Paikallispravda:
Kahdeksantoista savonlinnalaista kulttuurialan toimijaa vetoaa kaupungin päättäjiin, jotta kaupunki korottaisi kulttuurimäärärahojaan 200 000 eurolla ensi vuodelle. Sivistyslautakunnan käsittelyyn tiistaina menevä sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatin talousarvioesitys ei tätä kulttuuritoimijoiden toivomaa lisäystä sisällä.
Kulttuurimäärärahat nousevat Ripatin esityksen mukaan kuluvasta vuodesta 104 000 eurolla. Kulttuurijohtaja Outi Rantasuon mukaan tuo summa kuluu enimmäkseen museon huoneistomenojen kasvuun. Loput menevät muiden tilakustannusten ja palkkojen kasvuun.
Talousarvioesitys sisältää kulttuuriavustusmäärärahoja saman verran kuin niitä oli tänä vuonna. Rantasuo huomauttaa, että hakemuksia on kuitenkin nyt tullut yhdeltätoista hakijalta, joista viisi on uutta.
– Meillä on ihan hyviä hakijoita, joille ei kuitenkaan tämän esityksen mukaan voida antaa avustusta, jos ei oteta joltakulta avustusta pois, Rantasuo sanoo.
Puolet korotuksesta käytettäisiin kulttuuritoimijoiden ehdotuksen mukaan avustuksiin – Loppurahalla jatkettaisiin hyvin alkanutta kehitystyötä
Kulttuuriavustusten korottamista ehdottavien tavoitteena on turvata avustusten saajien toimintaedellytykset ja paikata avustuksiin vuosien varrella tehdyt leikkaukset. Tähän käytettäisiin pyydetystä korotuksesta puolet eli 100 000 euroa.
Vetoomuksessa todetaan, että ilman lisätukea osa kulttuuritoimijoista joutuu ajamaan toimintansa alas ensi vuoden aikana. Toisten kohdalla taas lisätuki merkitsee myös suurempia valtionosuuksia.
Savonlinnassa vaikuttaa tällä hetkellä lähemmäs 300 luovan alan ammattilaista.
– Kun perustoimintaa ylläpitävät avustukset puuttuvat, toimintaa on mahdotonta kehittää. Vapaan kentän toimijat joutuvat nakertamaan samaan aikaan myös isompien organisaatioiden resursseja, kulttuurialan toimijat toteavat.
Lisärahasta 50 000 euroa käytettäisiin kulttuuritoimijoiden mukaan kohdeavustuksina hankkeisiin, jotka edistävät matkailun ympärivuotistamista ja kaupungin imagoa. Tavoitteena on uudenlaista toimintaa samaan tapaan kuin korona-aikana kehitetyissä Savonlinna Live -hakkeissa.
Viimeinen 50 000 euron summa käytettäisiin luovien alojen kehittämistyön jatkamiseen ja yhteismarkkinointiin. Näin hyödynnettäisiin Saimaa-ilmiössä tehty työ ja jatkettaisiin sitä.
Halutaan avata myös keskustelu teatteritalon vaihtoehtojen selvittämisestä
Kulttuurialan toimijat haluavat myös avata keskustelun uuden teatteritalon vaihtoehtojen selvittämiseksi ja Savonlinnasalin toiminnan uudelleenorganisoinniksi.
He ehdottavat myös, että Savonlinnan orkesterin ja Metsämuseo Luston avustukset siirretään käsiteltäväksi kaupungin talousarvion yhteydessä. Orkesterissa ja Lustossa on palkattua henkilöstöä, ja niiden toimintaa hankaloittaa, kun kaupungin avustuspäätöstä pitää odottaa kevättalvelle saakka.
Kulttuuritoimijat haluavat myös kulttuurijohtajan työn päätoimiseksi. Nyt kulttuurijohtajan virkapanoksesta 40 prosenttia menee kirjastonjohtajan tehtäviin.
Ehdotuksen kulttuurimäärärahojen korottamiseksi ovat allekirjoittaneet Savonlinna Big Band -yhdistyksen, Savonlinnan Orkesteriyhdistyksen, Savonlinnan Musiikkiakatemian, Olavin Jazz ry:n, Pääkonttori ry:n, Ars Nova ry:n, Savonlinnan Musiikki- ja tanssiopiston, Suomen Metsämuseo Luston, Savonlinnan Teatterin, Craft & Design Savonlinna -verkoston, Savonlinnan Puhallinmusiikkiyhdistys ry:n, Joel Lehtosen seuran, Savonlinnan Uuden Taidemuseon, Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin, Muhasaaren Teatterin, Kerimäen Iloinen Kulttuuri (Keiku) ry:n, ESMO ry:n sekä Farah – Ilon ja Onnen Tanssi ry:n edustajat.
Kahdeksantoista savonlinnalaista kulttuurialan toimijaa vetoaa kaupungin päättäjiin, jotta kaupunki korottaisi kulttuurimäärärahojaan 200 000 eurolla ensi vuodelle. Sivistyslautakunnan käsittelyyn tiistaina menevä sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatin talousarvioesitys ei tätä kulttuuritoimijoiden toivomaa lisäystä sisällä.
Kulttuurimäärärahat nousevat Ripatin esityksen mukaan kuluvasta vuodesta 104 000 eurolla. Kulttuurijohtaja Outi Rantasuon mukaan tuo summa kuluu enimmäkseen museon huoneistomenojen kasvuun. Loput menevät muiden tilakustannusten ja palkkojen kasvuun.
Talousarvioesitys sisältää kulttuuriavustusmäärärahoja saman verran kuin niitä oli tänä vuonna. Rantasuo huomauttaa, että hakemuksia on kuitenkin nyt tullut yhdeltätoista hakijalta, joista viisi on uutta.
– Meillä on ihan hyviä hakijoita, joille ei kuitenkaan tämän esityksen mukaan voida antaa avustusta, jos ei oteta joltakulta avustusta pois, Rantasuo sanoo.
Puolet korotuksesta käytettäisiin kulttuuritoimijoiden ehdotuksen mukaan avustuksiin – Loppurahalla jatkettaisiin hyvin alkanutta kehitystyötä
Kulttuuriavustusten korottamista ehdottavien tavoitteena on turvata avustusten saajien toimintaedellytykset ja paikata avustuksiin vuosien varrella tehdyt leikkaukset. Tähän käytettäisiin pyydetystä korotuksesta puolet eli 100 000 euroa.
Vetoomuksessa todetaan, että ilman lisätukea osa kulttuuritoimijoista joutuu ajamaan toimintansa alas ensi vuoden aikana. Toisten kohdalla taas lisätuki merkitsee myös suurempia valtionosuuksia.
Savonlinnassa vaikuttaa tällä hetkellä lähemmäs 300 luovan alan ammattilaista.
– Kun perustoimintaa ylläpitävät avustukset puuttuvat, toimintaa on mahdotonta kehittää. Vapaan kentän toimijat joutuvat nakertamaan samaan aikaan myös isompien organisaatioiden resursseja, kulttuurialan toimijat toteavat.
Lisärahasta 50 000 euroa käytettäisiin kulttuuritoimijoiden mukaan kohdeavustuksina hankkeisiin, jotka edistävät matkailun ympärivuotistamista ja kaupungin imagoa. Tavoitteena on uudenlaista toimintaa samaan tapaan kuin korona-aikana kehitetyissä Savonlinna Live -hakkeissa.
Viimeinen 50 000 euron summa käytettäisiin luovien alojen kehittämistyön jatkamiseen ja yhteismarkkinointiin. Näin hyödynnettäisiin Saimaa-ilmiössä tehty työ ja jatkettaisiin sitä.
Halutaan avata myös keskustelu teatteritalon vaihtoehtojen selvittämisestä
Kulttuurialan toimijat haluavat myös avata keskustelun uuden teatteritalon vaihtoehtojen selvittämiseksi ja Savonlinnasalin toiminnan uudelleenorganisoinniksi.
He ehdottavat myös, että Savonlinnan orkesterin ja Metsämuseo Luston avustukset siirretään käsiteltäväksi kaupungin talousarvion yhteydessä. Orkesterissa ja Lustossa on palkattua henkilöstöä, ja niiden toimintaa hankaloittaa, kun kaupungin avustuspäätöstä pitää odottaa kevättalvelle saakka.
Kulttuuritoimijat haluavat myös kulttuurijohtajan työn päätoimiseksi. Nyt kulttuurijohtajan virkapanoksesta 40 prosenttia menee kirjastonjohtajan tehtäviin.
Ehdotuksen kulttuurimäärärahojen korottamiseksi ovat allekirjoittaneet Savonlinna Big Band -yhdistyksen, Savonlinnan Orkesteriyhdistyksen, Savonlinnan Musiikkiakatemian, Olavin Jazz ry:n, Pääkonttori ry:n, Ars Nova ry:n, Savonlinnan Musiikki- ja tanssiopiston, Suomen Metsämuseo Luston, Savonlinnan Teatterin, Craft & Design Savonlinna -verkoston, Savonlinnan Puhallinmusiikkiyhdistys ry:n, Joel Lehtosen seuran, Savonlinnan Uuden Taidemuseon, Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin, Muhasaaren Teatterin, Kerimäen Iloinen Kulttuuri (Keiku) ry:n, ESMO ry:n sekä Farah – Ilon ja Onnen Tanssi ry:n edustajat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Savonlinna, kulttuurikaupunki panostaa tosissaan kulttuurin tukemiseen.
Tuki on seuraavanlainen:
Aina kun paikallispoliitikko, virkahenkilä tai kaupunginjohtaja puhuu kulttuurista, niin lopuksi mainitaan, että jaksamisia sinne kulttuurikentälle, teette arvokasta työtä, me ollaan hengessä mukana.
Savonlinnan strategiassa otsikon "Vetovoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki" alla lukee yhtenä alakohtana - Elinvoimaiset sekä monimuotoiset kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Tuossa+listassa+on+puolet+sellaisia+joista+ei+kuule+kuin+avustusten+hakuaikana.+
Kulttuurijärjestöjen pitää tehdä sellaisia esityksiä ja tuotteita joita asiakkaat haluavat ostaa. Ei verorahoja saa jaella näille vaatijoille.
Savonlinnan oopperajuhlat sai tänäkin vuonna 700000 euroa kansalaisten rahaa vaikka eivät ole tuottaneet mitään kahteen vuoteen. Eli yritys sai verovaroista jälleen tukea. On röyhkeää toimintaa.
Sitten on tämä kulttuurikuppila jonka pyörittäjät itkee kun verottaja meinaa verottaa kulttuuritoiminnaksi väitettyä baaritoimintaa.
Erikoinen on tämä kulttuuriväen ajatustapa, että juuri heidän toimintaansa on pakko tukea verovaroista mutta jotakin tuottavilta yrityksiltä pitäisi ottaa lisää pois.
Jokainen poliitikko joka jakaa muiden rahaa viihteelle jota ei käytä kuin pieni osa kansasta on tosiasiassa varas.
Savonlinnassa ei puhuta mistään muusta kuin matkailusta ja kulttuurista. On kuin rikkinäinen levysoitin joka jauhaa vuodesta toiseen samaa paskaa. Kulttuuripääkaupunkihankkeen kohdalla kriitikot kertoivat missä menee vikaan mutta kaupungin omahyväinen kulttuuri- ja hankeväki ei halunnut kuunnella. Siellä on ihan liian monta narsistia kuvittelemassa että koko maailma rakastaa savonlinnan kulttuuriväkeä.
Pelkkään kulttuuripääkaupunkihankkeen hakuun taidettiin käyttää parimiljoonaa euroa. Hanke oli pelkkää itsekehua ja pienen piirin pyöritystä jossa kaverit jakoivat toisilleen.
Juuri sellaista se oli.
Heille yritettiin kyllä monta kertaa kertoa missä sen hankkeen mahdollisuudet meni pieleen, mutta hankeväki on niin helvetin tyhmää ja omahyväistä etteivät ottaneet hyviä neuvoja vastaan.
Hanketta ajettiin koko kansan hankkeena mutta yhteenkään kansalaisten esittämään kysymykseen ei vastattu.
Sama porukka muuten kuluttaa tälläkin hetkellä muiden rahaa saamatta mitään aikaiseksi.
Leikataan oopperasta, ja jaetaan sinne missä suuri yleiso käy.
Menoja ei voi enää lisätä, päinvastoin. On turvattava kansalaisten perustarpeet.