Olen käyttänyt windowsia ikäni, ohjelmoinut C :lla, rakennellut muutaman lähiverkon sekä langattomana että langallisena, pystyttänyt yhden verkkokaupankin. Eli kertokoon tuo millä tasolla liikutaan. Mutta, Linux-maailma on täysin outo.
Nyt kyllästyin totaalisesti windowsiin. Lauantaina eräs vaimon sukulainen oli käymässä ja hän kertoi Ubuntusta, linux-maailmasta, tietoturvasta ja käytettävyydestä.
Innostuinpa tuosta ja eilen maanantai-iltana varmuuskopioin ja latasin netistä Kali-järjestelmän, kun kerran eteen tuli. Istahti nätisti, kaikki paitsi äänet toimivat. Eikä ollut edes vaikeata. Osa asioista on oudossa paikassa ja oudoilla nimillä.
Nyt kuitenkin vaimo, joka käyttää lähinnä nettiselainta, sanoi että naapuri oli puhunut Ubuntusta, on helpompi käyttää. Höh. No katsotaan sitäkin. Lataan sitä parhaillaan. Työkaveri ATK-puolelta sanoi että pistä saman tien Mint, se on paras, tuo Kali on kuulemma rikollisten ja hakkereiden järjestelmä eikä siinä toimi kaikki linux-toiminnot.
Kertokaas nyt, aika moni tutuista suosittelee Ubuntua tai Minttiä.
Mikä Linux valita, jelpatkaa
82
1028
Vastaukset
- Anonyymi
Ei suosittele kukaan..
- Anonyymi
Älä viitsi jauhaa taas skeidaa, kyllä suosittelee!
Minä suosittelen esim. Ubuntua, Xubuntua tai vaikkapa Linux Mintiä.
- Anonyymi
Tämän palstan "kehujien" mielipiteistä en oikein perusta.
- Anonyymi
Windows 11 on jo nyt suositumpi kuin linulks vaikka linulks on ollut olemassa vuosikymmeniä..
- Anonyymi
Jopa ikivanhaa Windows XP:tä käytetään enemmän kuin linulksia..
- Anonyymi
Winhihu on taas seonnut, Win11 ei ole mikään suosittu vaan lähinnä PAKKOSYÖTETTY! Yksikin tuttavani juuri kyseli miten siitä voisi päästä eroon kun hän ei siitä tykännyt!
Ja mitään linulksia ei ole olemasssakaan! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Winhihu on taas seonnut, Win11 ei ole mikään suosittu vaan lähinnä PAKKOSYÖTETTY! Yksikin tuttavani juuri kyseli miten siitä voisi päästä eroon kun hän ei siitä tykännyt!
Ja mitään linulksia ei ole olemasssakaan!On Linulks olemassa nimittäin Microsoftin jos tiedät :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Winhihu on taas seonnut, Win11 ei ole mikään suosittu vaan lähinnä PAKKOSYÖTETTY! Yksikin tuttavani juuri kyseli miten siitä voisi päästä eroon kun hän ei siitä tykännyt!
Ja mitään linulksia ei ole olemasssakaan!Ei ole sinulta kysynyt tuttava moista..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole sinulta kysynyt tuttava moista..
No ihan varmasti kysyi joten et sinä tiedä mitään asiasta!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ihan varmasti kysyi joten et sinä tiedä mitään asiasta!
Ei kysynyt..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kysynyt..
Vapuselle tiedoksi, ettei tässä ketjussa olla asentamassa Thunderbirdiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kysynyt..
No ihan VARMASTI kysyi, mistä hitosta sinä muka mitään tiedät et ollut edes paikallakaan!
- Anonyymi
Viisi eka kommenttia tuli kai lastentarhasta...
- Anonyymi
Olen ehdottanut linulksin kieltämistä Suomen lakiin vedoten..
- Anonyymi
Ihan sama mitä pikkutrolli tekee, ketään ei kiinnosta.
- Anonyymi
Ei onneksi tulla kieltämään, se jos tapahtuisi niin tarkoittaisi siirtymistä wintoosan monopoli-asemaan ja monopoleista tulee pyrkiä eroon!
- Anonyymi
Junanvessa-tyylistä ratkaisua jos hakee, niin voi suositella esim. Debiania, jossa ei ole mukana turhaa testaamatonta krumeluuria. Hakee vain netinstallerin verkosta ja ruksaa haluamansa työpöydän. Ne Ubuntut ja Mintit pohjautuvat Debianiin.
Jos taas haluaa Red Hatiin pohjautuvan ja nopeasti päivittyvän Linuxin, niin Fedoraa voisin tarjota lääkkeeksi siihen vaivaan. - Anonyymi
Riippuu täysin, minkä asteista omatoimisuutta asioiden suhteen tavoittelee - tuleeko kaikki valmiiksi toimivana vai onko säätäminen(ja oppiminen) se perustarkoitus. Debian on vakaa. Sen pohjalta on tehty Ubuntu, jossa siis tulee paljon avointa lähdekoodia mukana ja mukavuustekijöitä on enemmän. Suljettua koodi ei tule automaattisesti ja tämä näkyy esim. siinä että pitää itse asennella ohjelmia, jos jotain suljettua formaattia esim. pitää tukea. Mint on sitten oikeastaan kaikilla herkuilla eli siinä tulee mukana kaikki mitä peruskäytössä tarvii.
Ei pidä ymmärtää väärin, eli kaikilla noilla voi tehdä kaikkea, mutta oletuspaketti sisältää toisissa asioita enemmän kuin toisissa ja loput pitää sitten asennella paketin hallinnasta. Eri asia on sitten, onko jokin tietty softa-versio saatavilla vai löytyykö jokin vanhempi - eri distroja kun ylläpidetään eri pituisilla sykleillä.
Eli jos haluaa vakautta, valinta on Debian. Jos viimeisimpiä kilkkeitä, sitten se on Mint tai Ubuntun puolivuotis-julkaisu. LTS versiota suositellaan, jos viimeisimmät kilkkeet ei ehkä kiinnosta vaan pitäisi olla vakaa nykyaikainen järjestelmä koska koneella myös tehdään jotain eikä vaan ihailla hienoja ohjelmia!- Anonyymi
No kali,linux taitaa olla kehittäjien suosiossa eli kaikki siinä on säädettävissä - mukaan lukien alusta jolla sitä ajetaan. Järjestelmästä saa siis juuri sellaisen kuin haluaa ja sen saa toimimaan myös Win subsystem for Linux:ssa. Maineensa kali on saanut siitä, että sitä käytetään järjestelmien turvallisuuden testaamisessa päivittäin ja se sisältää työkaluja, joiden avulla voi tehdä closed-source analyysiä drivereille. Joku kutsuisi tätä hakkeroinniksi, minä kutsun tätä virheiden jäljittämiseksi esim. kääntäjien generoimasta koodista joka toimii väärin. Tokihan se mahdollistaa paljon muutakin, esim. aikanaan kun laitevalmistajilla oli vain windows-ajurit, reverse-engineering:in avulla saattoi selvittää miten näytönohjain toimii ja tehdä sille käyttäjien toimesta linux-ajurit. Nykyäänhän valmistajat julkaisevat ajurit yleensä itse ja välttyvät mm. siltä, että jokin laitteen toimimaton ominaisuus tulisi päivänvaloon!
- Anonyymi
Debian ei ole yhtään sen vaikeampi kuin Ubuntu ti Linux Mint. Sitäpaitsi Debianissa esimerkiksi löytyy repositorystä ihan kaikki se mitä on Ubuntuissa ja Linux Minteissäkin. Kyllä sun pitää Ubuntussa ja Linux Mintissä ihan yhtälailla asennella ohjelmia, et sä niissä voi sitä välttää yhtään sen enempää kuin Debianissa. Debianin työpöytä on ihan yhtä valmis peruskäyttäjille kuin Ubuntunkin tai Linux Mintin. Itseasiassa Debianissa on myös oletuksena asennettuna sellaista mitä esimerkiksi Ubuntussa ei ole oletuksena asennettuna. Eli kyllä asia on noinkin päin yhtälailla.
Ubuntun LTS-versiot eivät ole yhtään sen paremmin testattuja kuin muut Ubuntun versiot. Niiden testaamisen on käytetty aivan sama aika ennen julkasua kuin muidenkin Ubuntun versioiden kohdalla. Ubuntun osalta LTS tarkottaa vain pidempää tukiaikaa julkaistulle versiolle (Long Time -Support). Väite että Ubuntun LTS-versiot olisivat vakaampia ta i paremmin testattuja kuin Ubuntun muut versiot ei pidä paikkaansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Debian ei ole yhtään sen vaikeampi kuin Ubuntu ti Linux Mint. Sitäpaitsi Debianissa esimerkiksi löytyy repositorystä ihan kaikki se mitä on Ubuntuissa ja Linux Minteissäkin. Kyllä sun pitää Ubuntussa ja Linux Mintissä ihan yhtälailla asennella ohjelmia, et sä niissä voi sitä välttää yhtään sen enempää kuin Debianissa. Debianin työpöytä on ihan yhtä valmis peruskäyttäjille kuin Ubuntunkin tai Linux Mintin. Itseasiassa Debianissa on myös oletuksena asennettuna sellaista mitä esimerkiksi Ubuntussa ei ole oletuksena asennettuna. Eli kyllä asia on noinkin päin yhtälailla.
Ubuntun LTS-versiot eivät ole yhtään sen paremmin testattuja kuin muut Ubuntun versiot. Niiden testaamisen on käytetty aivan sama aika ennen julkasua kuin muidenkin Ubuntun versioiden kohdalla. Ubuntun osalta LTS tarkottaa vain pidempää tukiaikaa julkaistulle versiolle (Long Time -Support). Väite että Ubuntun LTS-versiot olisivat vakaampia ta i paremmin testattuja kuin Ubuntun muut versiot ei pidä paikkaansa.Väärin. LTS-versio julkaistaan edellisen puolivuotis-version pohjalta. Puolivuotis-versioissa otetaan taas isompia kokonaisuuksia yksi kerrallaan mukaan. LTS:ssä on siis jo alunperinkin testausta takana puoli vuotta minimissään. Pääseekö jokin ominaisuus mukaan LTS:n on sitten riippuvainen siitä, kuinka hyvä integraatio on saatu aikaan: Siinä voi vielä tiputtaa ongelmia pois ennen julkaisua!
Automaattinen testaaminen on myös mukana LTS:ssä, kun se on vasta kehitysasteella puolivuotis-julkaisuissa yleensä. Tästä syystä ohjelmien on hankalampi ottaa taka-askelia LTS:n kohdalla, koska testausautomaatio estää ainakin olemassa olevien testitapausten kohdalta takapakin. LTS-versioon siis tulee kyllä korjauksia ja pieniä upgradejakin, mutta esim. kirjaston tason nosto tyyyliin viimeisin 1.2 => 2.0 ei tule kysymykseen. Se vaatii puolivuotis-julkaisussa testi-integroinnin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin. LTS-versio julkaistaan edellisen puolivuotis-version pohjalta. Puolivuotis-versioissa otetaan taas isompia kokonaisuuksia yksi kerrallaan mukaan. LTS:ssä on siis jo alunperinkin testausta takana puoli vuotta minimissään. Pääseekö jokin ominaisuus mukaan LTS:n on sitten riippuvainen siitä, kuinka hyvä integraatio on saatu aikaan: Siinä voi vielä tiputtaa ongelmia pois ennen julkaisua!
Automaattinen testaaminen on myös mukana LTS:ssä, kun se on vasta kehitysasteella puolivuotis-julkaisuissa yleensä. Tästä syystä ohjelmien on hankalampi ottaa taka-askelia LTS:n kohdalla, koska testausautomaatio estää ainakin olemassa olevien testitapausten kohdalta takapakin. LTS-versioon siis tulee kyllä korjauksia ja pieniä upgradejakin, mutta esim. kirjaston tason nosto tyyyliin viimeisin 1.2 => 2.0 ei tule kysymykseen. Se vaatii puolivuotis-julkaisussa testi-integroinnin.Tässä on kuva, joka selittänee asian erittäin hyvin:
https://ubuntu.com/about/release-cycle
-väliversiot ovat siis tason nostoja kohti seuraavaa LTS:ää.
Totta kyllä, 95% käyttäjistä käyttää LTS-versioita joten väliversioita ei testata niin hyvin kuin LTS:ää käyttäjillä, mutta tarpeeksi kuitenkin, että LTS:n julkaisuhetkellä ohjelmien pahimmat bugit ovat jo historiaa.
- Anonyymi
Toimiiko muuten perus C-kielellä
int c = 0;
c ;
?- Anonyymi
C-kielinen ohjelma tarvitsee käynnistysfunktion.
- Anonyymi
Kyllä toimii. Jälkimmäisen komennon jälkeen muuttujan c arvo on .
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä toimii. Jälkimmäisen komennon jälkeen muuttujan c arvo on .
T. miksuhÄh. Piti tietenkin sanoa, että jälkimmäisen komennon jälkeen muuttujan c arvo on 1
Jokatapauksessa kyllä tuo siis toimii C -kielellä.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä toimii. Jälkimmäisen komennon jälkeen muuttujan c arvo on .
T. miksuhJuu muttei se koodi tuollaisenaan käänny. Käsittääkseni ei ole olemassa mitään C-tulkkia, johon voisi naputella koodia kuten Pythoniin tai NodeJS:ään ja nähdä "lennossa" tulokset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äh. Piti tietenkin sanoa, että jälkimmäisen komennon jälkeen muuttujan c arvo on 1
Jokatapauksessa kyllä tuo siis toimii C -kielellä.
T. miksuhEli c toimii myös c:llä =D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu muttei se koodi tuollaisenaan käänny. Käsittääkseni ei ole olemassa mitään C-tulkkia, johon voisi naputella koodia kuten Pythoniin tai NodeJS:ään ja nähdä "lennossa" tulokset.
No en jaksanut mitään main-funktiota alkaa tuohon tekemään, koska se on itestään selvä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No en jaksanut mitään main-funktiota alkaa tuohon tekemään, koska se on itestään selvä.
No ei se mikään itsestään selvä ole, kun kysymys oli esitetty tuolla tavalla itsestään selvänä. Tulkatuissa kielissä kun ohjelmarivejä voi roiskia suoraan tulkkiinkin.
Ei se Kali pelkästään rikollisille ole, ihan hyvä niille joiden tarvitsee tehdä tietoturvatestausta, mutta ei todellakaan ole "normaalille" käyttäjälle.
Aloittelevalle Linux-käyttäjälle olen nähnyt useimmin suositeltavan Mint ja Ubuntu jakeluita.
Oma ehdoton suosikkini on Debian koska sen "Stable" versio on erittäin vakaa. Huonona puolena ohjelmat tuppaavat sitten olemaan hieman vanhoja kun tuosta tulee uusi versio 2 vuoden välein. Tosin juuri äsken tuli uusi 11 versio joten tällä hetkellä Debian Stable:n ohjelma-versiot ovat aika uusia.Ja Debianiin siis tulee kyllä tietoturva ja bugi -päivityksiä jatkuvasti, mutta ohjelmat päivitetään uusiin versioihin vain 2 vuoden välein (poikkeuksena esim. nettiselain joka on nykyään pakko päivittää useammin).
- Anonyymi
malaire kirjoitti:
Ja Debianiin siis tulee kyllä tietoturva ja bugi -päivityksiä jatkuvasti, mutta ohjelmat päivitetään uusiin versioihin vain 2 vuoden välein (poikkeuksena esim. nettiselain joka on nykyään pakko päivittää useammin).
Mahtaako tuo olla totta?
Siksipä minä käytän Debianin " ihmisystävällisempiä harrastelijaversioita" koska niissä ohjelmat ainakin päivittyvät. Anonyymi kirjoitti:
Mahtaako tuo olla totta?
Siksipä minä käytän Debianin " ihmisystävällisempiä harrastelijaversioita" koska niissä ohjelmat ainakin päivittyvät.Tuo on totta Debian Stable -versiossa. Tämän vakaus perustuu juuri siihen että vain pienet päivitykset hyväksytään kesken 2-vuotiskauden ja isommat päivitykset, kuten uudet ohjelmaversiot joissa tulee uusia ominaisuuksia, testataan kunnolla ja otetaan mukaan vain 2 vuoden välein kun tulee uusi Debian Stable versio.
Juurin tuon takia Debian Stable on suosikkini. Minua ei haittaa jos ohjelmat ovat pari vuotta vanhoja, käyttöjärjestelmän vakaus on tärkeämpää.
Toki sitten on Debian Unstable niille jotka haluavat päivityksiä useammin, tai jo mainitut Ubuntu ja Mint.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mahtaako tuo olla totta?
Siksipä minä käytän Debianin " ihmisystävällisempiä harrastelijaversioita" koska niissä ohjelmat ainakin päivittyvät.Olen käytellyt Debiania versiosta 9. Nyt on koneessa 10. Kyllä tää ihan hyvin päivittyy. Ajaa vaan silloin tällöin "sudo apt update && sudo apt upgrade -y" -loitsut.
Nettiselaimet näyttää olevan:
Mozilla Firefox 78.15.0esr
Chromium 90.0.4430.212 built on Debian 10.9, running on Debian 10.11
Opera 80.0.4170.63
Office:
LibreOffice 6.1.5.2 10(Build:2)
Grafiikka:
GIMP-kuvankäsittely versio 2.10.8
Koodieditori VSCode:
1.61.2
jne.
Siis tällä pärjää ihan hyvin ilman sen kummempia säätöjä. Aikaisemmin käytin niitä "ihmisystävällisempiä" versioita, mutta menivät usein päivityksissä enemmän tai vähemmän sekaisin. Viimeisen päivityksen jälkeen ei kone enää bootannutkaan, jolloin lähti kyseinen jakelu koneelta ja tuli Debian 9 tilalle. Anonyymi kirjoitti:
Olen käytellyt Debiania versiosta 9. Nyt on koneessa 10. Kyllä tää ihan hyvin päivittyy. Ajaa vaan silloin tällöin "sudo apt update && sudo apt upgrade -y" -loitsut.
Nettiselaimet näyttää olevan:
Mozilla Firefox 78.15.0esr
Chromium 90.0.4430.212 built on Debian 10.9, running on Debian 10.11
Opera 80.0.4170.63
Office:
LibreOffice 6.1.5.2 10(Build:2)
Grafiikka:
GIMP-kuvankäsittely versio 2.10.8
Koodieditori VSCode:
1.61.2
jne.
Siis tällä pärjää ihan hyvin ilman sen kummempia säätöjä. Aikaisemmin käytin niitä "ihmisystävällisempiä" versioita, mutta menivät usein päivityksissä enemmän tai vähemmän sekaisin. Viimeisen päivityksen jälkeen ei kone enää bootannutkaan, jolloin lähti kyseinen jakelu koneelta ja tuli Debian 9 tilalle.Väännetään sitten rautalangasta:
Debian 9:ssä oli LibreOffice 5.2.7 parin vuoden ajan ja siihen tuli vain pikkupäivityksiä tuon kaksi vuotta.
Kun Debian 10 julkaistiin niin LibreOffice päivittyi versioon 6.1.5 ja taas seuraavat kaksi vuotta tuli vain pikkupäivityksiä.
Kun Debian 11 julkaistiin niin LibreOffice päivittyi versioon 7.0 ja taas seuraavat kaksi vuotta tulee vain pikkupäivityksiä.
Eli suuret päivitykset ohjelmiin tulevat kahden vuoden välein, poikkeuksena esim. nettiselaimet.
Esimerkiksi nyt on saatavilla LibreOffice 7.1 ja 7.2 mutta Debianissa pysyy tuo 7.0 kunnes Debian 12 julkaistaan noin kahden vuoden kuluttua.
Ja tässä tarkoitan Debian Stable versioita. Sitten on lisäksi Unstable ja backports joiden kautta voi halutessaan asentaa uudempia versioita.- Anonyymi
malaire kirjoitti:
Ja Debianiin siis tulee kyllä tietoturva ja bugi -päivityksiä jatkuvasti, mutta ohjelmat päivitetään uusiin versioihin vain 2 vuoden välein (poikkeuksena esim. nettiselain joka on nykyään pakko päivittää useammin).
Älä unohda sitä, että Debianille on backports -repository, johon tulee uudempia ohjelmaversioita osasta ohjelmia. Lisäksi kyllähän Debianiin voi lisätä tarvittaessa ohjelmien omia repositoryjä. Eikä mikään estä myöskään Flatpak ja Snap -paketoitujen ohjelmien käyttämistä debianissa jos joku niitä nyt ihan välttämättä haluaa käyttää :-P Flatpak ja Snap löytyvät suoraan Debianin main -repositorystä ja Flatpak sekä Snap -paketoidut ohjelmat saa näkymään myös graafisessa Gnome Software -paketinhallintatyökalussa. Eli jos välttämättä tarvitset jostain ohjelmasta uudempaa versiota voit sen kyllä Debianiin asenta esimerkiksi Flatpak -paketoituna ohjelmana.
Eikä nuo Debianin ohjelmat nyt mitenkään vanhoja ole. Lisäksi ihan samalla laillahan ne muidenkin distrojen ohjelmat alkaa vanhentua sen jälkeen kun distroversio on julkastu. Ubuntukin julkasee LTS-versionsa kahden vuoden välein eli ei sen useammin kuin Debian julkasee uuden version. Ja silti Debianin vakaissa julkaistuissa versioissa on itseasiassas hyvin usein uuudempia ohjelmia kuin Ubuntun LTS-versioissa, voihan sitä juuri nytkin verrata. Eli ei Debianin ohjelmat ole sen vanhempia vaikka jotkut yrittää sellaisen kuvan antaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mahtaako tuo olla totta?
Siksipä minä käytän Debianin " ihmisystävällisempiä harrastelijaversioita" koska niissä ohjelmat ainakin päivittyvät.Kyllä ne ohjelmat päivittyy Debianissakin ja esimerkiksi nykyisessä uusimmassa Debianissa ohjelmat on hyvin ajan tasalla. MikDebianille on myös backports -repository ja mikäänhän ei estä myöskään Flatpak ja Snap -paketoitujen ohjelmien ajamista Debianissa. Sekä Flatpak että Snap löytyvät suoraan Debianista.
Ja millä tavalal esimerkiksi Ubuntu tai Mint on muka Debiania ihmisyhstävällisempiä? Nehän perustuu Debianin kehitysversioon, eli vastaavastihan ne toimii kuin Debian. Ubuntu ja Linux Mint ovat vain paljon bugisempia kuin Debian, joten siinä mielessä ne ei kyllä etenkään ole mitenkään ihmisyhstävällisempiä kuin Debian. Esimerkiksi Ubuntissa sam ohjelma voi kaatuilla mikä toimii Debianissa ongelmittta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen käytellyt Debiania versiosta 9. Nyt on koneessa 10. Kyllä tää ihan hyvin päivittyy. Ajaa vaan silloin tällöin "sudo apt update && sudo apt upgrade -y" -loitsut.
Nettiselaimet näyttää olevan:
Mozilla Firefox 78.15.0esr
Chromium 90.0.4430.212 built on Debian 10.9, running on Debian 10.11
Opera 80.0.4170.63
Office:
LibreOffice 6.1.5.2 10(Build:2)
Grafiikka:
GIMP-kuvankäsittely versio 2.10.8
Koodieditori VSCode:
1.61.2
jne.
Siis tällä pärjää ihan hyvin ilman sen kummempia säätöjä. Aikaisemmin käytin niitä "ihmisystävällisempiä" versioita, mutta menivät usein päivityksissä enemmän tai vähemmän sekaisin. Viimeisen päivityksen jälkeen ei kone enää bootannutkaan, jolloin lähti kyseinen jakelu koneelta ja tuli Debian 9 tilalle.Kannattaa huomata, että Debianista on myös julkastu jo uudempi versio kuin käytössäsi oleva Debian 10 "Buster". Debian 11 "Bullseye" julkastiin elokuussa. Kannattaa päivittää sitten kun sinulle sopii. Itselläni on käytössä Debian 11 "Bullseye ja se toimii erittäin hyvin omilla koneillani."
- Anonyymi
Suosittelen ehdottomasti asentamaan Debianin, josta julkaistiin juuri elokuussa uusi verssio, Debian 11 "Bullseye"
Itse olen ohjelmoijataustainen, vaikka olenkin nykyään sokeutunut,. Olen käyttänyt Debiania kesästä 1998 alkaen ja olen ollut erittäin tyytyväinen siihen. Tämäkin viesti tulee läppäriltä, joka ajaa Debiania Gnome -työpöydällä varustettuna.
Debian on erittäin hyvin testattu distro, luotettava ja vakaa kuin kallio. Debian julkaisee uuden version aina noin kahden vuoden välin ja jokaista julkaistua distron versiota tuetaan vähintään 5 vuoden ajan. Debianin ohjelmalähteistä löytyy tällähetkellä noin 60000 ohjelmapakettia ja toisin kuin distrot kuten Ubuntu Debian myös tukee virallisesti tietoturvapäivityksillä jokaista Debianin omista ohjelmalähteistä löytyvää ohjelmapakettia koko distroversion elinkaaren ajan..
Vaikka jotkut muuta uskotteleekin Debian ei ole sen vaikeampi asentaa tai käyttää kuin muut distrot. Debian voidaan asentaa joko varsinaisia asennuslevyjä käyttäen tai sitten voidaan käyttää Debianin live-levyjä. Live-levyjen avulla voidaan kokeilla Debiania asentamatta sitä ensin tietokoneella ja sen lisäksi samoja levyjä käyttäen voidaan myös asentaa Debian. Debian tarjoaa useita eri Live-levyjä, joilla kullakin on jokin Debianissa käytettävissä oleva työpöytäympäristö kuten Gnome, KDE, Cinnamon, Mate, XFCE, LXDE, LXQT jne. Jos Debian asennetaan live-levyä käyttämällä sillon tietokoneelle asentuu sama työpöytäympäristö kuin mikä on live -levyllä. Live -levyllä on Debianin varsinaisia asennuslevyjä yksinkertaisempi asennusohjelma. Debinin Live-levyt voidaan joko polttaa optiselle DVD-levylle tai sitten ne voidaan kirjottaa USB-tikulle. toki niitä voi käyttää myös virtuaalikoneessa.
Kun Debian asennetaanDebianin varsinaisia asennuslevyjä käyttämällä sillon asennus tehdään huomattavasti monipuolisempaa asennusohjelmaa käyttäen, joka antaa käyttäjän vaikuttaa siihen miten Debian asennetaan. Debianin varsinainen asennusohjelma ei ole sekään mikään vaikea käyttää ja niin haluttaessa voidaan asennus tehdä oletusasetuksilla ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä vlintoja. Debianin varsinainen asennusohjelma kuitenkin omahdollistaa asennukseen vaikuttamisen mikä on hyvä asia. Debianin varsinaisia asennuslevyjä käytettäessä käyttäjä voi myös valita asennusvaiheessa minkä työpöytäympäristön haluaa ottaa käyttöön. Eli asennus tehdään samoilta asennuslvyilä riippumatta siitä minkä työpöytäympäristön käyttäjä haluaa asentaa. Ainakin nämä on valittavissa: Gnome, KDE, Cinnamon, Mate, XFCE, LXDE ja LXQT. Debiania asennettaessa voidaan siis käyttää yhtä ja samaa asennuslevyä riippumatta siitä minkä työpöytäympäristön haluaa asentaa. Jälkikäteen on tietenkin myös mahdollista asentaa toinen työpöytäympäristö ja työpöytäympäristö voidaan sitten valita työpöydälle kirjauduttaessa. Debianin varsinaista asennuslevyä käytettäessä voidaan myös mm. valita miten kovalevy osioidaan, otetaanko käyttöön levyn salaus jne jne. Debianin varsinaiista asennuslevyistä on käytettävissä useampi eri asennusvaihtoehto. Asennus voidaan esimerkiksi tehdä DVD-levyltä, jollon yleensä riittää että ladataan ensimmäinen DVD -levy, jolta asennus tehdään. Tarjolla on myös CD, Blueray jne asennuslevyt. Lisäksi Debian voidaan asentaa suoraan netin yli. Sillon riittää, että ladataan pieni verkkoasennus-CD, jolta tietokone käynnistetään. Verkkoasennus-CD:tä käytettäessä tietokone käynnistetään siltä levyltä ja Debianin asennusohjelma asentaa sitten kaiken netin yli.
Debiania asennettaessa kannattaa ottaa huomioon se, että Debianin virallisilla asennuslevyillä on ainoastaan vapaata avointa softaa ja se koskee myös ajureita ja firmwareja. Joskus joissakin tapauksissa esimerkiksi tietokoneen langaton verkkokortti saattaa vaatia toimiakseen suljetut ajurit ja / tai firmwaret. Sen taki Debian itse tarjoaa omilla sivuillaan ladattavaksi myös epäviralliset asennuslevyt, jotka ovat muutoin täsmälleen samanlaiset kuin viralliset levyt, mutta niillä on mukana myös suljetut ajurit ja firmwaret. Epävirallsiet asennuslevyt ovat siis Debianin itsensä tekemiä ja ne eroavat virallisista levyistä vain siinä, että niillä on mukana myös suljetut ajurit ja firmwaret. Epäviralliset levyt on saatavilla sekä varsinaisista asennuslevyistä, että live-levyistä. Usein voi olla hyvä idea ladata heti suoraan epäviralliset levyt jollon myös suljetut ajurit ja firmwaret vaativat langattomat verkkokortit toimivat Debiania asennettaessa. Suljetut ajurit ja firmwaret voidaan tottakai asentaa myös jälkikäteen. Sillon pitää ottaa Debianin asennuksen jälkeen käyttöön Debianinin contrib ja non-free -ohjelmalähteet, eli repositoryt, joista suljetut ajurit ja firmwaret sekä muut suljetut ohjelmistot voidaan asentaa. Debian toimii aivan vastaavalla tavalla kuin Ubuntu tai Linux Mint mikä ei ole mikään ihme, kosk esimerkiksi Ubuntu perustuu Debianin kehitysversioon. Debian on kuitenkin paljon paremmin testattu , luotettavampi ja vakaampi kuin Ubuntut jne
T. miksuh - Anonyymi
Tässä koneessa on Mint, joka toimii hyvin ja on helppo, mutta itse en pidä siitä, koska se on windowsmainen. Asennuskin tapahtuu yhteen ainoaan osioon, mistä seuraa windowsmainen hidastuminen käytössä. Asennusohjelmasta en löytänyt mitään mahdollisuutta levyn osioimiseen. Usean osion käyttö on sikäli hyvä, että järjestelmän voi formatoida ilman, että tiedostot häviää. Jos muistia on vähä on Swap osiokin hyödyllinen. Jos kone swappaa systeemin ja muiden teidodtojen sekaan niin se pian hidastuu etanaksi.
Olen käyttänyt myös Redhattia, Mandrakea (muuttanut nimensä) puppya vanhassa kannettavassa, Kokeillut Ubuntua, mutta en mielistynyt siihen ja useita SuSe versioita, jollainen on nyt pöytäkoneessa. Minulla on siinä tällä hetkellä 3 kaupallista maksettua ohjelmaa.
Mikään noista ei ole vaikea. Hallintatyökalut ja ohjelmapaketit vaihtelee.
Aina voi ladata muutaman mielenkiintoisimman version ja kokeilla.- Anonyymi
Linux Mintissä, kuten kaikissa muissakin linuxeissa, voi asennuksen suorittaa niin että ne osiot saa itse muokata ja valita. Eli ei ole mikään pakko antaa asentaa Windows-maisesti (ja siten typerästi) vain yhdelle osiolle!
- Anonyymi
Arch linux on ainakin melkoi vaikea. Aloin asentamaan sitä marraskuussa 2019, eli melkein pari vuotta sitten. Mustan ruudun version sain jo toimimaan, mutta GUI:n lisäämisessä tuli hieman ongelmia. Projekti on ollut sen jälkeen mietintämyssyssä, mutta ajatustakaan ei ole tullut sille uhrattua.
En siis suosittele sitä ainakaan ihan ensimmäiseksi jakeluksi. - Anonyymi
Ubuntu sopii kaikille.
- Anonyymi
Olen allerginen Ubuntutrolleille, ei.
- Anonyymi
malaire kirjoitti:
Ei sovi minulle, olen allerginen SNAP-paketeille.
Jep. Ja tuohon liittyen. En kyllä olenkaan ymmärrä sitä aivopierua, että Ubuntu on päättänyt,käyttää distrossa Firefox -webbiselaimesta Snap-paketoitua versiota. Eli jostain käsittämättömästä syystä Ubuntu on päättänyt, että distron oletuswebbiselain on asennettu Snap -paketista. Täysin älytöntä ja varma keino hidastaa webbiselainta. Eikä taatusti ole tietoturvan kannalta hyvä päätös. En ole kuullut, että mikään uu distro olisi tehnyt noin älytöntä päätöstä.
- Anonyymi
malaire kirjoitti:
Ei sovi minulle, olen allerginen SNAP-paketeille.
Sama täällä. Allergia koskee tosin omalla kohdallani sekä Flatpakia, että Snapia vaikka molemmat olisivat kyllä käytettävissä Debianissa. Flatpakin kohdalla allergia ei ole ihhan yhtä paha, mutta paha silti. Eli vältän molempia kuin ruttoa.
T. miksuh - Anonyymi
Ei sovi. En halua täitä tai muita bugeja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama täällä. Allergia koskee tosin omalla kohdallani sekä Flatpakia, että Snapia vaikka molemmat olisivat kyllä käytettävissä Debianissa. Flatpakin kohdalla allergia ei ole ihhan yhtä paha, mutta paha silti. Eli vältän molempia kuin ruttoa.
T. miksuhSnapit, flatpakit jne. vain pahentavat Linuxin perusongelmaa, pirstoutumista.
Monimuotoisuus toki on hyvä asia, mutta mitä sekavammaksi touhu menee, niin sitä vähemmän järjestelmä kiinnostaa "taviksia". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Snapit, flatpakit jne. vain pahentavat Linuxin perusongelmaa, pirstoutumista.
Monimuotoisuus toki on hyvä asia, mutta mitä sekavammaksi touhu menee, niin sitä vähemmän järjestelmä kiinnostaa "taviksia".Palstan taviksia, siis trolleja ei kiinnosta kuin valehtelu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama täällä. Allergia koskee tosin omalla kohdallani sekä Flatpakia, että Snapia vaikka molemmat olisivat kyllä käytettävissä Debianissa. Flatpakin kohdalla allergia ei ole ihhan yhtä paha, mutta paha silti. Eli vältän molempia kuin ruttoa.
T. miksuhXubuntussa ja Mintissä käytetään ihan perinteisiä deb-paketteja, toisinkuin emo-Ubuntussa. Itsekään en oikein muutenkaan tykkää emo-Ubuntusta, mm. sen käyttöliittymäkin on ihan suolesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Xubuntussa ja Mintissä käytetään ihan perinteisiä deb-paketteja, toisinkuin emo-Ubuntussa. Itsekään en oikein muutenkaan tykkää emo-Ubuntusta, mm. sen käyttöliittymäkin on ihan suolesta.
snap:t ratkoo yleensä muna-kana ongelmia käännöksessä, kun jokin kirjasto joka tarvitaan ilmestyy vasta seuraavassa distron release:ssa. Snap:n avulla saa kehittäjä asennettua omalle koneelleen toimivan ympäristön ja snap sitten kloonaa sen muille. Snapit on siis välivaiheen ohjelmakehitystä tukevia ratkaisuja eikä niitä pidä jättää järjestelmään! Niiden toteutustapa aiheuttaa ylimääräistä muistinkulutusta aivan liikaa. Joskus voi kuitenkin olla perusteltua ottaa "uusi" versio mukaan - vaikka sitten snap:ina - koska vanha versio on liian hankala saada toimimaan uudessa ympäristössä. Vältytään siis turhan työn tekemiseltä - tai ainakin sen määrää saadaan hiukan rajoitettua..
- Anonyymi
Linux jakelu valitaan koneen tehon ja käyttötarkoituksen mukaan!
Jos tehoja piisaa, on Ubuntu loistava valinta! Siihen saa aivan valtavasti kaikee ja todella helpolla! Eli sitä kannattaakiin käyttää täysin ilman päätettä! - Anonyymi
Ohoh, tästäpä tuli hyvä keskustelu. Uppoatte vain liian syvälle. Eli olisiko sitten se Debian tai sen "lapset" Ubuntu tai Mint, joista kannattaa valita. Eli minä käytän konetta pääasiassa HTML, Java ym koodaukseen ja verkon kautta asiakkaiden verkkosivujen/kauppojen testaamiseen ja päivittämiseen. Työnantaja antoi melko vapaat kädet, kunhan tietoturva pysyy kunnossa ja tietyt salaukset ym toimivat.
Konetta käyttää myös vaimo iltaisin, lähinnä istuu netissä tunnin kaksi. Lapsilla on omat läppärit, niihin en puutu. Ovat kyllä samassa lähiverkossa (osin langaton) ja mm tulostus onnistuu joka koneella verkon yli.
No, nyt on koneessa Mint, jota meidän mikrotuki suositteli. Hyvä tämäkin, ei näköjään niin muokattava kuin Ubuntu. Tutkitaan
AP- Anonyymi
Jos muokattavuus kiinnostaa niin ehkäpä tiling window manager on sun juttu. Ubuntuun saa Regolith-osan asennettua ja se on i3 tiling window manager. Regolith löytyy myös ihan omana jakelunaankin. Se on täysin Ubuntu ja jos konffifilujen säätö sekä päätteellä hommien hoito sujuu niin ehkäpä testaamisen arvoinen. On muuten sitten sellainen homma että sitä konetta ei sen jälkeen kukaan muu osaakaan käyttää :D
Täältäpä se löytyy: https://regolith-linux.org/
- Anonyymi
Ketjun avaaja lienee jo huomannut, että tämän palstan vakiokeskustelijat ovat vannoutuneita deb pohjaisten hakeluiden käyttäjiä.
Varmaan on myös tullut selväksi että lähes jokainen Linux pohjainen jakelu on muokattavissa toistensa kaltaiseksi, samoin ohjelmisto, eli pakettivaraston ulkopuolisten ohjelmien asennus on yhtä helppoa kaikkiin.
Työpöydän ja valmiiksi asennettujen pakettien määrä ja default on suurin ero, jolla täällä esitellään jakeluiden paremmuutta.
Poikkeuksena laumasta esiintyy edukseen SuSE, sen sisältämä YaST on vain kyseisessä jakelussa.
J a kuten huomannet, näillä palstoilla ei juuri Fedoran ja SuSEn käyttäjät metelöi, heillä on omat foorumit omiin juttuihinsa.
Tämä vinkkinä kysyjälle, että Linux pohjaiset järjestelmät ovet muutakin, kuin Debianin pohjalle kasatut erilaiset variaatiot.- Anonyymi
Fedora/SuSE on molemmat olleet asennettuina jossain vaiheessa täälläkin ja aluksi RedHat taisi olla 6.1 versiota. Niiden rpm-pohjainen asennustapa on ihan ok. Syytä näiden jättämiselle ei oikeastaan ole mitään yksittäistä löydettävissä vaan kokonaisuus on ratkaissut. Jos en väärin muista, niin Fedorassa oli kielituki jossain vaiheessa vähän englanti-painotteinen ja paremmin löytyi ohjeita mm. Debianiin miten sen sai korjattua toimivaksi - ennen utf-8 aikaa ja vt100 terminaalissa, siis. SuSE:ssa oli jokin ajuri, mikä omassa kokoonpanossa olisi tarvittu, eikä se kääntynyt ja sen tulo kesti vähän liikaakin. Muistaakseni jouduin vaihtamaan näytönohjainta..? SuSE toimi erittäin vakaasti! Toisaalta, Debianissa oli hakemistot aivan väärissä paikoissa välillä, jos oli noihin kahteen tottunut.. en tiedä nyky tilannetta tosin.
- Anonyymi
Yes, nyt tuli asiaa. SuSe nyt koneessa, pitääpä räplätä hieman lisää.
- Anonyymi
En halua tuhlata tätä ainoaa elämääni "oikean" Linux-version etsimiseen. Se on kuin etsisi sateenkaaren päätä. Siksi käytän Windowsia.
- Anonyymi
Sinulla siihen ensimmäisen hakemiseen kuluisi vuosi.
- Anonyymi
Ubuntu LTS, joka julkaistaan 2 vuoden välein huhtikuussa. Asenna se vasta saman vuoden elo-syyskuussa kun pahimmat bugit on korjattu. Tällä hetkellä tuorein LTS 20.04, seuraava tulee ensi vuonna. Ja jatkossa päivität saman kaavan mukaan eli vasta elo-syyskuussa. :)
- Anonyymi
Eikös tämä Ubuntu juuri ole yksi näistä "Pirkka Debianeista"
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös tämä Ubuntu juuri ole yksi näistä "Pirkka Debianeista"
Yhtä kaukana nykyisin Debianista kuin lokki variksesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhtä kaukana nykyisin Debianista kuin lokki variksesta.
Osaatko kertoa mitä eroa ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osaatko kertoa mitä eroa ?
Ehkä suurin ero on siinä ettei Debian ole työpöytäkäyttäjälle niin valmis kuin Ubuntu on. Debian on riisutumpi käyttöjärjestelmä. Ubuntussa tulee "kaikki" valmiina. Sen takia Windows-käyttäjän on helpompi aloittaa Ubuntun käyttäminen.
- Anonyymi
Itsellä oli tämä Debian koneella joskus 2 ehkä 3v sitten? Mutta se ero oli esim Ubuntu ja Mint -distroihin, että Debianissa (ainakin tuolloin) piti päivitykset huolehtia niiden tiedostojen kautta, oliko siinä lie ollenkaan mitään automaattista näkymää käyttöliittymällä, että päivityksiä on tarjolla kuten Mintissä?
Päivitykset piti ladata aina itse komentokehotteen kautta.
Asia voi olla toki muuttunut nykyään?- Anonyymi
Totta kai, ja "Debian on ihan paska", niinkö ?
Tässä on juuri se harha, että valmiiksi asennettujen ohjelmien määrä olisi jokin huonous tai puute.
Kyllä Debianiin voi asentaa kaikki samat ohjelmat kuin Mint n tai Ubuntuun, ja automaattipäivitys on käyttäjän valinta. - Anonyymi
Tuoltapa sitä tietoa löytyisi:
https://www.debian.org/doc/manuals/debian-faq/uptodate.en.html
-aika pitkälle periytyy nämä ohjeet Ubuntuun ainakin ja pakettivalikoimasta löytyy mm. apt-cacher jos on tarvetta
-muutenkin, debian-pohjaisuus on hyvä asia, koska asiat hoituu usein samalla tyylillä tai ainakin pienellä vaivalla saa selville miten jokin asia tehdään Ubuntussa.
-dselect:llä tullut ohjelmia joskus asenneltua ja lyötyä päätä seinään terminaali-emulaation pettäessä joskus -90 luvulla - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai, ja "Debian on ihan paska", niinkö ?
Tässä on juuri se harha, että valmiiksi asennettujen ohjelmien määrä olisi jokin huonous tai puute.
Kyllä Debianiin voi asentaa kaikki samat ohjelmat kuin Mint n tai Ubuntuun, ja automaattipäivitys on käyttäjän valinta.Ubuntu ja mint ovat toki debian pohjalta tehtyjä, mutta käyttäjäystävällisempiä kuin isoveli. Joten jos windowskäyttäjä haluaa kokeilla linuxia, niin jompi kumpi.
Ja ottaen huomioon, että suuri osa tietokoneen käyttäjistä tarvitsee konetta aivan peruskäyttöön, Nettiin , laskujen hoitamiseen, valokuviin yms. niin nuo linux-distrot ovat aivan riittävät kyseisiin tarpeisiin. Ja ennenkaikkea helpot käyttää ilman mitään turhia säätelemisiä ja asennuksia.
- Anonyymi
Kokeile.
- Anonyymi
Näyttäisi Debianissakin tulevan kaikki tärkeimmät oheissovellukset mukana. Asensin äsken net-installerilla Cinnamon-version, ja jotain tommosia oli ainakin mukana. On varmaan paljon muutakin, mutta nuo tuli ensimmäisenä mieleen tsekata.
$ uname -r
5.10.0-9-amd64
$ cat /etc/debian_version
11.1
$ firefox --version
Mozilla Firefox 78.15.0esr
$ thunderbird --version
Thunderbird 78.14.0
$ libreoffice --version
LibreOffice 7.0.4.2 00(Build:2)
$ gimp --version
GIMP-kuvankäsittely versio 2.10.22- Anonyymi
Joku valitteli tuolla Debianin graafisen päivitysassistentin puuttumista, mutta näemmä tuo virtuaalikoneeseen asennettu versio alkoi ilmoittelemaan saatavilla olevista päivityksistä. Ilmoitusta klikkaamalla sai päivitysvelhon auki, ja painamalla Lataa-nappia päivitykset asentuivat. Toimii siis aika pitkälti samalla tavalla kuin Ubuntukin.
- Anonyymi
Linux Mint on kyllä aika kiva kieltämättä vaikka ei eroa Ubuntusta kovin paljoa. Kummankaan kanssa et mene pahasti metsään. Käyttöliittymävaihtoehtoja on myös molemmissa useampia. Oma suositukseni olisi Linux Mint ja siitä Mate-käyttöliittymä. Tuossa on se kiva puoli että kaikki on yksinkertaista ja helppoa ja suurin osa joskus aikoinaan "säätämistä" vaatinaista jutuista toimii suoraa asennuksen jälkeen itsestään.
Ohjelmointia osaavana tulet rakastamaan koko Linux ekosysteemiä. Kehitystyökaluja on saatavilla ilmaiseksi vaikka ja kuinka. Ja iso osa suoraan paketinhallinnan kautta, eli ohjelmia ei tarvitse mennä etsimään pitkin nettiä. Avaat vain (mintissä) Synaptikin ja etsit sieltä mitä haluat. Muista asentaa build-essential pohjalle että kääntäjä alkaa pelittää.
Ja hei, tervetuloa porukkaan! Meitä vapaan lähdekoodin valon nähneitä on jo iso joukko :-)- Anonyymi
Pakko vielä lisätä, että tokihan Debian on tosiaan ihan hyvä vaihtoehto. Itsekin käytän sitä nykyisin. Siltikin, sanoisin että aloittelijan on helpompi päästä mukavasti kyytiin kun ottaa ensiaskeleet vaikkapa juuri Linux Mint Mate:n kanssa.
Sitten kun on perusteet ehtiny saada haltuun ja muutenkin lisää tietoa linux-maailmasta, voi uudelleen miettiä mitä distrolta haluaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakko vielä lisätä, että tokihan Debian on tosiaan ihan hyvä vaihtoehto. Itsekin käytän sitä nykyisin. Siltikin, sanoisin että aloittelijan on helpompi päästä mukavasti kyytiin kun ottaa ensiaskeleet vaikkapa juuri Linux Mint Mate:n kanssa.
Sitten kun on perusteet ehtiny saada haltuun ja muutenkin lisää tietoa linux-maailmasta, voi uudelleen miettiä mitä distrolta haluaa.Totta, nämä"Ubuntut ja Mintit"" ovat kelpo jakeluita lasten, vanhusten ja aloittelijoiden harjoittelu ja opiskelu välineiksi.
Jos todellista työtä aikoo koneella tehdä, niin nämä koristeet ja apuneuvolisukkeet ovat vain kiusallista rihkamaa ja haittaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, nämä"Ubuntut ja Mintit"" ovat kelpo jakeluita lasten, vanhusten ja aloittelijoiden harjoittelu ja opiskelu välineiksi.
Jos todellista työtä aikoo koneella tehdä, niin nämä koristeet ja apuneuvolisukkeet ovat vain kiusallista rihkamaa ja haittaa."Työn raskaan raatajat, syökää p...... s....... ( Eio Leino??) " ovat kuitenkin vähemmistönä tietokoneiden käyttäjistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Työn raskaan raatajat, syökää p...... s....... ( Eio Leino??) " ovat kuitenkin vähemmistönä tietokoneiden käyttäjistä.
No mihin se jonnea noin pahasti sattui ?
Kuvitelmat ja totuus ovat joskus inhottavasti eri mieltä, mutta aika opettaa ymmärtämään asiaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mihin se jonnea noin pahasti sattui ?
Kuvitelmat ja totuus ovat joskus inhottavasti eri mieltä, mutta aika opettaa ymmärtämään asiaa.Kummallista kun tosiasioita ei saa kertoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kummallista kun tosiasioita ei saa kertoa.
Ai mitä tosiasioita? Tosiasioista ei windowsjonnet tiedä yhtään mitään, kuten ei totuuden kertomisestakaan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, nämä"Ubuntut ja Mintit"" ovat kelpo jakeluita lasten, vanhusten ja aloittelijoiden harjoittelu ja opiskelu välineiksi.
Jos todellista työtä aikoo koneella tehdä, niin nämä koristeet ja apuneuvolisukkeet ovat vain kiusallista rihkamaa ja haittaa.Juurikin näin. Joskus Debianissa tuli kehitettyä kauan aikaa sitten rinnakkaisporttiin tullutta värkkäystä ja meinasi pelihousut revetä siinä vaiheessa kun sitten myöhemmässä vaiheessa Ubuntu yritti asentaa löytyneelle "tulostimelle" low-level drivereita. Noh, saihan sen sitten pois päältä, mutta joutui perehtymään kyllä aika syvällisesti asiaan ja selvitettyä mikä on ieee-1284?
Toisaalta, kukapa ei rinnakkaisporttiin tökättyä tulostintaan haluaisi asentumaan automaattisesti? Koneen käyttötarkoitus ratkaisee, mitä kannattaa asentaa, ts. mikä minimoi järjestelmän kustomointiin kuluvan ajan!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo666114Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per583053- 312213
- 131827
- 201798
Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto191783Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus131532- 181529
- 501504
- 91463