Henna, 24, on yksi rokottamattomista hoitajista – näin hän perustelee valintaansa
Lähihoitaja Henna ja sairaanhoitaja Heidi eivät kannata koronapassia hoitajille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdottama hoitajien koronapassiehdotus herättää suurta keskustelua hoitajien parissa.
Edes kaikki rokotetut hoitajat eivät pidä ehdotusta reiluna.
Iltalehti haastatteli kahta hoitajaa alan koronapassiehdotuksesta. Kumpikaan heistä ei pidä koronapassia reiluna hoitoalalle.
Lähihoitaja Henna Hänninen, 24, ei ole ottanut yhtäkään koronarokotetta vaikka tekee keikkatöitä vanhusten parissa sairaanhoitajana opiskeluiden ohella. Hänninen opiskelee terveyden- ja sairaanhoitajaksi.
Hännisellä ei ole kumpaakaan koronarokotetta, mutta korostaa, ettei ole rokotevastainen.
– En täysin luota koronarokotteeseen. Ensin sanotaan, että yksi rokote antaa kattavan suojan, muttei annakaan. Sitten tarvitaan toinen rokote, mutta sekään ei riitä. Nyt on jo kolmannet rokotteet menossa, Hänninen kertoo.
Hänninen kokee, että koronarokotteen kautta luvataan asioita, joita ei ole vielä kokonaan todistettu.
– Tavallaan ihmiseltä viedään oikeus määrätä itse, haluaako hän omista terveydellisistä syistään ottaa koronarokotteen. Koronarokote ei suojaa tartuttamasta muita, se vain lieventää oireita, Hänninen kommentoi.
Hänninen kokee, että hänen riski sairastua vakavaan koronatautiin on pieni.
– Olen nuori, perusterve, tupakoimaton ja minulla on hyvä vastustuskyky, hän kertoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ehdottanut sosiaali- ja terveysministeriölle, että koronapassista voisi säätää pandemian ajaksi tartuntatautilakiin pykälä, jolla voitaisiin velvoittaa koronapassia hoivahenkilöstöltä. STM on kommentoinut ehdotuksen olevan puutteellinen.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta näkee, että passin käyttäminen olisi nopeampi ratkaisu kuin koronarokotuksen lisääminen osaksi tartuntatautilain vaadittua rokotussuojaa.
FAKTAT
Sote-alan koronarokotukset
THL:n keräämän tiedon mukaan terveydenhuollon ammattilaisten koronarokotuskattavuus oli 23.9.2021 mennessä suurilta osin ensimmäisen annoksen osalta vähintään 90 prosenttia ja toisen annoksen osalta 80 prosenttia.
Terveydenhuollon ammattiryhmistä vähiten rokotuksia ovat ottaneet sosiaalialan hoitajat, kehitysvammaisten hoitajat, kotipalvelutoiminnan kodinhoitajat ja muut lähihoitajat. Näissä ryhmissä ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus on 83–85 prosenttia ja toisen annoksen 68–73 prosenttia.
Matalin rokotuskattavuus on sekä ensimmäisen että toisen annoksen osalta sosiaalialan hoitajilla. Sosiaalialan hoitajat työskentelevät hoivakodeissa sekä ikääntyneiden asumis- ja palveluyksikössä, joissa asuu ihmisiä, joilla on iän tai sairauksien perusteella erityinen riski saada vakavan koronatauti tai kuolla tautiin, THL:n tiedotteessa todetaan.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut Helsingin Sanomille, että nyt jo voimassa olevassa tartuntatautilaissa ei ole estettä sille, että sote-työntekijöiltä edellytettäisiin koronavirusrokotteita potilaiden suojaamiseksi.
– Työnantaja voi myös rokotuksista kysyä, sanoi Pöysti HS:lle.
”Kukaan ei tule sairaana töihin”
Heidi Närvänen, 45, on töissä sairaanhoitajana Rovaniemen terveyspalveluissa akuutilla vuodeosastolla, jossa on 33 potilaspaikkaa. Närväselle oli itsestään selvää, että hän ottaa koronarokotukset. Hän ei silti kannata koronapassin käyttöönottoa hoitoalalla.
– Näen asian niin, että hoitajat eivät ole sen kummempia ihmisiä kuin muutkaan ihmiset, kuten vaikka lääkärit tai opettajat, jotka ovat pitkin päivää ihmisten kanssa. Aivan samalla tavalla korona leviää muuallakin kuin hoitolaitoksissa.
Kaupan kassalla tai koulussa ei kuitenkaan olla yleensä tekemisissä vuorokauden ympäri ihmisten kanssa, joilla on esimerkiksi iän tai sairauden aiheuttama heikentynyt vastustuskyky tai tila. Kohtaamiset ovat myös usein lyhyempiä eivätkä niin fyysisiä kuin hoitotyössä.
Närvänen on kuitenkin sitä mieltä, että hoitajat osaavat jäädä jo pienestäkin flunssasta tai muusta sairauden merkistä kotiin potemaan.
– Kukaan ei tule sairaana töihin, vaan oireista on mentävä koronatesteihin. Hoitajat ovat täyspäisiä henkilöitä, ja itsekontrolli on sen verran suuri, hän uskoo.
Lähihoitaja Henna ja sairaanhoitaja Heidi eivät kannata koronapassia hoitajille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdottama hoitajien koronapassiehdotus herättää suurta keskustelua hoitajien parissa.
Edes kaikki rokotetut hoitajat eivät pidä ehdotusta reiluna.
Iltalehti haastatteli kahta hoitajaa alan koronapassiehdotuksesta. Kumpikaan heistä ei pidä koronapassia reiluna hoitoalalle.
Lähihoitaja Henna Hänninen, 24, ei ole ottanut yhtäkään koronarokotetta vaikka tekee keikkatöitä vanhusten parissa sairaanhoitajana opiskeluiden ohella. Hänninen opiskelee terveyden- ja sairaanhoitajaksi.
Hännisellä ei ole kumpaakaan koronarokotetta, mutta korostaa, ettei ole rokotevastainen.
– En täysin luota koronarokotteeseen. Ensin sanotaan, että yksi rokote antaa kattavan suojan, muttei annakaan. Sitten tarvitaan toinen rokote, mutta sekään ei riitä. Nyt on jo kolmannet rokotteet menossa, Hänninen kertoo.
Hänninen kokee, että koronarokotteen kautta luvataan asioita, joita ei ole vielä kokonaan todistettu.
– Tavallaan ihmiseltä viedään oikeus määrätä itse, haluaako hän omista terveydellisistä syistään ottaa koronarokotteen. Koronarokote ei suojaa tartuttamasta muita, se vain lieventää oireita, Hänninen kommentoi.
Hänninen kokee, että hänen riski sairastua vakavaan koronatautiin on pieni.
– Olen nuori, perusterve, tupakoimaton ja minulla on hyvä vastustuskyky, hän kertoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ehdottanut sosiaali- ja terveysministeriölle, että koronapassista voisi säätää pandemian ajaksi tartuntatautilakiin pykälä, jolla voitaisiin velvoittaa koronapassia hoivahenkilöstöltä. STM on kommentoinut ehdotuksen olevan puutteellinen.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta näkee, että passin käyttäminen olisi nopeampi ratkaisu kuin koronarokotuksen lisääminen osaksi tartuntatautilain vaadittua rokotussuojaa.
FAKTAT
Sote-alan koronarokotukset
THL:n keräämän tiedon mukaan terveydenhuollon ammattilaisten koronarokotuskattavuus oli 23.9.2021 mennessä suurilta osin ensimmäisen annoksen osalta vähintään 90 prosenttia ja toisen annoksen osalta 80 prosenttia.
Terveydenhuollon ammattiryhmistä vähiten rokotuksia ovat ottaneet sosiaalialan hoitajat, kehitysvammaisten hoitajat, kotipalvelutoiminnan kodinhoitajat ja muut lähihoitajat. Näissä ryhmissä ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus on 83–85 prosenttia ja toisen annoksen 68–73 prosenttia.
Matalin rokotuskattavuus on sekä ensimmäisen että toisen annoksen osalta sosiaalialan hoitajilla. Sosiaalialan hoitajat työskentelevät hoivakodeissa sekä ikääntyneiden asumis- ja palveluyksikössä, joissa asuu ihmisiä, joilla on iän tai sairauksien perusteella erityinen riski saada vakavan koronatauti tai kuolla tautiin, THL:n tiedotteessa todetaan.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut Helsingin Sanomille, että nyt jo voimassa olevassa tartuntatautilaissa ei ole estettä sille, että sote-työntekijöiltä edellytettäisiin koronavirusrokotteita potilaiden suojaamiseksi.
– Työnantaja voi myös rokotuksista kysyä, sanoi Pöysti HS:lle.
”Kukaan ei tule sairaana töihin”
Heidi Närvänen, 45, on töissä sairaanhoitajana Rovaniemen terveyspalveluissa akuutilla vuodeosastolla, jossa on 33 potilaspaikkaa. Närväselle oli itsestään selvää, että hän ottaa koronarokotukset. Hän ei silti kannata koronapassin käyttöönottoa hoitoalalla.
– Näen asian niin, että hoitajat eivät ole sen kummempia ihmisiä kuin muutkaan ihmiset, kuten vaikka lääkärit tai opettajat, jotka ovat pitkin päivää ihmisten kanssa. Aivan samalla tavalla korona leviää muuallakin kuin hoitolaitoksissa.
Kaupan kassalla tai koulussa ei kuitenkaan olla yleensä tekemisissä vuorokauden ympäri ihmisten kanssa, joilla on esimerkiksi iän tai sairauden aiheuttama heikentynyt vastustuskyky tai tila. Kohtaamiset ovat myös usein lyhyempiä eivätkä niin fyysisiä kuin hoitotyössä.
Närvänen on kuitenkin sitä mieltä, että hoitajat osaavat jäädä jo pienestäkin flunssasta tai muusta sairauden merkistä kotiin potemaan.
– Kukaan ei tule sairaana töihin, vaan oireista on mentävä koronatesteihin. Hoitajat ovat täyspäisiä henkilöitä, ja itsekontrolli on sen verran suuri, hän uskoo.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Henna Hännisen mukaan sairaanhoitajilta vaadittava koronapassi voi olla vaikea toteuttaa.
– En tiedä miten se käytännössä toimisi. Jos ei ole pakkorokotuksia, niin hoitajia ei voi pakottaa ottamaan koronarokotetta. Mutta miten hoitajien jatkuva testaaminen onnistuisi?
Hänninen tuo myös esiin hoitajapulan. Kun liian vähäisestä hoitajamäärästä vielä karsitaan rokottamattomat hoitajat, niin lopuille jää aivan liian suuri työmäärä, Hänninen pohtii.
Hännisen mukaan jokainen ammattitaitoinen hoitaja on kykenevä itse tekemään sen päätöksen ottaako koronarokotteen vai ei.
– Ja mitä sitten, jos on hoitajia, joka ei voi terveydellisistä syistä ottaa rokotetta? Tarkoittaako se sitten sitä, että he eivät ole kykeneväisiä ammattiin? Hänninen miettii.
Närvänen nostaa myös esille sen, että monet potilaiden omaiset eivät noudata tiloissa maskisuosituksia tai muita hygieniatoimenpiteitä. Omaisia kuitenkin ohjeistetaan vierailuasioissa niin puhelimitse ja vierailua koskevat koronan suojautumisohjeet löytyvät myös osastojen ovista.
– Jotkut omaiset saattavat olla todella äksyjä, kun asiasta huomautetaan. Yhtä lailla tämä on meille hoitajille työturvallisuus- ja työrauhakysymys. Huoneessa voi myös olla toinen potilas, jolla on jokin infektio ja heikko vastustuskyky.
Närvänen kokee, että keskustelu hoitajien rokottamattomuudesta on ollut jopa syyllistävää.
– STM:ään haluaisin viestittää, että sääntöjä noudattamatta jättävät vierailijat ovat myös työturvallisuusriski.
Tehy pitää monimutkaisena
Esitystä sote-henkilöstön koronapassista Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi pitää monimutkaisena ja tarpeettomana, jos tartuntatautilakiin tulisi lisäys.
– Tiettyjen potilaiden suojaaminen lainsäädännöllä vaatimalla työntekijöiltä koronarokotussuojaa tulee säännellä tartuntatautilain 48 §:n kautta työntekijöiden perusoikeudet huomioiden, toteaa Kirvesniemi.
Kirvesniemen mukaan koronaviruksen kehittymisestä tai pysyvyydestä ei tiedetä riittävästi. Vaatimus työntekijöiden koronarokotuksesta tulisi sen vuoksi aluksi olla määräaikainen.
Lisäksi olisi määriteltävä tarkasti ne työpaikat, joissa rokotusta vaadittaisiin ja rokotusvaatimuksen tulisi koskea myös työpaikan henkilöstöä, ei vain hoitajia.
Olemme vain ihmisiä”
Henna Hänninen kyllä kokee, että jos rokotteesta olisi enemmän tietoa, hän voisi sen ottaa.
– Kyllähän minä nytkin voisin tämän rokotteen ottaa, jos se olisi oikeasti hyödyllinen, sillä voisi saavuttaa laumasuojan ja sitä olisi tutkittu pidemmällä aikavälillä. Nyt esimerkiksi THL:stä sanotaan, ettei voida tietää miten se koronarokote vaikuttaa ihmiseen pitkällä aikavälillä.
Hänninen korostaa, että suosittelee yhä koronarokotetta henkilöille, joilla on mahdollista saada koronatartunnasta todella vakavia oireita.
– Heillehän rokote on hyödyllinen. Pakkorokotuksissa olisi järkeä, jos rokotteella pystyttäisiin saamaan laumasuoja. Tällä rokotteella sitä ei pystytä saamaan. Silti se korona täällä kiertää, vaikka meistä jokainen olisi rokotettu, Hänninen kommentoi.
– Koen, että kaikki mitä nyt sanon, pystytään lukemaan myös vaikkapa THL:n sivuilta. Esimerkiksi se, että koronarokote ei estä tartuttamasta virusta muihin, niin eihän se ole salaisuus.
Heidi Närvänen toivoo, että mahdollisimman moni hoitaja ottaisi koronarokotteet.
– Henkilökohtaisesti toivon, että hoitajat ottavat koronarokotteet. Jos he eivät ota rokotetta, niin toivon, että he käyvät testeissä pienistäkin oireista matalalla kynnyksellä. En kuitenkaan halua syyllistää rokottamattomia hoitajia siitä, että eivät ota rokotetta. Olemme kaikki vain ihmisiä.
Iltalehti on vahvistanut, että haastateltavat ovat töissä hoitoalalla.
Fiksu nainen
Todellakin
Tässä naisessa on paljon älykkyyttä moni voisi ottaa oppia
Tämä tietää
Kyllä on näin
Tietää asian oikean laidan
Rokote saattaa olla vasta-aiheinen tietyille henkilöille, mikä tarkoittaa, että sitä ei pidä antaa heille. Mahdollisista vasta-aiheista on aina keskusteltava terveydenhoidon ammattilaisen kanssa ennen rokotteen saamista.
Rokote on vasta-aiheinen niille, jotka ovat allergisia jollekin rokotteen vaikuttavalle aineelle tai muulle ainesosalle, jotka on mainittu tuotetiedoissa.
Se, että potilas on aiemmin saanut anafylaktisen tai muun vakavan allergisen reaktion saatuaan rokotetta, on vasta-aihe kyseisen rokotteen antamiselle. Anafylaksi on harvinainen nopea, erittäin allerginen reaktio, joka voi aiheuttaa sokin, turvotusta ja hengitysvaikeuksia. Se ilmaantuu tavallisesti muutaman minuutin kuluessa altistumisesta allergian lähteelle. Jos henkilö saa anafylaktisen tai muun vakavan allergisen reaktion tietyn rokotteen saamisen jälkeen, hänelle ei pidä antaa tuota rokotetta uudelleen, paitsi jos kyseinen rokote on varmasti suljettu pois reaktion syynä.
Tietyt immuunijärjestelmän häiriöt (esim. synnynnäiset immuunivajavuustilat) tai lääkehoidot (esim. kemoterapia, luuydinsiirto tai muu elinsiirto tai suuret steroidiannokset) ovat vasta-aiheita joillekin rokotteille, kuten tuhkarokko-, sikotauti-, vihurirokko- ja vesirokkorokotteelle sekä suun kautta annettavalle lavantautirokotteelle.
Joissakin tapauksissa suositellaan tarvittavan rokotusten sarjan loppuunsaattamista ennen hoidon aloittamista, koska potilaalla voi hoidon aikana olla suurempi infektion riski. Potilaat, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, hyötyvät myös siitä, että heidän ympärillään olevilla ihmisillä (kuten perheenjäsenillä, hoitajilla) on täysi rokotussuoja, koska silloin tällaiset potilaat ovat myös epäsuorasti suojattuja.
Jotkin rokotteet ovat vasta-aiheisia raskauden aikana, kuten tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotteet. Olisi pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että naiset saavat kaikki suositellut rokotukset ennen lastensaanti-ikää. Lastensaanti-iässä olevien naisten olisi keskusteltava terveydenhoidon ammattilaisen kanssa siitä, mitä rokotteita suositellaan ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen.
Tietyille rokotteille saattaa olla muita vasta-aiheita, joista on keskusteltava terveydenhoidon ammattilaisen kanssa
Asiaa kirjoittaa
Paljon totuutta
joko korona alkaa pelottaa foliohattuja?
Ei yhtään
Toivotaan että tämä aivopieru Henna kuolee koronaan!
Kukapa+haluaisi+olla+koekaniini+tietoisesti,+vaikka+kyllä+niitäkin+tarvitaan+ja+paljon.+Tällä+kertaa+toteutettiin+historiallisen+valtava+ihmiskoe.+Aika+näyttää+seuraukset+tai+ehkä+jo+vuoden+2023+aikana,+koska+Pfizerin+kolmannen+vaiheen+tutkimukset+päättyvät+silloin.+Toivottavasti+mRNA-tekniikassa+ei+ole+tuntemattomia+yllätyksiä+odottamassa,+kun+ei+sitä+ole+koskaan+aiemmin+käytetty+valmistamaan+haitallisen+viruksen+osia+ihmisen+elimistössä.
Totta ei kukaan
Uskomatomman tyhmä hoitsu, lienee ryypännyt käsidesillä aivonsa pehmoisiksi.
Niin kuin sinäkin imbesilli 🤭
Fiksu nainen. Kokeellinen koronarokote on melkoinen riski monelle, varsinkin urheilijoille on viime aikoina kohtauksia tullut.
Totta
Niin on asiallinen
Suomen fiksuin nainen❤😍
Kieltämättä kyllä
Jokaiselta tämän geenimanipulaatioinjektion ottavalta pitäisi pyytää kirjallinen suostumus osallistumisesta lääketurvallisuustutkimukseen.
Rokottomat hoitajat parhaita