Ruotsin yhteiskuntamalli on ollut hyvin suosittu myös uusissa EU:n jäsenmaissa.
1)Kielinemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. lainsäädäntö on vain enemmistön kielellä,tulkkipalveluja toki saa).
2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille.
3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen koulussa.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökiel(t)en opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut). Tämä täyttää myös Euroopan Neuvoston suositukset.
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan kielienemmistön kieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan ruotsalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa).
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti maa ottaa vastaan ulkomaalaisia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia (ei paluumuuttajia).
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Lait kirjoitetaan kielienemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille. Muussa alemmassa lainsäädännössä voidaan todeta, että maassa puhutaan perinteisesti joitakin vähemmistökieliä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (”meänkieli”).
Kielitiedettä ei tarvitse päätöksessä ottaa huomioon.
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa vaikkapa maatalousministeriössä, mikäli Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä koskevia selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.
18) Vähemmistökieliset yliopistoja ei ei tarvita, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain kielienemmistön kielellä (Vrt. Ruotsissa ei tarvita erillisiä yksikköjä vähemmistökieliä puhuville, ja näin myös saadaan merkittäviä säästöjä)
20) Kansalaisten rekisteröinti kielen perusteella on kiellettyä, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtion ei ole syytä urkkia kansalaisten kieli-identiteettiä.
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään kielletä.
Ruotsi ei ole enää 1980-luvun jälkeen kieltänyt suomen puhumista. Ruumiillinen kurituskin suomen puhumisesta poistettiin siellä jo 1950-luvulla,koska ruotsalaiset ovat vapaamielisiä ja edistyksellisiä ihmisiä.
Malli tähän on siis Ruotsista ja siinä on järkeä!
Esim. Ruotsissa ei ole minkäänlaisia kieliriitoja.
Suomessakin kieliriidat loppuisivat kun Suomen kielienemmistön kielelle annettaan sille kuuluva asema.
1)Kielinemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. lainsäädäntö on vain enemmistön kielellä,tulkkipalveluja toki saa).
2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille.
3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen koulussa.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökiel(t)en opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut). Tämä täyttää myös Euroopan Neuvoston suositukset.
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan kielienemmistön kieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan ruotsalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa).
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti maa ottaa vastaan ulkomaalaisia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia (ei paluumuuttajia).
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Lait kirjoitetaan kielienemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille. Muussa alemmassa lainsäädännössä voidaan todeta, että maassa puhutaan perinteisesti joitakin vähemmistökieliä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (”meänkieli”).
Kielitiedettä ei tarvitse päätöksessä ottaa huomioon.
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa vaikkapa maatalousministeriössä, mikäli Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä koskevia selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.
18) Vähemmistökieliset yliopistoja ei ei tarvita, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain kielienemmistön kielellä (Vrt. Ruotsissa ei tarvita erillisiä yksikköjä vähemmistökieliä puhuville, ja näin myös saadaan merkittäviä säästöjä)
20) Kansalaisten rekisteröinti kielen perusteella on kiellettyä, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtion ei ole syytä urkkia kansalaisten kieli-identiteettiä.
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään kielletä.
Ruotsi ei ole enää 1980-luvun jälkeen kieltänyt suomen puhumista. Ruumiillinen kurituskin suomen puhumisesta poistettiin siellä jo 1950-luvulla,koska ruotsalaiset ovat vapaamielisiä ja edistyksellisiä ihmisiä.
Malli tähän on siis Ruotsista ja siinä on järkeä!
Esim. Ruotsissa ei ole minkäänlaisia kieliriitoja.
Suomessakin kieliriidat loppuisivat kun Suomen kielienemmistön kielelle annettaan sille kuuluva asema.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Todella hyvää tietoa. Kiitos tästä.Suomi kannattaa ottaa tästä mallia. Toivottavasti suomen rasistit - jotka täällä kirjoittavat - lukevat tämän.
olet aivan varmasti rasisti.yleensäkin psykopaatit eivät tajua miksi he reagoivat mutta sinä olet Suomi-rasisti ja suomalainen.=epäsosiaalinen psykopaatti.