Susiko edelleenkin sukupuuton partaalla..

Niinpä. Saimaannorppa on uhanalainen, mutta susi maailman mittakaavassa elinvoimainen. Kuten suomessakin. Yrittihän vihreät 2000 luvun alussa rauhoittaa suomessa metsäjäniksenkin siksi, koska se on etelä ja keski-euroopassa harvinainen vaikka suomessa on miljoonapäinen kanta. Asia ei mennyt läpi.
Vihreät tekevät kaikkensa, että metsästys kuin metsätalouskin saataisiin suomessa loppumaan. Jos ei muuten, niin uhanalaisperusteita muuttamalla. Nyt 500 000-1 000 000 paria kattavasta hömötiaisestakin on tehty "uhanalainen" metsätaloutta haitatakseen.
Kyseessä on anarkistiryhmä jonka tarkoitus on kieltää kaikki konservatiivinen harrastus tai vientiteollisuus suomessa ja edelleen, jos ei muuten niin valehdellen.

Kumma kun tätä sisäsiittoisuutta ei puhuta koskaan saimaannorpista, mutta satoja kilometrejä vaeltelevista susista kyllä. Susi löytää kumppanin vaikka venäjän karjalasta, mutta saimaannorppa ei pääse itämerelle tai laatokkaan geenejään levittämään.

Niin JOS.

Mutta kun se susipopulaatio on luontoliiton sivuilla esitetyn arvion mukaan 140 000 - 200 000 yksilöä. ( http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/susitietoa/sudet-maailmalla )

Ei siis hätää sisäsiittoisuudestakaan.

Kuten sanottu sutta ei suojella sen muka uhanalaisuuden takia, vaan siksi että se haittaisi mahdollisimman paljon metsästystä ja näinollen vihreät käyttävät sutta tavallaan metsästyksen tietoisen hankaloittamisen välikappaleena.
Jokainen koiran tappo on heille ilo uutinen ja jokainen koiransa metsään laittamaton metsästäjä on heille voitto.
Kyse ei siis ole sudesta, vaan metsästyksen vastaisuudesta.
Miksi vihreät muuten sanoisivat miljoonapäisistä "uhanalaisista" valkoposkihanhistakaan että "metsästys on se viimeinen vaihtoehto. Ensin on kokeiltava muita keinoja"
Siis metsästyshän on sadonkorjuuta, kuten sienestys ja marjastuskin. Miksi siitä pitäisi tehdä "viimeinen vaihtoehto"?
Ja nyt poikkeusluvilla saa ampua, mutta ei laittaa eläintä ruuaksi eli idea on siinä että valkkareita metsästettäisiin lupien puitteessa mahdollisimman vähän vaivalloisen hautaamisurakan takia. Ovelaa.
Silti sama sakki sanoo, että jopa supikoirat pitäisi hyötykäyttää kun niitä pyydetään, mutta tietäen hanhen lihan erinomaisuuden he sanovat että lihaa ei saa käyttää ja metsästäjä ei saa siitä yhtään hyötyä.
Joko te tajuatte mikä heidän todellinen tarkoitus on?

Anonyymi kirjoitti:

Kuten sanottu sutta ei suojella sen muka uhanalaisuuden takia, vaan siksi että se haittaisi mahdollisimman paljon metsästystä ja näinollen vihreät käyttävät sutta tavallaan metsästyksen tietoisen hankaloittamisen välikappaleena.
Jokainen koiran tappo on heille ilo uutinen ja jokainen koiransa metsään laittamaton metsästäjä on heille voitto.
Kyse ei siis ole sudesta, vaan metsästyksen vastaisuudesta.
Miksi vihreät muuten sanoisivat miljoonapäisistä "uhanalaisista" valkoposkihanhistakaan että "metsästys on se viimeinen vaihtoehto. Ensin on kokeiltava muita keinoja"
Siis metsästyshän on sadonkorjuuta, kuten sienestys ja marjastuskin. Miksi siitä pitäisi tehdä "viimeinen vaihtoehto"?
Ja nyt poikkeusluvilla saa ampua, mutta ei laittaa eläintä ruuaksi eli idea on siinä että valkkareita metsästettäisiin lupien puitteessa mahdollisimman vähän vaivalloisen hautaamisurakan takia. Ovelaa.
Silti sama sakki sanoo, että jopa supikoirat pitäisi hyötykäyttää kun niitä pyydetään, mutta tietäen hanhen lihan erinomaisuuden he sanovat että lihaa ei saa käyttää ja metsästäjä ei saa siitä yhtään hyötyä.
Joko te tajuatte mikä heidän todellinen tarkoitus on?

Lue lisää

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa:
Susi kuten muut suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin mukaisesti Suomessa tiukasti suojeltuja lajeja. Luontodirektiivi on täytäntöön pantu metsästyslainsäädännössämme siten, että susi on aina rauhoitettu metsästyslain (615/1993) 37 §:n 3 momentin perusteella. Susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella luontodirektiivin IV liitteen (yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua) lajeihin. Tämä edellyttää sutta koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamista sen luontaisella levinneisyysalueella ja kieltoa lajin yksilöitä koskevan tahallisen pyydystämisen tai tappamisen osalta. Direktiivin 16 artikla kuitenkin sallii tiukasta suojelusta poikkeamisen muun muassa erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä poikkeaminen haittaa lajin suotuisaa suojelutasoa koskevan tavoitteen saavuttamista. Kaikille maasuurpetokannoille on tehty hoitosuunnitelmat, joiden avulla suurpetokantoja pyritään hoitamaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti ja joissa on otettu huomioon eri tahojen näkemykset ja edut. Tähän mennessä ilveksen ja karhun kantoja on voitu kannanhoidollisella metsästyksellä säädellä, mutta niiden määrä on jo vuosia sitten saavuttanut suotuisan suojelutason.

Lähde: https://keskustelu.suomi24.fi/t/17199395/eratauko-24-11-2021-elamaa-susien-naapurina

Anonyymi kirjoitti:

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa:
Susi kuten muut suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin mukaisesti Suomessa tiukasti suojeltuja lajeja. Luontodirektiivi on täytäntöön pantu metsästyslainsäädännössämme siten, että susi on aina rauhoitettu metsästyslain (615/1993) 37 §:n 3 momentin perusteella. Susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella luontodirektiivin IV liitteen (yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua) lajeihin. Tämä edellyttää sutta koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamista sen luontaisella levinneisyysalueella ja kieltoa lajin yksilöitä koskevan tahallisen pyydystämisen tai tappamisen osalta. Direktiivin 16 artikla kuitenkin sallii tiukasta suojelusta poikkeamisen muun muassa erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä poikkeaminen haittaa lajin suotuisaa suojelutasoa koskevan tavoitteen saavuttamista. Kaikille maasuurpetokannoille on tehty hoitosuunnitelmat, joiden avulla suurpetokantoja pyritään hoitamaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti ja joissa on otettu huomioon eri tahojen näkemykset ja edut. Tähän mennessä ilveksen ja karhun kantoja on voitu kannanhoidollisella metsästyksellä säädellä, mutta niiden määrä on jo vuosia sitten saavuttanut suotuisan suojelutason.

Lähde: https://keskustelu.suomi24.fi/t/17199395/eratauko-24-11-2021-elamaa-susien-naapurina

Lue lisää

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa:
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C 674/17) ja luontodirektiivin mukaisesti poikkeusta tiukasta suojelusta ei voida hyväksyä ilman, että arvioidaan kyseessä olevan lajin kantojen suojelun taso sekä vaikutus, joka suunnitellulla poikkeuksella on siihen niin paikallisella tasolla kuin jäsenvaltion alueella tai tapauksen mukaan kyseessä olevalla luonnonmaantieteellisellä alueella, jos jäsenvaltion rajat ulottuvat useille luonnonmaantieteellisille alueille, taikka jos lajin luontainen levinneisyysalue tätä edellyttää ja mikäli tämä on mahdollista, rajat ylittävästi.

Ennakkoratkaisu ottaa kantaa myös siihen, mitkä alueet voidaan ottaa huomioon asianomaisen kannan levinneisyysaluetta tarkasteltaessa: Arvioinnissa ei ennakkoratkaisun mukaan oteta huomioon susikannan luontaisen levinneisyysalueen osaa, joka ulottuu tietyille sellaisessa kolmannessa valtiossa sijaitseville alueille, jota eivät sido unionin tärkeinä pitämien lajien tiukan suojelun velvoitteet (kuten esimerkiksi Venäjä ja Norja).

Susi on rauhoitettu metsästyslain 37 §:n nojalla koko maassa ympäri vuoden. Metsästyslainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa 41a §:n nojalla poikkeuslupien myöntämisen, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella. Syynä poikkeusluvan myöntämiselle voi olla esimerkiksi muun luonnon säilyttäminen, karjatalousvahinkojen ehkäiseminen, yleinen turvallisuus, sosiaaliset syyt tai ns. kannanhoidolliset perusteet. Poikkeuslupien myöntämisen edellytykset on säädetty metsästyslain 41 a §:ssä.

Anonyymi kirjoitti:

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa:
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C 674/17) ja luontodirektiivin mukaisesti poikkeusta tiukasta suojelusta ei voida hyväksyä ilman, että arvioidaan kyseessä olevan lajin kantojen suojelun taso sekä vaikutus, joka suunnitellulla poikkeuksella on siihen niin paikallisella tasolla kuin jäsenvaltion alueella tai tapauksen mukaan kyseessä olevalla luonnonmaantieteellisellä alueella, jos jäsenvaltion rajat ulottuvat useille luonnonmaantieteellisille alueille, taikka jos lajin luontainen levinneisyysalue tätä edellyttää ja mikäli tämä on mahdollista, rajat ylittävästi.

Ennakkoratkaisu ottaa kantaa myös siihen, mitkä alueet voidaan ottaa huomioon asianomaisen kannan levinneisyysaluetta tarkasteltaessa: Arvioinnissa ei ennakkoratkaisun mukaan oteta huomioon susikannan luontaisen levinneisyysalueen osaa, joka ulottuu tietyille sellaisessa kolmannessa valtiossa sijaitseville alueille, jota eivät sido unionin tärkeinä pitämien lajien tiukan suojelun velvoitteet (kuten esimerkiksi Venäjä ja Norja).

Susi on rauhoitettu metsästyslain 37 §:n nojalla koko maassa ympäri vuoden. Metsästyslainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa 41a §:n nojalla poikkeuslupien myöntämisen, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella. Syynä poikkeusluvan myöntämiselle voi olla esimerkiksi muun luonnon säilyttäminen, karjatalousvahinkojen ehkäiseminen, yleinen turvallisuus, sosiaaliset syyt tai ns. kannanhoidolliset perusteet. Poikkeuslupien myöntämisen edellytykset on säädetty metsästyslain 41 a §:ssä.

Lue lisää

Olkoonkin että kyseessä on ns direktiivit vielä toistaiseksi kun emme kuulu liittovaltio mekanismiin (saksan mielestä kohta kuulumme) saa jäsenmaa itse vastata näiden eläimien suojelusta ja metsästyksestä.
Esimerkiksi ruotsissa (eu maa) metsästetään kannanhoidollisesti suomen susikantaa pienempää susimäärää, kuten myös virossa (eu maa) jossa susikanta on suurempi, mutta kannanhoidollinen metsästys pitää sen myös ihmis sekä tuotantoeläin riskiä arempana eläimenä.
Suomen kanta kuten vironkin on taas yhteydessä laajaan venäjän susikantaan eli susi on täysin elinvoimainen.
Suomessa taas vihreät jollain ihme mandaatilla saa aina jalkaansa metsästysvastaisissa asioissa oven väliin jarruttaen vähän jokaista metsästysmuotoa.
Olkoonkin, että ilves ja karhu on osin kannanhoidollisessa metsästyksessä niin silti tämä samainen ryhmittymä tekee tietoista häirintää juuri ennen jahtikauden alkua valittamalla hallinto oikeuksiin paikallistasoilla näin viivyttäen tahallaan itse metsästystä.
Metsästyksen häirintähän on laissa kiellettyä toimintaa.
Itse olen sitä mieltä, että metsästysluvista saisi valittaa ainoastaan puolueettomat tutkija tahot (ei vihervasemmistolais ideologiset) joilla on aitoa faktaa asian pohjalta muutakin kuin fanaattinen metsästys vastaisuus.
Näinollen lain kirjain täyttyisi eikä metsästyksen häirintä pykälää tarvitse ottaa käyttöön.
Ihme kyllä yksikään tarkoituksellinen metsästyksen häirintä ei ole vielä noussut syyte asteelle. Kertoo ehkä metsästäjäin hyvästä itsetunnosta. Valitus poikkeuksetta raukeaa ja lupa tulee käytettyä ehkä viikkoja myöhemmin kuin tavallista, mutta käytetään kumminkin.

Tehrään ny kokeeksi tälviistee, notta lahrataan kaikki suret Suomen kamaralta pois ja katotaan, missä ajassa susikanta on taas samoissa lukumäärissä, niinko nyt.

Vihreä aate perustuu totalitarismiin ja vihreä liike on alunalkaen perustettu natsisaksassa. Joko alatte ymmärtää vihreän vihamielisen ideologian, jonka ainoa tarve on jakaa kansa kahtia ja tuhota kaikki konservatiivinen metsästys ja metsätalous kaiken muun maaseutuläheisen lisäksi.