Sellaisia naisia olen ihaillut. Toinen on nätti ja iloinen, silti loppujenlopuksi jotenkin ontto tyhjäpää. Toinen taas kompaktinkokoinen ajattelija, mutta uskomattoman umpipäinen jäärä. Silti omalla arvattavalla tavallaan suloinen tapaus.
Tykkään molemmista, mutta mitä tämä kertoo minusta? Kaksi hyvin erilaista naista herättää tuntoja, eri tavalla, silti samalla tavalla. Kumpaakaan tuskin voin saada koskaan, mutta silti sydän läikähtelee heille.
Tykkään molemmista, mutta mitä tämä kertoo minusta? Kaksi hyvin erilaista naista herättää tuntoja, eri tavalla, silti samalla tavalla. Kumpaakaan tuskin voin saada koskaan, mutta silti sydän läikähtelee heille.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Oksettavaa kun on kaksi yhtä aikaa. Lapsellista.
Ei ole. Olen vain ihmetellyt miksi ihastua kahteen niin erilaiseen ihmiseen?
Et sä edes tunne. Miksi tulit rikkomaan?
Miksi ei saa ihastua, jos jopa tuntee irl?
En riko täällä ketään tai kenenkään suhteita. Ulkomaailmasta kirjoitan.
Valehtelet itsellesi
Sä olet jäbä vedenjakajalla. Kohta sua viedään 😆
Toivottavasti johonkin suuntaan. Tässä pohjapadon niskalla on tylsä tasapainoilla yksin😉
Mitä sille toiselle on tapahtunut? Et ansaitse
Toiselle näidtä
Toiselle näistä? Ei kumpikaan mihinkään mennyt, minä vain itseäni toisesta hetkeksi itseni irrotin.
Ja välissä toiseen heeäsin
Kuka muka nyt on se toinen nainen? Menen nyt ja poistan joka ikisen "instahoron". Saisin sut leppymään.
Ihan väärää puuta haukut. En ole hän.
Kiitos tiedosta.
Minä taidan olla se umpipää. Voi harmin paikka.
Jos tunnistelet itseäsi, kuvaile vähän myös.
Oon tullu melkein siihen tulokseen ettet edes ansaitse tuntea. Niin hakoteillä olet.
Hakoteillä anonyymiin? Irl naisten kohdalla tuskin olen, tunnen molempia kohtuullisesti vuosien ajalta.
Se kertoo, että sun täytyy tutustua paremmin, jotta itsekkin tiedät mitä haluat.
Kyllä se vastaus tulee, kun tulee. Siitä on turha huolia.
Tutustuminen on toiveissa, mutta eri asia on haluaako kumpikaan antaa siihen mahdollisuutta. Molemmat tietävät, että olen aina valmiina lähettämään ja vastaanottamaan. Pysyn siis kanavalla
Iltasatuja
Millainen on ontto tyhjäpää,johon voi ihastua? Yksinkertainen? Mistä juttelette?
Ei ole yksinkertainen sanan varsinaisessa merkityksessä.
On vain ihminen, joka ei sano mitään. Edes noheva kommentti silloin tällöin olisi piristys. Ihminen, joka ei sano mitään tai kerro mitään oma- aloitteisesti, tuntuu pitkässä juoksussa ontolta. Ajatukset, toiveet, huumori, mitä vain mikä tuo persoonaa esiin tekee ihmiseen täytettä.
Toki meidän juttumme ovat jääneet pääosin viralliselle tasolle. Ei maailmat kohtaa, siinä kai se ongelman ydin on.
Ehkä niiden naisten polariteetti kuvaa sitä epätasapainoa johon olet joutunut ihastumalla toiseen heistä?
Alkoiko jäärä tuntua raskaalta? Ei ihme, sellasia ne jäärät on. Hauskanpitokin on joku v un ongelma😄🍸
Alkoiko tyhjäpää kyllästyttään? No turha odottaa sen valaistumista. Siihen verraten älykäs ihminen on kuin vesilasi erämaassa..
Sinua kiinnostaa kummankin hyvät puolet ja miksei kiinnostaisi, nehän on hyviä puolia, kaikkiahan ne kiinnostaa, olet ihan normaali.
Mites sitten ne huonot puolet? Ehkä niistä löytyy ratkaisu? Eli sun täytyy mennä syvemmälle tutustumisessa.
Ja voisit tutkia myös millainen tyhjäpää on vakavassa tilanteessa ja pystyykö umpipää hauskanpitoon ollenkaan.
Susta kertoo, että haluat monipuolisuutta elämään, mut harva ihminenhän on täys paketti.
Elämässä on paljon eri aspekteja, yksi ihminen ei voi mitenkään täyttää sun kaikkia toiveita. Osan toiveista joudut täyttään ite, osan jättää sikseen, osa tulee kavereilta jne.
Mites sydän yhteys? Toimiiko kumpaankin? Millainen rakkausfiilis herää? Onko rakkausfiilis toverillista vai intohimoista? Entä seksijutut? Kumpi sytyttää sun tulitikkus, lol?
Tyhjäpääkään ei ole tyhmä, vain jotenkin ontto ja ajatuksiaväläyttämätön tapaus. Hän se silti sydämestä intohimon herättää.
Umpipää ei ole sysivakava, vain hämmentävän sulkeutunut eikä kerro itsestään suuremmin mitään. Omat tunteet enemmän toverillisia, vaikka muunlaisia on ollut myös.
Btw. En ole vielä kovin jäärä, vaikka ikä jo nelosen puolella onkin. Jäärän tunnistan kun näen, peilistä se ei katso.
Etpä vaan tunnista.
Polariteetti on kuvaava kyllä. Molemmissa on puolensa, ja siksi se minuun vaikuttava magneettikenttä kulkee molempien kautta. Sydänyhteys on mielenkiintoinen: Se "tyhjäpää" vetää vahvemmin selittämättömällä tavalla.
Silti se "umpipää" vetoaa toverillisella tavalla, jossa on mukana myös tunnetta. Tulitikku syttyy tarvittaessa molemmille...
Jäärä on änkyrä ukko, joka näkee kaiken oman suodattimensa läpi. Sellaisia on tullut tavattua riittämiin. En kuulu siihen joukkoon, tiedän sen.
Osaatko osoittaa kiinnostusta heille, jos kumpikin jää tavallaan vähän äänettömäksi mielestäsi?
Miesten väliselle kommunikaatiolle on tyypillistä "julistaminen", että omat asiat ja mielipiteet päräytetään ilmoille oma-aloitteisesti. Jos jollain on ongelma ja hän kertoo siitä muille, se mielletään avunpyynnöksi ja ongelmaan tarjotaan apua. Miehet sitten odottaa, että nainekin puhuu kuten mies, eli pommittaa asioitaan vastavuoroisesti ja ihmettelee, kun näin ei käy.
Naisten välisessä kommunikaatiossa osoiteaan välittämistä kyselemällä toisen ongelmista ja asioista kiinnostuneesti. Kun toinen lopettaa sitten kertomisen, niin hän vuorostaan kysyy toiselta. Pääpaino on enemmänkin tukemisella ja kuulluksitulemisella, nainen ei välttämättä halua mitään neuvoa eikä korjausta ongelmiinsa, ainostaan ymmärrystä. Naisten kesken ihminen joka laukoo väliin jatkuvasti omia juttujaan ja vaikuttaa kiinnostuneelta puhumaan vaan itsestään, ei ole kovin suosittu ja tälläistä voidaan pitää myös epäkohteliaana käytöksenä.
Mies kun kertoo asioitaan omalla tavallaan ja odottaa naiselta vastaavaa ja nainen jää hiljaisena odottamaan, että mies osoittaa kiinnostusta häneen, niin tälläisesta syntyy erittäin ikävä treffikokemus, vaikkei kumpikaan varsinaisesti tee mitään väärää.
Seurustelussa useimmiten kommunikaatiovaikeudet johtuu miesten ja naisten eroista kommunikoida ja siitä, että erojen vuoksi syntyy massiivisia väärinkäsityksiä.
Tietysti on eroja persoonallisuuksissa, mutta kyky kommunikoida heti alusta saakka, ei ehkä ole kuitenkaan se parhain valintakriteeri, koska verbaalinen ulosanti on opittu taito, eikä siten varsinainen persoonallisuuspiirre.
Pienellä panostuksella ja ymmärryksellä voi löytää yhteisen sävelen siitäkin suunnasta, jossa se aluksi saattaa tuntua ihan mahdottomalta ja ihminen jonka kanssa täytyy opetella kommunikoimaan, voi olla parempikin vaihtoehto kuin se jonka kanssa kommunikaatio sujuu heti automaattisesti. Kyse on pelkistä sanontamuodoista ja ymmärryksestä ja helposti voi pitää yhteenkuuluvuutena tottumuksellisen kommunikaatiotyylin tuomaa tunnetta, vaikka muuten yhdessäolo tuntuu tyhjältä.
Tällästä. Nyt voit seota kunnolla😃😆
Tunnistan tuon miehille tyypillisen puhetavan itsessäni. "Julistan" ja puhun liikaa, vaikka koetankin osoittaa kiinnostustani naiselle. Koska itse olen melko avoin, odotan sitä ehkä liian nopeasti myös toiselta.
Vaikka se vähäsanaisempi on monella tapaa helpommin lähestyttävä ja sen vuoksi vetoaa minuun syvemmin ja suoremmin, pidän keskusteluista sen jääräpäisemmän kanssa. Hänessä on tiettyä haastetta ja särmää, silti vedoten minuun sekä henkisesti että fyysisesti. Se tietty haastavuus on aavistuksen kiihottava piirre hänessä. Olen jopa kertonut sen hänelle, joku vuosi sitten pitkän ja aavistuksen jo seksuaaliseksi valuneen keskustelun aikana. Hän otti sen kohteliaisuutena, onneksi.
Verbaalinen ulosanti on toki opittua, mutta sen sisällöstä paljastuu myös persoonaa.
Jos ulosanti on kovin pinnallista, ei persoonaltakaan osaa syvällisempää älykkyyttä odottaa. Vaikka taustalla olisi kuinka fiksu ja älykäs kaunosielu.
Hmmm...eli sinuun vaikuttaa tyhjäpäässä myönteisesti se hänen osoittama avoimuus lähestymisen kannalta. Helppous on viehättävää, myönnän kyllä, mutta viehätys loppuu aika äkkiä jos muuta ei ole.
Onko jäärä jäärä, koska ei "myy" itseään sitten millään sinulle? Onkohan hän huomannut, että menet helppoon ja näkee, että siinä piilee riskejä menettää syvällinen tunneyhteys.
Hauskoja nämä. Ihmiset ovat todella miekenkiintoisia, kun avaa oman tahtonsa hdä asiat vähän syvemmin.
Kyllä kaikki ihmiset ovat syväpsykologisia, monilla se oma ovi vain ei ole sinne auki ja jotkut ihan tarkoituksessa pitävät oven lukossa, kun eivät halua "ajatella niitä asioita", koska kyllähän siinä pinnallinen elämänilo vähän horjahtaa, kun törmää johonkin omaan eksistentialistiaeen kipukohtaansa. Lisäksi syvällinen ajattely on raskasta henkisesti, jo ihan positiivisessakin mielessä. Mielenkiintoistahan se kyllä on, keskusteltavaa riittää.
Hyvä keskustelija haastaa aina vähän keskustelukumppaniaan, jos hän osaa tämän, niin varmasti syttyy tulitikku😆
On kyllä totta, että persoonallisuus ilmenee ulosannin sisällössä.
Jääräpää on ehkä juuri siksi jäärä, että tietää ja näkee minun menevän helppoon. Pelkäsikö joskus avata itseään sen vuoksi, ettei joutuisi pettymään vuokseni? Ehkä, ja ymmärrän sen kyllä. Tuuliviiri kääntyy sinne mistä lämmin tuuli puhaltaa. Yritän olla turhaan pyörimättä...
Sain avauduttua sille umpipäisemmälle mieleni synkistä virroista. Ei hän niin umpipää taida ollakaan, vaan aika ymmärtäväinen tapaus. Sellaista jotenkin aavistelinkin❣