Vampyyri nimeltään Jaottelija (rajatilapersoonallisuus)
"Jaottelija näkee ihmiset hyvinä tai pahoina ja harrastaa viha-rakkaus-suhteita. Hän nostaa sinut ensin jalustalle, mutta olet siellä vain pudotusta varten. Ensin hän ihannoi, mutta muutut hetkessä pahan ruumiillistumaksi, jos hänestä tuntuu, että olet tehnyt pienintäkään vääryyttä häntä kohtaan tai hylännyt hänet. Sen jälkeen homma menee rumaksi. Päädyt hänen mustalle listalle, ja sen jälkeen vampyyri muuttuu armottomaksi kostajaksi, joka murskaa vihallaan. Julmuus on jaottelijan erikoisalaa. Jaottelija voi uhata itsemurhalla riidan aikana tai vihoissaan olessaan. Jaottelijalla on kuudes aisti ja hän aistii, kuinka ihmisiä voi kääntää toisiaan vastaan. Jaottelijat voivat pilata koko yhteisön ilmapiirin. Hankaluutena on se, että jaottelija on usein vakuuttava, joten pystyy käännyttämään vaikka toisen oman äidin (tai avioerojuristin tai sosiaalityöntekijät) uhriaan vastaan. "
Jos ei ole hereillä ja perillä jaottelija-vampyyrin pelaamast pelistä myrkytys vaara on aivan todellinen, ja henkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen vapaus voi olla mennyttä. Olisi hyvä, jos ihmiset perehtyisivät edes psykologian perusteisiin, ja ihmistyyppehin, ja yleisimpiin häiriöihin, koska perustieto ei ole pahasta, näin välttyy monelta myrkyttäjä-vampyyreistä. He eivät ole leikin asia. Peli voi olla todella kovaa, ja koitua kohtaloksi.
"Jaottelija näkee ihmiset hyvinä tai pahoina ja harrastaa viha-rakkaus-suhteita. Hän nostaa sinut ensin jalustalle, mutta olet siellä vain pudotusta varten. Ensin hän ihannoi, mutta muutut hetkessä pahan ruumiillistumaksi, jos hänestä tuntuu, että olet tehnyt pienintäkään vääryyttä häntä kohtaan tai hylännyt hänet. Sen jälkeen homma menee rumaksi. Päädyt hänen mustalle listalle, ja sen jälkeen vampyyri muuttuu armottomaksi kostajaksi, joka murskaa vihallaan. Julmuus on jaottelijan erikoisalaa. Jaottelija voi uhata itsemurhalla riidan aikana tai vihoissaan olessaan. Jaottelijalla on kuudes aisti ja hän aistii, kuinka ihmisiä voi kääntää toisiaan vastaan. Jaottelijat voivat pilata koko yhteisön ilmapiirin. Hankaluutena on se, että jaottelija on usein vakuuttava, joten pystyy käännyttämään vaikka toisen oman äidin (tai avioerojuristin tai sosiaalityöntekijät) uhriaan vastaan. "
Jos ei ole hereillä ja perillä jaottelija-vampyyrin pelaamast pelistä myrkytys vaara on aivan todellinen, ja henkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen vapaus voi olla mennyttä. Olisi hyvä, jos ihmiset perehtyisivät edes psykologian perusteisiin, ja ihmistyyppehin, ja yleisimpiin häiriöihin, koska perustieto ei ole pahasta, näin välttyy monelta myrkyttäjä-vampyyreistä. He eivät ole leikin asia. Peli voi olla todella kovaa, ja koitua kohtaloksi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jotkut ammattilaiset eivät edes aloita hoitosuhdetta rajatilapersoonallisen henkilön kanssa, koska he tunnistavat ovat rajansa, koska empaatikot vaikka olisivatkin parhaimpia ammattilaisia voivat väsyä itse tällaisen potilaan kanssa, joten ei ihan pieni "myrkynkeittäjä" tämänkaltainen ihminen. Se kertoo siitä, miten tavallisen ihmisen käy, jos ei pidä silmiään auki ja vaistot valppaina.
Kyllä, juuri näin.
Rajatilapersoonallisuus eli epävakaa persoonallisuus.
Tunneherkkyys ja tunnesäätelymenetelmien puute
Kasvuympäristö pitänyt tunteiden osoittamista turhana, joka johtaa ääri-ilmaisuun tai estää ne kokonaan.
Tunteisiin vastaaminen suurella intensiteetillä ja impulsiivisuus
Ymmärtämättömät, radikaalit ja ailahtelevat mielipiteet
Itsetuhoisuus sisäisen vihan käsittelyyn
Tyhjyyden kokemus
Tuosta manipulointikyvystä en tiedä, epävakailla ongelmia yleensä ihan kaikkien kanssa. Mahdollisten lähellä pysymistä haluavien ymmärrettävä impulsiivisuuden olevan kyseisen häiriön aiheuttama
Siksi ettei kukaan ajattele sen johtuvan hänestä itsestään, vaan epävakaan omasta persoonasta.
Mielestäni kirjoitat nyt narsistista. Minulla on todettu epävakaa persoonallisuushäiriö, mutta en ole tuollainen. Hallitsen tänä päivänä tunteitani ihmisten kanssa aika hyvin, mutta en osaa säädellä niitä. Eli sisälläni velloo, tunteet menee ihan omaa rataa ylös alas, kysymättä minulta lupaa ja kertomatta siitä ennalta. Mutta kuka siitä kärsii, niin lähinnä minä itse. Takana on ne ajat, kun purin pahaa oloani raivoamalla muihin.
Kostonhimoinen en ole ollut koskaan, vaan kärsin riidoista ja haluan sopia ne mahdollisimman pian, jos se vain on mahdollista. Se, miksi olen tällainen persoona, juontaa turvattomaan lapsuuteen. Epävakaa tulen olemaan varmaan aina, mutta en pura sitä oloani muihin. Ei ole mukavaa, kun ei tiedä millä fiiliksellä aamulla herää. Ja ihan pikku juttu voi suistaa koko päivän raiteiltaan. Älkää tuomitko, ennen kuin tiedätte miltä tuntuu elää tunnevaihtelujen kanssa.
En ole aloittaja mutta haluan kommentoida tätä viestiäsi. Kiitos avoimesta ja rehellisestä viestistä. Sitähän ei saa kukaan valita, millaiseen perheeseen ja olosuhteisiin syntyy. Periaatteessa kuka vain, joka syntyy todella epävakaisiin oloihin ja perheeseen voi saada vaikka minkälaisen häiriön ja edelleen diagnoosin lapsuuden epävakauden kautta. Tuossa kohtaa kukaan ei voi kyllä paukutella henkseleitä ja todella naiiviakin on repiä iloa toisen kärsimyksestä. Tuo epävakaa persoonallisuushäiriö liippaa ehkä läheltä kaksisuuntaista, ainakin oirehdinnalta, vaikka toisen ajatellaan olevan mielessä mielisairaus ja toisen persoonassa persoonan häiriö. Persoona, mieli ja aivot silti kaikki liittyy toisiinsa kiinteästi ja sekä mielen että persoonan sairauksia hoidetaan lääkitykselle, mikä edelleen vaikuttaa aivoihin eli kaikki nuo siis vaikuttaa toisiinsa ja ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa.
Itse ajattelen ja olen lääketieteestä ymmärtänytkin, että epävakaalla persoonallisuudella on kyllä mahdollisuus eheytyä, aika monella persoonallisuushäiriöllä. Tuossa sinun viestissäsi jo huomaa, että sinä olet sillä kasvun ja eheytymisen tiellä, asioissa on jo tapahtunut muutoksia, tiedostat, tunnistat ja osaat nimetä asioita. Tuo on todella hyvä tilanne. Tarvitset ihmissuhteissa nyt ja jatkossa sitä turvaa. Epävakaa tarvitsee erityisesti vakaan vierelleen, ei toista epävakaata. :)
Olosuhteet vaikuttaa myös siihen pystyykö ihminen toimimaan tasapainossa.
Kyllä ja ne lapsuuden olosuhteet vaikuttaa siihen, tuleeko ihmisen sisälle perusturva tai turva ja se on etenkin sitä myöhempää elämää varten, toki vaikuttaa jo siellä. Ylipäätään se, että on perusturvallisuudentunne vaikuttaa moniin asioihin elämässä ja on välttämätön, jotta jokainen kehitysvaihe käydään menestyksellisesti läpi.
Kiitos ymmärryksestä :) Olen jostain syystä vetänyt puoleeni niitä muita epävakaita aiemmin. Viimeisenä tapailusuhde, jossa toinen oli räikeästi sitä, mitä minäkin olen. Mutta ei osaa mennä itseensä, eli ei siis ole toipumisen tiellä. Tai sitten kun "menee itseensä", toteaa vaan ettei osaa eikä pysty. Jokainen pystyy, niin halutessaan. Mutta kyse on itsestäni, ei hänestä, mutta hän toimi peilinä.
Olen löytänyt turvallisia ihmissuhteita, sellaisia jotka tukevat toipumistani ja kannustavat vetämään rajoja. Olen joutunut jättämään taakseni niitä ihmissuhteita, joita on tullut elämään, kun olen ollut vähän liiaksi myötäeläjä. Väärällä tavalla myotäelävillä ihmisillä on valitettavasti liiallisia odotuksia toisilta ihmisiltä. Ei ihmissuhteiden pidä olla mitään kaupankäyntiä. Se oma arvo tulee löytää omasta sisimmässä, eikä jatkuvasti hakea sitä itsen ulkopuolelta, toisilta ihmisiltä. Olen ollut ankara ja vaativa muita kohtaan, koska olen ollut sitä itselleni.
Välillä on näiden uusienkin ihmisten kanssa meinannut tulla ongelmia, kun on ollut vaikeuksia luottaa kehenkään. Viikonloppuna pystyin avautumaan tällaisestakin tuntemuksesta, kun sen eräs tilanne minussa laukaisi. Ei ole sen toisen ihmisen vika, jos minä olen kerännyt huonoja kokemuksia ihmisten kautta. Onneksi huomasin ajoissa, mistä ne tunteet kumpuavat, enkä esimerkiksi lähtenyt hyökkäämään toista vastaan. Mutta melkein sen tein, kun esitin epäluottamuskysymyksen hänelle. Puhumalla sen selvitin ja toinen tuntui ymmärtävän minua hyvin.
Näen sen niin, että tuskan täytyy kasvaa riittävän suureksi, että pääsee sieltä oman itsekeskeisyyden vankilasta ja yksinäisyydestä ulos. Että ei projisoi toisten kautta enää omia tuntemuksiaan, eikä liitä jotain tuntemusta niihin aiempiin huonoihin kokemuksiin toisista ihmisistä. Oppii kuulemaan ja näkemään muita, kunnioittamaan heidän rajojaan, luopumatta kuitenkaan niistä omista rajoista.
Vielä tässä on kuitenkin matkaa siihen, että uskaltaisin aloittaa tai edes toivoa jonkinlaista parisuhdetta. Mutta hyviä, aitoja ystävyyssuhteita olen löytänyt. Sellaisia missä ei ole taka-ajatuksia tai hintalappua. Olen oppinut välittämään itsestäni ja sitä kautta oppinut välittämään muista. Tärkeää on ollut hyväksyä se, etten ole kaikissa asioissa edes välttävästi hyvä. On lupa epäonnistua ja olla vajavainen. Ei ollenkaan helppoa ja vaatii jatkuvaa huomiota ja työstöä. Jotkut syntyy "valmiina" ja toisille elämä on matkantekoa.
Se voidaan viedä ihmiseltä myös myöhemmin huomaathan
Jotenkin väsyttävää kuunnella etukammarin narsistien diagnoosia/jaottelua muista ihmisistä. Älkää ahdistelko/vainotko uusia uhreja, niin ei tarvitse kohdata viallisia ihmisiä. Ne ei kuitenkaan kykene teitä palvelemaan riittävän hyvin.
Asiat voi tällaisessa tilanteessa näyttää miltä tahansa. Lisäksi täällä saa kirjoittaa nimettömänä. Miten moraaliton tilanne
Tietääkaeni myrkyttäjä-vampyyri ei nyt ainakaan vielä ole psykologinen termi😂
Ei kaikki ihmisten negatiiviset ominaisuudet ole mielentilahäiriöitä, monet on ihan oman tahdon mukaista toimintaa.
Jotkut normaalit reaktiotkin joihinkin todellisiin (ahdistaviin ja pelottaviin) asioihin voidaan joskus luokitella virheellisesti mielenhäiriöiksi tai jopa persoonallisuushäiriöiksi. Sitten on niitäkin ihmisiä, jotka rakastaa tuottaa toisille negatiivisia reaktioita ja ajaa tietoisesti tilanteisiin, joissa tuollaisia reaktioita tapahtuu, joita voivat sitten viihteenä kyökkipsykolosoida ja analysoida keskenään. Ehkä jotkut saa siitä jotain itselleen. Toisaalta se sitten kertoo niistä ihmisistä, jotka niistä saa jotain. Tässä kohtaa sitten mennäänkin erilaisiin diagnooseihin viihteilijöiden kohdalla ja tässä kohtaa ne ovat narsismi, sosiopatia ja psykopatia. Voisihan niistäkin puhua tämän aloituksen alla. Eikö?
kuule jos kayt minun luona eika meistä tulkkssn mitaan niin heti et saa lahtea koska mina itsen sen jalkeen kyynrlrrt sinun takkiin
niin se vaan on sitten tuleekin vasta kirvea ikava mutta sitten sekin asia on taas selba tiuvottavasti me voibaan vielä kirjoitella senkin jalkeen
hei hei yuletko vielä koneelle
no huvä
kuule minu suorasraan pelottaa
Aloittaja voi olla oikeassa siinä mielessä, että voi olla kannattavaa miettiä, että mikä on perimmäinen motiivi lähteä kerrontakierroksille esimerkiksi eri instituutioiden välille tai kuka mistäkin väitteestä mitenkin hyötyy tai millä tavalla saadaan jostain asiasta huomio pois