Mitä suuhusi laitat ?

Olen syönyt viitisen vuotta pääasiassa valmiseineksiä. Kyllä niilläkin itsensä hengissä pitää. Ne ovat mainettaan parempia. Valikoimaa on paljon. Joskus keittelen pottuja.

On väitetty, että teollisesti prosessoitu ruoka ei pitkän päälle ole hyvä suolistolle
eikä muutenkaan. Tiedä häntä.

Itse ostan kaupan valmisruokia joissa sydän merkki. Syön paljon myös pakase altaista ostettuja mustikoita,vademia.Käsivammat estää poimian liikeen käsissä.Lisäkis lähi metsä koiria paljon,ei houkuta sieltä pomia marjoja.Toista sen on maalaiskaupungit ja niiden metsät. Pitemälle ei pääsekun ei ajokorttia ei autoa ja ukkokin kuoli 4kk sitten,meni kuski.Olen normaali painoinen,joten valmisruuat ei hormooni tasapinoa sotke.Veri arvotkin hyvät kun en tupakoi en kapakoi ja harrastan liikuntaa, ihan joka päivä.Hienoa se jos yksin asuvat itse valmistavat terveellisen ruuan,Perhelisille se on tietysit normaalia.

Perheessämme ei ole koskaan käytetty eineksiä. Ainoat poikkeukset olivat minun maksalaatikko-ostokseni ollessani viikot yksin puutteen torjunnassa muualla.

Vaimoni ruokki penskat ja minut perusraaka-aineista valmistetuilla sapuskoilla.
Kun oli tarkoitus tehdä jotain parempaa lihasta, varsinkin riistasta tai lampaasta ja kalasta niin minä tein pöperöt.

Kun kotiuduin lopullisesti päätoimiseksi kotimieheksi 20 vuotta sitten olen minä tehnyt kaikki sapuskat yhtä vuosittaista poikkeusta lukuun ottamatta. Vaimo haluaa kerran vuodessa tehdä sapuskan, etten minä voi leuhkia tekeväni kaikki.

Hauraana vanhuksena on raaka-aine ostosten valikoima syöpynyt mieleeni ajatellen vaimoni allergioita ja muita rajoituksia sekä omia ravinnekoostumukseen liittyviä tarpeitani.

Eineksillä, ei edes makkaroilla ole juurikaan sijaa lautasillamme.

Rinesruokia olen ollu valmistamassa ja sanalla tavalla tehdään kuin kotonakin, paitsi hygieenisemmin.

Einesruokia, tarkoitin.

Sekasyöjä.

Sapuskasta on aina menossa jokin päivänpolttava polemiikki, aina ikäänkuin "keksitään" uusia terveysvillityksiä. Sama asiahan on itse ruuvissa, aina tulee "uusia" muotiruokia, joista sitten keuhkotaan ympäriinsä. Tottahan suomesssa on muutamissa vuosikymmenissä ruokailutottumukset ja ruuatkin muuttuneet paljon. Einekset ikäänkuin keksittiin joskus viiskytluvulla ja net on kehittyneet paljon maksalaatikon keksimisen jälkeen.

Maksalaatikko muuten eräs harvoista ruuista, jota en ole itse koskaan kokannut. Muistin mukaan mutsi teki tosi hyvää maksalodjua, eikä se ole edes vaikeeta tehdä, mutta kun ihan ok laatikon saa kaupasta reilulla eurolla, eipä viitsi alkaa kokeileen.

Mainiten, pidän paljon silakkalaatikosta ja teen sitä itsekin. Nyt söin neljä päivää putkeen silakkalaatikkoa, eikä kai ihan heti ala mieli tekemään. Kun siinä yks perusjuttu einesten suosioon, on hankalaa ja turhauttavaakin kokata yks annos, paljon helpompi ostaa se kaupasta. Ei kiinnosta pelata pakastimen ja vanhenevien ruuanjämien kans, pakasteita voi niitäkin ostaa kaupasta.

Siitä olen samaa mieltä, tuoteselosteet ois syytä lukaista. Valmisruuissa mua häiritsee kai eniten suuri suolan määrä ja toisekseen, energiapitoisuus, elikkäs kalorit voi olla yllättävän suuria nekin.

Einekset kuitenkin nykyisin laadukkaita ja mainittava tietenkin veget, net ällistyttävänkin hyviä, maultaankin. Esimerkkinä Möttönen, jonka vegeversio on paljon maukkaampi, kuin normi lihis. Mun mieleä hyvä myös, on kehitelty noita lihaa vastaavia vegejuttuja. Mä en miellä niitä lihan korvikkeiksi, vaan eri tuotteiksi, joita voi käyttää samalla tavalla ruuan valmistuksessa, kuin lihaakin. Kuitenkin eri tuote siis. Mainitaan nyt Mifu. Joopajoo, tulee mieleen jokin raejuusto, mutta hitto, se rakenteeltaan kokolailla samanlainen, kuin broileri. Ja mautamallahan ruokaan maku tehdään. Mifussa huvittavinta, se on eläinkunnan tuote, elikkäs oikeestaan täysfuulaa koko idea _D

Kun itse sapuska on vaihtelevaa, olkoon sitten ite kokattua, einestä, tai ravintolaruokaa, ei mene pahasti metsään. Ite kaikkiruokainen, mutta kaikki ei oo. Sen takia hyvä, kaupoista, ravintoloista jne saa nykyisin erikoisruokavalioruokia.

Jaajaa, suunnitelmissa tehdä viikonlopulla rössyä. Sitä ei saa kuin muutamasta ravintolasta suomessa, eikä sitä saa eineksenä, ei pakasteena valmiina. Kattilallisen kyllä kietaisee naamariin parissa päivässä, sen jälkeen sitten syödään jotain muuta, vaikka sushia, tai muuta kalaruokaa. Oletettavimmin valmisruokaa, koska ei sitä päntiönään viiti kokkaillakkaan.

=DW=

Hernesoppa on ollut vakituinen einesostos jo vuosia, ja muutamia muita tulee välillä ostettua.
Kyllä tänä päivänä on todella hyviä ja monipuolisia sekä laadukkaita ruokia.
Jos on valmis maksamaan, niin.saa parempia sapuskuja , kuin monen kotisafkan laittamana.

Tuorepuuroa täysjyväviljasta. Raasteita tai keitettyjä juureksia raejuustolla. Perunaa, joskus täysjyväriisiä ja -makaroonia. Herneitä, papuja. Tuoreesta lihasta ja kalasta paistettuja palasia. Täysjyväruisleipää. Piimää maitoa, laadukkaita kylmäpuristettuja öljyjä, marjoja, hedelmiä ja pähkinöitä. Pari munaa viikossa. Näitä kotona, en juuri koskaan laita lämmintä ruokaa.
Jos joku tarjoaa tai olen kylässä, kaikki läskivoileivät, valmisruoat ja sörsselit kelpaavat. Olen kaikkiruokainen ja ruokahalut on hyvät, vaikka se ei päälle päin näy.
Yksi inhokki on, sacherkakkumaiset märät rasvaiset tummat kaakao-leivonnaiset. Voi yök.

Entisessä elämässäni tein enimmäkseen itse kaiken. Kun terveysongelmia on tullut,
enää en jaksa vääntää itse enkä käy edes kaupassa. Tilaan valmisruuat Alepa-kauppakassista kotiin kerran viikossa.
Joskus mielenhäiriössä saatan tilata sieltä 800 grammaisen kasslerinpalan
ja siivuttaa sen pataan kypsymään asiaankuuluvine lisukkeineen.

Kape Aihinen linkissä:
"- Tutkikaa hyvät naiset ja herrat, että mitä niissä on. Mun on vaikea niihin syttyä, sillä niissä ei ole aitoja juttua, ei ole porkkanoita, eikä lanttua, ei pihviä, ei siikaa. Esimerkiksi kaurakermassa voi olla yksi prosentti kauraa ja sen lisäksi palmuöljyä."

Kyllä ihmiset tuon tietävät, mutta porkkanalaatikossa ON porkkanaa jonkun verran
ja lanttulaatikossa ON lanttua, mutta kauratuotteet on vettä.
Kahden euron" kauramaidossa" on kolmen kauraryynin verran kauraa
eikä juuri muuta. Hinta on siihen nähden hirvittävän korkea.
Kinkku- ja kirjolohikiusauksissa on noin 20 grammaa kinkkua tai kirjolohta.
Sen tietää. Se lukee tuoteselosteessa. Ostankin joskus lisukkeeksi kinkkukiusaukseen Kivikylän lihapullia tai kirjolohikiusukkseen paketin
kylmäsavulohta, josta riittää leivän päällekin.
Valmisruokia voi "sumplata."

Jotain valmisruokaa lisänä, en edes mieti pääruokana valmisruokaa ruuanlaitto muutenkin mieluisaa, uusavuttomat saavatko hernispurkin auki, jos ei laittakoot herneet edellisenä iltana likomaan.

Muutamaa muista joulua lukuun ottamatta aina kotiruokaa.
Jouluina jolloin molempien suku kokoontui meille jouluaattona, vaimo oli tehnyt itse laatikot, rosollit yms. mutta myöhemmät, oman perheen kesken vietetyt joulut söimme eineslaatikoita.

Elämänrytmimme oli sellainen, että vaimoni oli kotona penskojen yläasteikään saakka ja sen jälkeen meni kk-markettiin iltatöihin joten hän voi hoitaa sapuskapuolen päivisin sisältäen penskojen ruokkimisen koulun jälkeen omavalmisteilla.
Viikonloppujen safkat valmistin minä kuten myös kaikki pöperöt kotiin jäämiseni jälkeen.

Miksi? Terveellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta ajatellen sisältö sekä tietenkin kustannus!
Olihan, ja on edelleenkin kotimiehelle ohjelmaa muun ohessa.

Olen aina syönyt eineksiä, eikä niistä ole mitään haittaa terveydelle ollut. Omat laittamat ruoat vaativat yhdelle hengelle paljon kaikenlaista turhaa toimintaa. Tulee biojätettä runsaasti, ja varmasti paljon myös hukkaan menee ruokaa. Kaikki mausteet ja lisukkeet pitäisi aina olla varalla kaapissa. Tehdasruokaa kun syö elääkseen, eikä elä syödäkseen, niin hyvin päivä vaihtuu toiseksi.

Jos pitää einesten syöntiä jonain myrkyn syöntinä, niin älkää sitä antako lastenne syödä koulussa tai päiväkodissa. Niihin ruoat tuodaan laitoskeittiöistä eli käytännössä sama. Eineksiä on tutkittu ja ne todella ovatkin mainettaan huomattavasti parempia. Pakasteruoat säilyy siksi kun ne jäässä, käytännössä samat aineet kun kotona kokatessa, ehkä jopa parempiakin. Se, että einekset olisi jotain myrkkyä, on joku ihme vanha juttu .

Kari ''Kape'' Aihinen, keittiömestari joka antaa myös neuvoja avioliiton ongelmiin:)

Kieltämättä hymyilyttää, kun olen nähnyt yli 80 v. tutkivan ison suurennuslasin kanssa tuoteselostusta hyllyjen välissä, ja jupisevan haitallisista lisäaineista kumppanille ostoskärryihin nojaavalle.