Olen ajautunut tilaan, jossa oikein mikään ei huvita. Ei tee mieli tehdä pakollisia tehtäviä, eikä huvita suunnitella edes mitään mukavaa. Kaikki, mitä pitäisi tehdä, ahdistaa. Ja sitten ahdistaa, kun niitä ei tee. Onko/onko ollut muilla samanlaisia tuntemuksia?
En saa mitään aikaiseksi
Anonyymi
1795
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Et ole ainoa
Kaikki tekeminen on vastenmielistä ja toivon kuolevani mahdollisimman pian pois.
Onko joku saanut tällaisen kierteen katkaistua? Tuntuu, että koko ajan vähenee ja vähenee asiat, joita kiinnostaa tehdä
Olen, tavallaan pakottamalla. Laatimalla rutiinit (selkäytimestä opitut jutut suorittaa autopilotilla). Sama rytmi ja kaava, herätys, syömiset, työt, lenkit, siivous...)
Minua taas nuo pakolliset rutiinit ärsyttävät ja väsyttävät, niin että en pysty enkä jaksa mitään muuta, Minua kyllä kiinnostaa moni asia, mutta en vain jaksa, enkä kykene niitä tekemään.
Voisi olla piristävä vaikutus laittaa rutiinit vähän sekaisin.
Ei teekään kaikkea enää niin järjestyksessä tai säntillisesti.
Pieni esimerkki rutiinista:
Esim. ruokailutilanne, jossa on useampi ihminen. Ovat tottuneet ihan aina istumaan samoissa pöydissä, samoilla tuoleilla, joka ikinen kerta kun ovat syömässä.
Kun laittaakin " pakkaa " vähän sekaisin, eli kaikki istuvatkin eri paikoilla kuin tavallisesti, on silläkin yllättävä vaikutus, yleensä positiivinen.
Tämä on oikeasti hyvä neuvo.
Suosittelen kaikkia kokeilemaan vastaavanlaisia kokeiluja.
Pidä vain some käytössä 2h. päivä. Osaat yksin kävellä aloita vaikka 1 h. päivässä ulkoilu. Seraava viikko lisäät 2X päivä ulkoilu 2h. jne. Alkaa tulla enerkiaa. Untakin riitämiin ja elämä voitaa vihdoin.
Kävely on aliarvostettu liikuntamuoto. Silti minulle sopi parhaiten. Mutta ei enää kun jalat on mitä on nyt
Dama ku aloittajalla. Olen 55v. En ole ikinä esim siivonnu kylppriä tai vessaa kotona. Oikeesti. No tänään pesin vessan ja kylppärin vesikalusteet. Jumankauta. Minulle ihan mieletön juttu. Nää on jääny aina naiselle. Ny joutuu sitte opettelee. Meni oikeesti 2h pikkuhommas ihmetellessä.
No wc pytty jäi vielä huomiseksi. Pikkuhiljaa. Kyllä tästä vielä opitaan.
Yks mikä on kans vaikeeta omaksua ni pölyjen pyyhkiminen. Lattioiden pesu. No noita oon kyllävälillä tehny mutta kyn minä olen miäs ni voi voi kun on vaikeeta tehä. Talonrakennus kyllä käy. Hemmetti.
Hommat tehty. Vaikeinta on alottaminen. Semmonen rauhallinen helppo tekeminen missä tulee valmista samana päivänä on kivaa. En tiädä oonko ihan hullu vai mikä mutta pytyn peseminenkin oli kivaa koska siitä tuli puhdas.
Synttärisankarikin tuli hakee kakun. Täytekakun teko vasta mukavaa onkin. Niitä oon tehny jo pitkään. On helppoa kun minäkin osaan. Kertaakaan ei ole menny pieleen vielä.
Toimituksemme pyytää anteeksi epävakaita toimittajiaan.
Meditaatiota suosittelen, jos et käytä psyykelääkkeitä
Meditoida voi, vaikka käyttäisikin psyykelääkkeitä.
Ne ei ole mikään este meditoinnille.
Tänään ohjelmas täytekakun teko. Kaupas ensin joutuu käväsee munia ostaa. Sitte se pytyn pesu. On kyllä vaikeeta taas.
Sama täällä.
Katselen vain NBA JA NHL-koosteita ja käyn välillä naisystävän luona.
Se on ok vaan olla ja elää, mutta ymmärrän kyllä sen turhautuneen fiiliksen, kun haluaisi jotakin, mutta ei tiedä mitä ☃️
Tää elämä on nyt semmosia pieniä arkisia juttuja. Koittaa jokapäivä tehä jotain. Yhteensä sillee tulee jo paljon.
Huomenna makaroonilaatikon teko (loput munat mitä jäi kakusta) ja kämpän imurointi. Joutuu joka tapaukses päivystää huomisen kotona koska huolto tulee käymään.
Exn synttärit kattoo jos illemmalla pystyy menee syömään, tuo jos mikä on kyllä vaikeata henkisesti. Koitan kuitenkin aina olla väleissä vaikka mikä olis fiilis. Viimeksi kävin kesällä. Alko huippaa niin että piti mennä tuolilta lattialle istumaan ja siitä partsille raitista ilmaa ettei pyörry.