Pitääkö älyä palvoa ? Jokainen meistä pystyisi älyn osalta parempaan. Menemme tottumustemme ja uskomustemme johdattamina läpi elämän. Älykäs ei pyri todistamaan olevansa oikeassa, vaan pohtii, miksi ja missä hän voisi olla väärässä.
Älykäs epäilee aina itseään ja terveesti kaikkea muutakin.
Älykäs epäilee aina itseään ja terveesti kaikkea muutakin.
Vastaukset 85
Vanhimmat
Näillä palstoilla suurin osa onkin pönttöjä
Jos epäilet jotain asiaa
pönttö täällä toteaa
miksi olet kat kera tuon asian kanssa
Niin - ehkä me emme halua syventyä toisten ajatuksiin. Töksäytämme vain jotain.
Ehkä joillakin ei "kemiat kohtaa" ?
Arvostan piiloviisautta, että on viisas, mutta ei korosta sitä.
En palvo, mutta annan suuren arvon ihmisten älykkyydelle ja sen soveltamiskyvylle käytäntöön. Äly on kaiken aa ja oo, mutta ei kaikki.
Mitä äly on? Miksi sitä pitäisi ihailla, omaa älyäkö, vai toisten? Millä lailla aloittaja ihailee älyä?
Tyhmä luulee tietävänsä, joten tyhmä ei ainakaan ihaile. Älykäs ihailee itseään? Millä lailla ihailu näkyy?
Kehumalla toisen älykkyyttä; Oletpa viisas ja älykäs! ?
Ei ole kovinkaan älykäs aloitus.
"Jokainen meistä pystyisi älyn osalta parempaan." Pystyykö ?
Näyttää siltä, ettei älyä voi "parantaa" tai lisätä. Tollo pysyy tollona.
Ei pidä paikkaansa. Tollokin voi opiskella, lukea, tutkia ... kaikenlaista, eri aiheita ja asioita mielenkiinnon tms. mukaan. - Nm. Eväät kasvattavat
Mutta kehittyykö tollo ? Älykkyys on edellytys kaikelle.
Esimerkiksi vain tyhmä ihminen pystyy olemaan ilkeä ja kova,
koska hän ei tajua miltä ilkeys aiheuttaa.
Tunneäly on tärkein älyn laji.
Ns. tunneäly on vain yksi laji. Ei tärkeämpi kuin itse äly. Täytyy olla älyä,
että on tunneälyä. Ilman älyä ei ole tunneälyäkään.
Tunneäly sisältää mm. kyvyn asettautua toisen ihmisen sijaan.
Toope ei tajua.
Ei se älykkyys koulunkäynnistä lisäänny. Usein huomattu totuus näilläkin palstoilla.
Vaikka se keskikoului olisi kahlattu läpi tai ylioppilas, ei äly siitä mihinkään muutu.
Ei täälläkukaan ole koulutustaan kertonut!
Eikö muka ole kertonut? Ainakin kaksi on.
Kai sen toopekin tajuaa, että koulunkäynti ja älykkyys on kaksi eri asiaa.
Koulu lisää tietoa, ei älykkyyttä, mutta koulusta saatu tieto ja oppi voi opettaa oivaltamaan asioita ja käyttämään älyään tehokkaammin on älykkyyden aste mikä hyvänsä.
Juurikin noin se menee, mutta ei koulu ole ainoa autuaaksi tekevä opin tie. Koulun jälkeen(kin) voi etsiä tietoa oppiakseen, opiskella itsenäisesti tai jossain opinahjossa. - Nm. Asteikot epäinhimillisiä
Kyllä koulunkäynti varmasti kehittää älykkyyttä ja hoksaavaisuutta. Oppii käyttämään älynlahjojaan. Oppii ehkä enemmän, kuin on itse luullutkaan. Älykkyys lienee synnyinlahja, mutta sitä tulee harjoittaa, että se olisi käyttökelpoinen koko elämän ajan.
Ei äly lisäänny opiskelemalla vaan tieto, kaksi ihan eri asiaa. Älykäs pystyy käyttämään tietoa paremmin hyväksi kuin vähemmän älykäs, näin minä asian näen.
Kyllä se "vähemmän älykäs" hyötyy oppimastaan tiedosta yhtä lailla, se ei ole mikään näennäisesti älykkäämmän yksinoikeus. - Nm. Väheksyminen withuttaa
Tyhmä alotus :
mutta jotain asiaan liittyvää tässä,,,,
älykkyydestä on aina ihmiselle hyötyä,
älykäs ihminen elää reaali elämää
elää totuudessa,
mutta pelkkä älykkyys ei riitä ihmisen menestykseen taloudellisessa mielessä
pitää omata paljon opiskeltua tietoa ja taitoa,
osata soveltaa niitä menestyäkseen elämässä,
esm. työhön,,, työelämässä, myös sosiaalisessa elämäsä yhteiskunassamme,
tässä lyhykäisesti " älykkyydestä "
Ei älykäs välttämättä "elä totuudessa". Päin vastoin, omaksi edukseen toimiva älykkö voi pettää lähimmäisensä ja salata tarkoitusperänsä, ja saavuttaa älykkyydellään etuja, jotka toisilta jää vain toiveeksi.
Maailman mahtavimmat despootit ovat olleet älykkäitä, mutta kieroja ja luonnevikaisia..
Tyhmä ja kiero ei menesty.
Olen toistamieltä,
oikeasti älykäs elää totuudessa,
kierous ei ole älykkyyttä, se on ahneutta, oman edun tavoittelua,
Kierous on mielensairaus.
Hönö erottuu sen takia, että se luulee olevansa älykkäimmästä päästä
eikä koskaan epäile itseään.
Älykäs epäilee aina itseään ja terveesti kaikkea muutakin.
12:51
HYMMMMMM,,,,,,, ???? sori kun naurattaa,,,
Kiitos samoin minuakin hekotuttaa. itse 'hönö' sana on hauska. Se kuvaa just prikulleen tietyn tyyppistä ihmistä.
"Järkki olis kun sais kulkema", sanos Tampereen likka.
Hihiii, HÖNÖTÄR ilme tämä🤣🤣🤣
Emojit tunnistaa keltä ne on ....
Älykkäitten ihmisten seurassa on ilo olla. Tyhmien kanssa tyhmentyy, älykkäitten kanssa on mahdollista oppia ja viisastua.
Totta,,,,
Viisasta on pysyä persuista kaukana, niiltä ei opi mitään.heidän keskimääräinen ÄO on hyvin vaatimaton.
Muutama prosentti kansasta on tyhmentäjiä, jotka ovat lapsen tasolla ja erikoistuneet emojiin käyttöön, koska eivät osaa ilmaista itseään muuten.
Sille ihmisryhmälle vahingonilo tuottaa äärettömän suuren onnellisuuden tunteen.
Kun ei itse ole onnellinen ei kukaan muukaan saa olla.
On huomattu. 15 vuotta.
Järki on huomattavasti tärkeämpää kuin joku rajoitettu älykkyyden laji.
Jos järkeä puuttuu niin älykkyyskään ei paljoa auta.
Tunneälyn lisäksi on ainakin seitsemää eri älykkyyden sorttia, joista vain ehkä kolmea voidaan mitata älykkyystesteillä.
En ole tiennytkään, että järki on eri asia kuin äly.
Kun ihminen käyttää järkeään se käyttää älyään.
Vain osa koko kuvaa.
Luonnollisestikin järjen käyttö edellyttää tiettyä perusälykkyyttä, mutta siihen vaaditaan myös harkintakykyä, ns. tolkkua ja kykyä soveltaa abstraktiset tiedot ja elämänkokemus pitkäjännitteiseen faktoihin perustuvaan päättelyyn.
Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön.
"Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön."
???
Eikö kaikki ihmisen toiminta perustu älyyn eli järjenkäyttöön ?
Tai ainakin olisi suotavaa.
Mikä on "älykkyyslaji" ?
Ns. tunneälyynkin tarvitaan älyä/järkeä.
Vai tarkoitatko "älykkyyslajilla" esimerkiksi matemaattisesti lahjakasta ?
Esim matemaattis-looginen älykkyys voi olla hyvinkin yksipuolista ja rajoittua vain teoreettisten ongelmien ratkaisuun.
Samoin musikaalinen tai liikunnallinen älykkyys eivät mitenkään takaa että yksilö jolla niitä on runsain mitoin pystyisi tekemään järkeviä ratkaisuja.
Tarkoitan Grardnerin moniälykkyysteoriaa, jossa on seitsemän eri lajia älykkyyttä ja kaikki ne eivät todellakaan korreloidu suoraan järjen käyttöön.
Eikö kaikilla ihmisillä ole "moniälykkyyttä" ? Onko kukaan täydellinen kaikessa
eikä älykkyys yhdessä älykkyyden lajissa takaa eikä estä lahjakkuutta toisessa älykkyyden lajissa.
Ei välttämättä, mutta jos on niinne eivät jakaudu tasaisesti.
Montako matemaatikkoa tunnet joka pelaa jalkapalloa tai kielitieteilijää joka tanssii balettia?
Me käytämme vain sanaa "älykäs" viittaamaan henkilöön jolls on teoreettista älyä ja päättelykykyä. Pallosilmä ja tilan käyttö, musiikin tekeminen ja kielellinen lahjakkuus vaativat aivan eri älykkyyden lajeja.
Kerro kellä älykkyys jakaantuu tasaisesti ?
Ei kellään, sen tietää jokainen ilman "teorioita".
"Me käytämme vain sanaa "älykäs" viittaamaan henkilöön jolls on teoreettista älyä ja päättelykykyä."
Ketkä ME ?
Puhu vain itsestäsi !
Et voi tietää, mitä muut älykkyydestä ajattelevat.
Tunnen parikin matemaattisesti erittäin lahjakasta nuorta heppua, jotka ovat pelanneet vuosia jalkapalloa ja tunnen (nykyään eläkkeellä olevan) balettitanssijan, joka taitaa oikein hyvin kieliä mm. kreikkaa, ranskaa, englantia, venäjää, espanjaa, ruotsia tietysti ja japania !
Olisi ollut ainesta kielitieteilijäksi, mutta ei ehtinyt kahta ammattia oppia, koska ura tanssijana vei ajan.
Sinun "teoriasi" eivät pidä käytännössä paikkansa ainakaan minut tuttujeni kohdalla.
Kaikki oppiminen on enimmäkseen toistoa. Niin pianonsoitto, tanssi, matematiikka kuin jalkapallokin.
Ehkä se on joku (rajoittunut?) älykkyyden laji, että teoriassa tietää paljon "teorioista",
joka asiaan löytyy joku "teoria", mutta käytännöstä ei tiedä mitään ?
Moniosaajia on pilvin pimein maailmassa.
Tuli mieleen eräs äskettäin edesmennyt monilahjakkuus,
joita sinun "teorioittesi" mukaan ei voi olla olemassakaan:
Urheilija, lääkäri (psykiatri), kirjailija, runoilija, elokuvakäsikirjoittaja, muusikko,
poliitikko… Claes Andersson.
Hän oli muuten armoitettu urheilija. Jalkapallo oli hänen ykköslajinsa, jonka parissa hän viihtyi varttuneille päiville asti.
Työkseen Andersson oli lääkäri ja ajoittain poliitikko.
"Heikompi aines" tässä vaan kirjoittelee . . .
"......tolkkua ja kykyä soveltaa abstraktiset tiedot ja elämänkokemus pitkäjännitteiseen faktoihin perustuvaan päättelyyn. Kaikki älykkyyslajit eivät sovellu sinänsä järjen käyttöön".
Oletko omasta mielestäsi vakuuttava ?
Siinä oli arvostettava ihminen,älykäs, rehellinen, ihmisystävällinen. Ainoa tietämäni rehellinen poliitikko
Niin https://youtu.be/s6hZTXWh0q4
Muttei tule valmista ihan mistään
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008333326.html
"Älykäs ei pyri todistamaan olevansa oikeassa, vaan pohtii, miksi ja missä hän voisi olla väärässä. Älykäs epäilee aina itseään ja terveesti kaikkea muutakin."
Jos ei koskaan epäile omaa erinomaisuuttaan onko älykäs ?
"Jos ei koskaan epäile omaa erinomaisuuttaan onko älykäs ?"
Pari henkilöä tekee parhaansa todistaakseen, ettei ole.
"Heikompi aines" voi ajatella älykkäämmin kuin korkeakoulutettu.
Korkeakoulutetulla voi olla vain teorioita, muttei omaa ajattelukykyä,
käytännön ajattelu, soveltaminen puuttuu kokonaan.
Korkeastikoulutettu saattaa aliarvioida karkeasti "heikompaa ainesta".
Korkeastikoulutettu saattaa luulla, että "heikommalle ainekselle" menee kaikki läpi,
kunhan on itsevarmasti ja topakasti besserwisser.
Monet kommentit ovat kuin "Keisarin uudet vaatteet".
Teorioita löytyy niin paljon kuin niitä netissä on, loppu omin sanoin on höpölöpöä.
Täällä korvessa elää erikoinen mies.
Niilo Hyttinen on ikuistanut hänet jo kauan sitten tauluun. Hän kävelee pitkin harppauksin korven katuja matkalaukun kanssa. Hän laittaa matkalaukkuun tupakan tumpit ja yhtenä päivänä laukku syttyi tuleen.
Hänellä on aina puhtast vaatteet. Häntä sanotaan hyvin älykkääksi ja viisaaksi.
En tiedä mikä hän on miehiään, mutta kuuluu Korven katukuvaan
Tiedän muutaman aspergerin, jotka ovat älykkäitä, mutta heiltä puuttuvat sosiaaliset taidot. Arvostaakko älykkyyttä, no uskoisin kuitenkin sosiaalisilla taidoilla olevan suurempi merkitys kuin älykkyydellä tavan elämässä.
Luuletko, että sosiaalisia taitoja olisi ilman älykkyyttä ?
"Häntä sanotaan hyvin älykkääksi ja viisaaksi." Kuka sanoo ?
Älykkäin teistä siellä Kainuun korvessa ?
Luuletko sinä, että sosiaalisiin taitoihin tarvitaan älykkyyttä?
En tunne lähemmin tapausta.
Tyhmä mikä tyhmä. M.O.T
M.O.T. on lyhenne sanoista ”mikä oli todistettava” tai ”mikä on todistettu” (lat. Q.E.D., lyhenne sanoista quod erat demonstrandum). M.O.T. on alun perin matematiikassa
käytetty termi, ja kirjoitettuna matemaattisen todistuksen loppuun se tarkoittaa,
että kyseinen todistus on suoritettu.
Et tunne ”tapausta”, silti tulet juoruilemaan ja kerrot hänen tavoistaan. Ihminen ei sitäpaitsi ole mikään ”tapaus”.
Huomenta@
Joo, en tunne tapausta, pitäisi kysyä toriparlamentilta, kun en enää kepunkaan toimistossa ole aikoihin käynyt uusimpia juoruja kuuntelemassa.
Viisas lukenut mies hän kuuluu olevan, kertoi eräs polittinen päättäjä.
Erilaiset ihmiset ovat suola kyläpahasissamme, antavat väriä, vaihtelua ja juorujen aiheita, niitähän me tarvitsemme nostaaksemme omaa minäämme takarivistä esille.
Tämä Korven maantienkiitäjä ei varmasti ajattele niinkin arkisesti kuin moni muu "mitähän nuo muut minusrta ajattelevat".
Pyykki hurisee koneessa, autonhuolto tilattu ja kohta lähden hakemaan autoni talvikortteerin avaimia.
Tämmöinen tappaus.
Multilahjakkaat nerot ovat poikkeuksia jotka vahvistavat säännön. Näitä multilahjakkaita on aina ollut jokunen keskuudessamme ja heidät tunnetaan ja tiedetään juuri koska he ovat poikkeavan monilahjakkaita.
Minäkin tunnen parikin ihmistä jotka on testattu normaalia älykkäimmiksi (ÄO yli 130)
ja molemmilla on joku ei-testattu älykkyyden laji heikommalla. (Liikunnallinen, sosiaalinen, jne). Kummallakaan tuntemistani "neroista" ei ole ns. tavallista maalaisjärkeä,ja arkipäivä on täynnä haasteita.
Arkipäivä on haasteellista kaikille, kuten koko elämä. Siinä se elämän tarkoitus juuri on. Jos on huippuälykäs ja ihan mitattuna todistettu, takuulla selviää arkipuuhistakin erittäin hienosti, jos vaan mielenkiintoa on. Jos ei piittaa esim. ruuanlaitosta tai kotitöistä, ne voi ulkoistaa tai tehdä vain välttämättömän. Ei se mitään maalaisjärjen puuttumista ole. Ja kaupunikjärki on yhtä arvokas.
Kyllä elämä on haasteellista huippuälykkäälle matemaatikollekin jos häneltä puuttuu esim. motoorista ja liikunnallista älykkyyttä, tilan ja suuntien hahmottelukykyä, sosiaalisia taitoja jne. Ei teoreettinen älykkyys, vaikka se olisi neron luokkaa, tee arkipäivää helpommaksi ellei ole muita älykkyyden lajeja jotka auttavat . Tällaiselta henkilöltä esimerkiksi yksinkertaiset taloudenhoitoon liittyvät askareet muodostuvat täysin ylivoimaisiksi.
Ilmiö on erittäin tavallinen juuri Aspbergerin syndrooman omaaville. Kysymys ei ole edes kiinnostuksesta vaan älykkyyslajien epätasaisesta jakaumasta.
Jos ei pysty arkiaskareihin ilman apua, on kyse vammasta, johon saa apua ja tukea. Ei se ole älykkyyden epätasaisesta jakautumista.
Sitä sanotaan laiskuudeksi.
Niin älykäs, että heittäytyy täysin tumpeloksi käytännön asioissa ja teettää vanhalla itseään tyhmemmällä helposti höynäytettävällä reumaattisella mummolla kaikki kotiaskareet, kun itsellään on mukavampaakin tekemistä.
Ja mummo on ylpeä, kun hänellä on sellaista älykkyyttä, jota toiselta puuttuu.
Hahhahhaaaa....
Sehän on päivänselvää ilman testejäkin, ettei ihminen kaikessa ole yhtä lahjakas,
vaikka olisi monilahjakas multinero kuten sinun tuttusi ovat.
En ole koskaan sattunut kuulemaan tai lukemaan yhdestäkään "multilahjakkuudesta", joka olisi aivan täysin tumpelo käytännönasioissa. Ei ollut Einsteinkaan.
Höpön höpö alotus,
kuinkan tähän ikään ehtineet edes pohtii moista kysymystä,
eiköhän tämänki palstan kaikki kirjoittajat ole ihan normaalilla älyllä varustettuja,
sori mutta nyt naurattaa
vanhat ihmiset viittivät heittäytyä idiotismiin,,,
eikö muuta pohdittavaako muka enään ole,, hah hah haaaaa,,
lopettakaa sekoilu huumoriki olisi mukavampaa luettavaa,
Minä ainakin kysyn aina ihmisiltä ekana, mikä on ÄO. En ala kaveriksi jos ei ole vähintään 120. Sitten kysyn mitä älyn lajeja on.
HEH ,HEH , HEEE,, JAAAAAAAAAAAAA,,, jatketaan ,,,,,,,,,,,,
Uudet alotukset on aina tervetulleita. Niitten tekijöitä on vähän, mutta arvostelijoita sitäkin enemmän. No mutta HEI, kirjoitapa SINÄ 10:07 hyviä aloituksia kun sinä tiedät mitkä on hyviä alotuksia !
Älä nyt hirnu siinä, minähän ihan tosissani peesaan palomaa.
Koska mahtaa ilmaantua joku sen verran viisas,
että romuttaisi koko "älykkyyden lajit"- teorian ?
Se on yhden ihmisen "keksintö",
joka olisi aika kyseenalaistaa
niinkuin on kyseenalaistettu monta muutakin "teoriaa".
"Älykkyysteorioita"+on+romutettu+ja+niitä+on+vaikka+kuinka+paljon,+jos+niillä+haluaa+"päteä".
En ole tarkkaan lukenut kaikkia juttuja tässä, mutta sanon nyt jotain, mikä voi olla jo tullutkin esiin. On ihmisiä, jotka ovat ovat saaneet Mensan testeissä korkeat älykkyyspisteet, ovat siis hyvin älykkäitä tietyillä kriteereillä mitattuina.
He ovat joissain asioissa huippua, mutta heiltä saattaa puuttua esim just tunneäly aivan täysin sekä sosiaaliset taidot.
Ovatko he siis älykkäitä, siinäpä kysymys?
Minkälaista ihmistä yleensäkään kiinnostaa mennä johonkin älykkyystestiin?
Onko se jotain epävarmuutta omasta älykkydestään ja tarvitsee vahvistettua dokumentoitua todistetta siitä, ettei ole täys tollo.
Näinhän se usein on.
Älykkyystesteissä testataan yleensä lasten ja nuorten kognitiivista kehitystä (kielellistä, numeerista, geometrista hahmottamista, analyyttista ja loogista älykkyyttä) asioita jotka auttavat opinto-ohjauksessa, opintosuunnitelmien ja linjojen valinnassa jne. Näissä testeissä voi saada hyvinkin 120-130 ÄÖ tuloksia,ja olla silti kompelö, tunne-elämältään kehittymätön ja vailla sosiaalisia valmiuksia..
Joten voi sanoa että heillä on kognitiivista älykkyyttä.
Minä olen samaa mieltä kuin Binet.
“Näyttää siltä, että älykkyydessä on perustavanlaatuinen tekijä, jonka muuttamisella tai puuttumisella on äärimmäisen tärkeä rooli käytännön elämässä. Tämä tekijä on arvostelu- ja harkintakyky, toisin sanoen maalaisjärki, aloitekyky ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin.”
– Alfred Binet
Älykäs tai tyhmä, yhteistä on että kummaltakin voi puuttua arvostelu- ja harkintakyky, toisin sanoen maalaisjärki, aloitekyky ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin.
Tai tyhmemmällä olla harkintakykyä ja maalaisjärkeä, vaikka nerolla ei olisi.
Nykylapset on vauvasta asti päiväkodissa pitkät päivät, se on subjektiivinen oikeus vaikka molemmat vanhemmat ovat kotona. Eikö ne tarhatätitkään saa kasvatettua sosiaalisia valmiuksia, vaikka on niin isot ryhmät ja se on tärkeimpiä tavotteita.'?
Lapset jotka ovat saaneet osallistua pedagogien johtamaan päiväkoti- ja esikoulutoimintaan ovat todistetusti sosiaalisesti paremmin varustettuja koulu-ja aikuiselämään kuin ne joiden varhaiskasvatus on ollut ainoastaan vanhempien vastuulla.
Esikoulu/tarha/ jne. kunnallinen tai yksityinen varhaiskasvatus tapahtuu yhteistyössä kotikasvatuksen kanssa ja täydentävät toinen toisiaan; sosiaalinen kasvatus on ensisijaisen tärkeää varhaiskasvatuksessa ja juuri siinä vaiheessa me "tädit" pystymme usein huomioimaan mahdollisesti orastavia vaikeuksia sosiaalisessa, kognitiivisessa ja motoorisessa kehityksessä.
Täällä meilläpäin päiväkoti tai pikemminkin esikoulupaikat ovat olleet pitkään ensisijaisesti lapsille joiden vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat ja rajoitettu tuntimäärä päivässä on voitu tarjota myös lapsille joiden jompikumpi vanhemmista on työtön. Tiettyjä erityislupia on annettu maahanmuuttajalapsille joilla on tarve oppia kieltä ja integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
He oppivat huutamaan, lyömään/tappelemaan. Väärästä piirtämisestä isä/tai äiti joutuu syyllisen penkille ja voi voi, niin paljon muutakin potaskaa.
Erään ruotsalaisen pikkupojan kommentti, kun hän joutui esikouluun: " minä en saa sanoa mitään mielipidettäni siellä".
Eihän siellä saa olla edes tyttöjä ja poikia, kaikki samaa sukupuoletonta massaa, vihervassari- aatteeseen puristettuja.
Persujen natsiaate on pahempaa.
"""Lapset jotka ovat saaneet osallistua pedagogien johtamaan päiväkoti- ja esikoulutoimintaan ovat todistetusti sosiaalisesti paremmin varustettuja koulu-ja aikuiselämään kuin ne joiden varhaiskasvatus on ollut ainoastaan vanhempien vastuulla."""
Kuitenkin toisaalla kirjoitat:
"""Me buumerit aikuistuttiin paljon nuorempana kuin lastemme tai lastenlastemme ikäpolvi. Jouduimme ottamaan vastuuta kovin nuorena.
Me olimme kaksikymmnentävuotiaina työssä, koulussa, jotkut jopa perheellisiä, jotkut jopa maailmalla yksinään."""
Mites nuo tutkielmasi nyt menevät yksiin ja puoltavat tarhakasvatusta, sillä meidän ikäluokkahan on suurimmaksi osaksi vanhempiensa kasvattamaa ilman mitään pedagogeja tai muitten kirjanoppineitten kognitiivisen kehityksen testausta?
Niin pitkälle on jo menty, että Ruotsissa yksi opettaja (koulunsa käynyt ja opettajan pätevyyden saanut) sai Ruotsissa potkut työstään, kun ei suostunut yhtä pikkutyttöä pitämään sukupuolettomana ja sanomaan hänestä "hen", vaan sanoi itsepäisesti tyttöä "hon".