinopeudella auringon ympäri lähes ympyrän muotoista rataa. Maapallon etäisyys auringosta vaihtelee vain hyvin vähän.

Mutta kertokaahan miksi valon nopeus vaihtelee sen mukaan, mikä on valon lähteen ja tarkkailijan välinen suhteellinen nopeus, vrt punasiirtymä.
(Monilla fyysikoillakin on kovin erilaisia näkemyksiä valon nopeudesta ja punasiirtymästä.)

Itse väitän, että nopeasti loittonevista kohteista saapuva valo liikkuu meidän horisontissamme hitaammin, kuin vaikkapa auringosta saapuva valo. Eräs tutkija jopa väitti, että voisi olla mahdollista havaita seisovaakin valoa, joka olisi lähtöisin valonnopeudeölla loittonevasta kohteesta. Tuollaista valoa kun saisi huusholliin, niin sähkövaloista voisi varmaan luopua kokonaan.

Lue lisää

Ehkä tuollaisia seisovia valoja onkin!?
Niitä on vaan vaikea havaita.

Anonyymi kirjoitti:

Valonlähteen liike ei vaikuta siitä lähtevän valon nopeuteen.

Tuohan on aivan totta. Valo toki lähtee kappaleesta aina kaikissa oloissa vakionopeudella. Mutta kysymys olikin siitä, että jos valoa säteilevä kappale etääntyy tarkkailijasta, niin onko valon nopeus tällöin hidastunut kappaleen loittonemisnopeudella tarkkailijan horisontissa? Tästähän on kysymys tähtitieteellisessä punasiirtymäilmiössä, vai kuinka?

Sano toi vihreille ja selitä huumepössyille mitä tarkoittaa nutation- ja precession-liike.
Ei. Nuo ei ole synonyymejä elokapinaliikkeelle, missä pössyää tukevasti ilmakehässä.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo kulkee tuhansien kilometrien tuntinopeudella auringon ympäri lähes ympyrän muotoista rataa. Maapallon etäisyys auringosta vaihtelee vain hyvin vähän.

Mutta kertokaahan miksi valon nopeus vaihtelee sen mukaan, mikä on valon lähteen ja tarkkailijan välinen suhteellinen nopeus, vrt punasiirtymä.
(Monilla fyysikoillakin on kovin erilaisia näkemyksiä valon nopeudesta ja punasiirtymästä.)

Itse väitän, että nopeasti loittonevista kohteista saapuva valo liikkuu meidän horisontissamme hitaammin, kuin vaikkapa auringosta saapuva valo. Eräs tutkija jopa väitti, että voisi olla mahdollista havaita seisovaakin valoa, joka olisi lähtöisin valonnopeudeölla loittonevasta kohteesta. Tuollaista valoa kun saisi huusholliin, niin sähkövaloista voisi varmaan luopua kokonaan.

Lue lisää

Maan kiertoradalla Auringon ympärysmitalla on 938 miljoonaa kilometriä, ja sitä pidetään keskimäärin 150 000 000 km: n päässä siitä. Nopeus, jolla matkustamme, on 107,280 km / h.

Astronominen yksikkö AU on 149 597 871km eli...ääähhh....

Meinasin kertoa koko litanian kunnes tajusin kopioida wikipediasta:

"Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU, engl. Astronomical Unit) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä. Maapallo kiertää siis Aurinkoa keskimäärin yhden astronomisen yksikön etäisyydellä. Astronominen yksikkö on paikallaan pysyvän Auringon ja Maan, joka kulkee lähes pyöreää ellipsimäistä kiertorataa pitkin, välisen etäisyyden aritmeettinen keskiarvo lievän etäisyyden vaihtelun vuoksi, kun janan alkupiste on Maan keskipisteessä ja janan loppupiste Auringon keskipisteessä. Etäisyys Maan pinnalta Auringon pinnalle ei siis ole astronomista yksikköä vastaava vaan lyhyempi etäisyys. Astronominen yksikkö vastaa 4,84 · 10−6 parsekia tai 1,581 · 10−5 valovuotta tai noin 215 Auringon sädettä. Auringon säde on noin 0,005 astronomista yksikköä.[1]"

Anonyymi kirjoitti:

Miten sitten selität punasiirtymän?

Valon aallonpituudella ei tietääkseni ole mitään tekemistä sen nopeuden kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo kulkee tuhansien kilometrien tuntinopeudella auringon ympäri lähes ympyrän muotoista rataa. Maapallon etäisyys auringosta vaihtelee vain hyvin vähän.

Mutta kertokaahan miksi valon nopeus vaihtelee sen mukaan, mikä on valon lähteen ja tarkkailijan välinen suhteellinen nopeus, vrt punasiirtymä.
(Monilla fyysikoillakin on kovin erilaisia näkemyksiä valon nopeudesta ja punasiirtymästä.)

Itse väitän, että nopeasti loittonevista kohteista saapuva valo liikkuu meidän horisontissamme hitaammin, kuin vaikkapa auringosta saapuva valo. Eräs tutkija jopa väitti, että voisi olla mahdollista havaita seisovaakin valoa, joka olisi lähtöisin valonnopeudeölla loittonevasta kohteesta. Tuollaista valoa kun saisi huusholliin, niin sähkövaloista voisi varmaan luopua kokonaan.

Lue lisää

Miksi valo kulkee vedessä hitaammin ja varsinkin kuin tyhjiössä? Fotonillahan ei ole massaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta vosi vetää johtopäätöksen että aamuaurinko, jolloin tarkkailija lähestyy aurinkoa maan pyörimisnopeudella on sinisempää ja lyhytaaltoisemopaa, kuin ilta-aurinko, jolloin tarkkailija vastaavasti loittonee maan pyörimisnopeudella auringosta. Päiväntasaajalla ilmiö luonnollisesti voimakkaampi, kuin täällä lähellä napaa.

Lue lisää

Wanha kansa sanoi: "Aamuruska, päivä paska"

Anonyymi kirjoitti:

Valonlähteen liike ei vaikuta siitä lähtevän valon nopeuteen.

Näin on. Valo on yhtä nopea kaikkialla. Valon nopeuteen pääsemiseen massa muuttuu äärettömäksi.

t: Seniori Einstein

Anonyymi kirjoitti:

Miten sitten selität punasiirtymän?

Punasiirtymä johtuu taivaankappeleiden (tähtien, galaksien) painovoiman avaruuden kaarevuuden vaikutuksesta.

t: Stephen Hawking jr.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. Valo on yhtä nopea kaikkialla. Valon nopeuteen pääsemiseen massa muuttuu äärettömäksi.

t: Seniori Einstein

Valo on ilman muuta yhtä nopea kaikkialla. Ei sitä ole tässä kukaan kyseenalaistanut.
Mutta kysymyshän oli tästä: Nopeuskin lienee aina suhteellista riippuen valolähteen ja havainnoitsijan keskinäisestä nopeudesta toistensa suhteen. Tästä kai seuraa se, että valo voi kulkea hyvinkin hitaasti, jos se on lähtenyt liikkeelle kappaleesta, joka loitonee hyvin nopeasti. Vai olenko jotenkin väärässä?

Anonyymi kirjoitti:

Punasiirtymä johtuu taivaankappeleiden (tähtien, galaksien) painovoiman avaruuden kaarevuuden vaikutuksesta.

t: Stephen Hawking jr.

Saattaa johtua siitäkin, mutta tähtitieteessä punasiirtymällä arvioidaan yleensä kaukaisten kohteiden loittonemisnopeutta maahan nähden.

t: Matti Maalta Vaan

Anonyymi kirjoitti:

Saattaa johtua siitäkin, mutta tähtitieteessä punasiirtymällä arvioidaan yleensä kaukaisten kohteiden loittonemisnopeutta maahan nähden.

t: Matti Maalta Vaan

Valon nopeus ja sen suhteellinen luonne on kokemusten mukaan vaikea ymmärtää korkeakoulutasollakin, mutta oheinen Nasan video selkeyttää erinomaisesti valon nopeuden luonnetta ja sen suhteellista riippuvuutta kulloisestakin tarkasteluvinkkelistä. https://www.youtube.com/watch?v=QUlCJ0ksEvo

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus ja sen suhteellinen luonne on kokemusten mukaan vaikea ymmärtää korkeakoulutasollakin, mutta oheinen Nasan video selkeyttää erinomaisesti valon nopeuden luonnetta ja sen suhteellista riippuvuutta kulloisestakin tarkasteluvinkkelistä. https://www.youtube.com/watch?v=QUlCJ0ksEvo

Lue lisää

Eli periaatteessa, kun onnistut saamaan lähes valonnopeudella poistuvasta valonlähteestä hyvin hitaasti liikkuvat valoaallot talteen peräkamariisi, niin niillä voisi parhaassa tapauksessa pärjätä vaikkapa seuraavaan kevääseen. Sinänsä valo on hyvin pysyvää ja se sammuu (=muuttuu lämmöksi) vasta osuessaan kiinteisiin valoa läpäisemättömiin esteisiin.

Taidanpa ottaa toisen kossun!

Anonyymi kirjoitti:

Valon nopeus ja sen suhteellinen luonne on kokemusten mukaan vaikea ymmärtää korkeakoulutasollakin, mutta oheinen Nasan video selkeyttää erinomaisesti valon nopeuden luonnetta ja sen suhteellista riippuvuutta kulloisestakin tarkasteluvinkkelistä. https://www.youtube.com/watch?v=QUlCJ0ksEvo

Lue lisää

No, tuo oli kyllä silmät avaava video. Useimmat varmaan osaavat jo tuosta päätellä, että tänne saapuvan valon nopeus riippuu lähinnä siitä, millä nopeudella säteilevä kappale etääntyy tai lähestyy meitä. Näin ainakin peruskoulun oppimäärällä arvellen.

t: Matti Maalta Vaan

Anonyymi kirjoitti:

Reseptorien sammuminen sinistää valon.

Höpön höpön

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan on aivan totta. Valo toki lähtee kappaleesta aina kaikissa oloissa vakionopeudella. Mutta kysymys olikin siitä, että jos valoa säteilevä kappale etääntyy tarkkailijasta, niin onko valon nopeus tällöin hidastunut kappaleen loittonemisnopeudella tarkkailijan horisontissa? Tästähän on kysymys tähtitieteellisessä punasiirtymäilmiössä, vai kuinka?

Lue lisää

Erityisen suhteellisuusteorian perustana on se ajatus, että valon nopeus on aina sama riippumatta valonlähteen tai valoa havainnoivan nopeudesta. Tästä sitten seuraa kaikki muu eli ajan hidastuminen nopeuksien vuoksi ja se, ettei ole olemassa yksikäsitteistä hetkeä "nyt" kahdelle eri paikassa sijaitsevalle tarkkailijalle.

Fysiikkapalstalla aiheesta keskustellaan tämän tästä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16899911/paikallinen-ylivalonnopeus

Anonyymi kirjoitti:

Valon aallonpituudella ei tietääkseni ole mitään tekemistä sen nopeuden kanssa.

Kyllä kai sillä on paljonkin tekemistä valon nopeuden kanssa silloin, kun puhataan tähtitieteilijöiden punasiirtymästä. Mutta siinä lienet oikeassa, että esimerkiksi liikennevaloista lähtevät valon säteet etenevät ilmassa likimain samalla nopeudella valon väristä ja siis aallon pituudesta riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Erityisen suhteellisuusteorian perustana on se ajatus, että valon nopeus on aina sama riippumatta valonlähteen tai valoa havainnoivan nopeudesta. Tästä sitten seuraa kaikki muu eli ajan hidastuminen nopeuksien vuoksi ja se, ettei ole olemassa yksikäsitteistä hetkeä "nyt" kahdelle eri paikassa sijaitsevalle tarkkailijalle.

Fysiikkapalstalla aiheesta keskustellaan tämän tästä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16899911/paikallinen-ylivalonnopeus

Lue lisää

Onkohan tuo suhteellisuusteoria valon nopeuden osalta testattu kunnolla koskaan?
Täytyy kyllä sanoa, että en oikein jaksa uskoa noitten kaavojen kaikkivoipaisuuteen tässä kohtaa. Voin toki olla väärässäkin.

Mutta hyvä linkki, kiitos siitä!

Anonyymi kirjoitti:

Saattaa johtua siitäkin, mutta tähtitieteessä punasiirtymällä arvioidaan yleensä kaukaisten kohteiden loittonemisnopeutta maahan nähden.

t: Matti Maalta Vaan

Ettet nyt sekoita dopplerin lakiin jossa ambulanssin hälyytysääni kuulostaa tiheämmältä lähestyessä ja taaemmalta ohi mentyään. Äänen nopeushan ilmassa merenpinnan tasolla on 1 mach.

Anonyymi kirjoitti:

Ettet nyt sekoita dopplerin lakiin jossa ambulanssin hälyytysääni kuulostaa tiheämmältä lähestyessä ja taaemmalta ohi mentyään. Äänen nopeushan ilmassa merenpinnan tasolla on 1 mach.

Lue lisää

Avaruudessa ei kukaan kuule ääntäsi kun ei ole ilmaa tai muutakaan kaasukehää.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä tuollaisia seisovia valoja onkin!?
Niitä on vaan vaikea havaita.

Ilta rusko aamu paska

Anonyymi kirjoitti:

Ettet nyt sekoita dopplerin lakiin jossa ambulanssin hälyytysääni kuulostaa tiheämmältä lähestyessä ja taaemmalta ohi mentyään. Äänen nopeushan ilmassa merenpinnan tasolla on 1 mach.

Lue lisää

Taidanpa sekoittaa, sillä juuri siitä punasiirtymässä on kysymys.. https://fi.wikipedia.org/wiki/Punasiirtymä

Persuhumoristi voisi ottaa koronarokotteen ja näin vähentää lainarahan tarvetta.

Anonyymi kirjoitti:

Persuhumoristi voisi ottaa koronarokotteen ja näin vähentää lainarahan tarvetta.

En nyt taida olla persu ja luulen, että sinä lienet varsin jäävi minua arvioimaan..

Anonyymi kirjoitti:

En nyt taida olla persu ja luulen, että sinä lienet varsin jäävi minua arvioimaan..

Moni on piilopersu.
Moni on niin piilopersu, että ei tiedä sitä itsekään.

Anonyymi kirjoitti:

Persuhumoristi voisi ottaa koronarokotteen ja näin vähentää lainarahan tarvetta.

Alienien polttoaineverotusta voisi korottaa.

Anonyymi kirjoitti:

En nyt taida olla persu ja luulen, että sinä lienet varsin jäävi minua arvioimaan..

Osui ja upposi. Persutrolli tunnistettu ja tuhottu.

Ilmankos mä meinaan kallistua aina aurinkoa kohti pienessä laitamyötäisessä

Lopeta jo tuo . . . Peruskoulun ala-asteella jo opitaan, että maan rata on hieman epäkesko. Sen vuoksi olemme joulun tienoilla lähimpänä aurinkoa ja juhannuksena kauimpana.

Anonyymi kirjoitti:

Lopeta jo tuo . . . Peruskoulun ala-asteella jo opitaan, että maan rata on hieman epäkesko. Sen vuoksi olemme joulun tienoilla lähimpänä aurinkoa ja juhannuksena kauimpana.

Lue lisää

Aurinkoa lähimpänä eli perihelissä olemme karkausvuosista riippuen noin tammikuun toisen ja neljännen päivän välimaastossa.

Luulen, että tosi harvat tämän palstan lukijoista ymmärtävät, kuinka se voisi olla mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Luulen, että tosi harvat tämän palstan lukijoista ymmärtävät, kuinka se voisi olla mahdollista.

Tuokin on hyvä osoitus suomalaisesta velkarahalla pönkitetystä oleskeluyhteiskunnasta. Ihmisiltä puuttuu peruskoulutason teoreettinen tuntemus oikeastaan kaikkeen. Se tuntuu useimmille riittävän, kun rahaa saa seinästä ja yökerhot ovat taas auki. Surullista, sillä tällainen yhteiskunta on vääjäämättä tuhon tiellä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuokin on hyvä osoitus suomalaisesta velkarahalla pönkitetystä oleskeluyhteiskunnasta. Ihmisiltä puuttuu peruskoulutason teoreettinen tuntemus oikeastaan kaikkeen. Se tuntuu useimmille riittävän, kun rahaa saa seinästä ja yökerhot ovat taas auki. Surullista, sillä tällainen yhteiskunta on vääjäämättä tuhon tiellä.

Lue lisää

Luulis et koronatuet ainakin loppuu pian kesken ja kaikki kommunisti laitokset kaatuu.

Jos nostit sekunnissa, omaat 1.6 hevosvoimaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos nostit sekunnissa, omaat 1.6 hevosvoimaa.

Aivan oikein. Hetken ihmisestäkin irtoaa melkoisia tehoja, mutta vaikkapa 10 minuutin rupeamalla 0,3 hevosvoimaa on jo kova tulos.

Minä en huomannut mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Tuokin on hyvä osoitus suomalaisesta velkarahalla pönkitetystä oleskeluyhteiskunnasta. Ihmisiltä puuttuu peruskoulutason teoreettinen tuntemus oikeastaan kaikkeen. Se tuntuu useimmille riittävän, kun rahaa saa seinästä ja yökerhot ovat taas auki. Surullista, sillä tällainen yhteiskunta on vääjäämättä tuhon tiellä.

Lue lisää

"Tuokin on . . . "
Juuri noin. VALITETTAVASTI !

Liikkuuko, niin mikä? Mutta jos tarkoitit maapalloa, niin kyllä se teoreettisesti tarkasteltuna painuu, jos hyppäät jossakin kulkuneuvossa. Tosin se nousee takaisin, kun laskeudut takaisin sille pinnalle, josta juuri hyppäsit. Kliffaa?

On sinulla rassulla pelot!

Oletko itse vähän vajaa älykkyydeltäsi?

Anonyymi kirjoitti:

Oletko itse vähän vajaa älykkyydeltäsi?

Riippuu ihan siitä, mihin vertaa, ystävä hyvä!

Koska ei ole mitään ilmastonmuutosta niin ei ole ilmakehääkään. Eli säteet tulevat vain pääsi sisältä.

Vastaava suunnitelma on tehty jo Kuulle.
https://www.youtube.com/watch?v=bZIgda01k6o

Jeesus?

Miksi esim. auto ei sinkoa hirvittävää vauhtia taaksepäin kun sen ajovalot sytytetään? Onko koko maailmanjärjestyksen selitys, voiman ja vastavoiman lakeineen, suurta kusetusta?

Valo on aaltoliikettä ja mikä siinä sitten aaltoilee? Vastaus on, että elektromagneettinen kenttä aaltoilee ja fotonit ovat tässä kenttä esiintyviä poikkeamia perustilaan.

Miksi aallon nopeus on sitten vakio? Koska tyhjiön permeabiliteetti ja permittiivisyys lienevät vakioita, joten Maxwellin kenttäyhtälöiden suora seuraus on se, että valonnopeuskin on vakio.

Näkyvä valo syntyy pääosin siitä, että atomien elektronit siirtyvät virittyneestä tilasta perustilaan ja näin sähkömagneettinen kenttä muuttuu kyseisen värähtelijän toimesta ja seuraa sähkömagneettinen aalto (eli valoaalto jos aallon aallonpituudet ovat oikeanlaiset)

Anonyymi kirjoitti:

Miksi esim. auto ei sinkoa hirvittävää vauhtia taaksepäin kun sen ajovalot sytytetään? Onko koko maailmanjärjestyksen selitys, voiman ja vastavoiman lakeineen, suurta kusetusta?

Lue lisää

niinno, onko valolla massa vai vaan massan luonne? Muistaakseni joskus väitettiin että esim auringon valo taipuu (jotenkin kaartuu?) maan vetovoimakentässä ikään kuin valolla olisi massa??

Anonyymi kirjoitti:

Miksi esim. auto ei sinkoa hirvittävää vauhtia taaksepäin kun sen ajovalot sytytetään? Onko koko maailmanjärjestyksen selitys, voiman ja vastavoiman lakeineen, suurta kusetusta?

Lue lisää

Kyllä se auto singahtaa taaksepäin mutta voima on sen verran mitätön verrattuna vaikkapa tien kitkaan ettei sitä havaitse mitenkään.

Miten voisit arvioida. No tämä on helppoa, arvioi kuinka paljon valoenergiaa on yhdessä kuutiometrin tilavuudessa (J/m^3) tämä on sama kuin (Nm/m^3 eli N/m^2 eli Pa) ja näin voit selvittää kuinka suurella paineella valo työntää autoa taaksepäin ja voiman saat kun arvioit lähteneen valonsädekimpun pinta-alaa.

Anonyymi kirjoitti:

Valo on aaltoliikettä ja mikä siinä sitten aaltoilee? Vastaus on, että elektromagneettinen kenttä aaltoilee ja fotonit ovat tässä kenttä esiintyviä poikkeamia perustilaan.

Miksi aallon nopeus on sitten vakio? Koska tyhjiön permeabiliteetti ja permittiivisyys lienevät vakioita, joten Maxwellin kenttäyhtälöiden suora seuraus on se, että valonnopeuskin on vakio.

Näkyvä valo syntyy pääosin siitä, että atomien elektronit siirtyvät virittyneestä tilasta perustilaan ja näin sähkömagneettinen kenttä muuttuu kyseisen värähtelijän toimesta ja seuraa sähkömagneettinen aalto (eli valoaalto jos aallon aallonpituudet ovat oikeanlaiset)

Lue lisää

Vanha populistinen kysymys, että voisiko joskus jollain vehkeellä tai kepulikonstilla ylittää valon nopeuden. Jo yhden miljardin valovuoden pituisella matkalla valon nopeus on suorastaan käyttökelvottoman hidas.

Kyselyikäinen huomionkipeä tapaus. Joka palstalla on omansa.