SoTe-päätös

Höpö höpö!
Kokouksissa ei päätös aina ole yksimielinen. Se on oikeastaan hyvä asia, koska keskustelu osoittaa demokratian toimivan. Erilaiset mielipiteet osoittavat, että asiaa kohtaan on mielenkiintoa ja siihen on perehdytty. Kun tarvittava enemmistö on asian päättänyt, täytyy päätöstä kunnioittaa. Tarvittaessa yhdellä tai useammalla vähemmistöön jääneellä on kuitenkin mahdollisuus ilmaista asiaan vielä erikseen eriävä mielipiteensä. Eriävän mielipiteen saa esittää, vaikka oma esitys ei olisi saanut kannatusta.

Eriävällä mielipiteellä poistetaan tai vähennetään vastuuta tehdystä päätöksestä ja varataan oikeus moitekanteen nostamiseen. Oikeus moitekanteen nostamiseen on ilman eriävää mielipidettäkin, jos asian vastustaminen ilmenee tarkemmin keskustelua kuvaavasta pöytäkirjasta tai pöytäkirjan äänestystiedoista. Päätöstä kannattaneella tai sen muuten hyväksyneellä ei ole oikeutta sen moittimiseen.

Eriävä mielipide esitetään heti päätöksen julistamisen jälkeen pyydettävässä työjärjestyspuheenvuorossa ja merkitään pöytäkirjaan kyseisen asian päätöksen yhteyteen. Eriävää mielipidettä ei tarvitse perustella, mutta sen esittämisen ehtona on, että jo keskustelun aikana on antanut voittanutta esitystä vastustavan esityksen.

Eriävää mielipidettä ei tarvitse esittää kirjallisena, koska sen sisältö on sama kuin keskustelussa esiin tuotu mielipide. Kokouksen kulkua tarkemmin kuvaavasta pöytäkirjasta ilmenevät kaikki mielipiteet, myös kannattamatta jäänyt eriävä mielipide ja sen perustelut, mutta päätöspöytäkirjasta ei ilmene minkään, myöskään voittaneen päätöksen perusteluja. Päätöksen yhteyteen kirjataan ”N.N. esitti asiaan merkittäväksi eriävän mielipteen”.

Joskus kirjallisesta eriävästä mielipiteestä käytetään nimitysta vastalause. Joistakin oppiaineistoista saa käsityksen, että vastalauseessa eriävän mielipiteen saa vielä kerran erikseen perustella. Mahdollisessa kirjallisessakaan eriävässä mielipiteessä ei saa esittää uutta näkökulmaa tai uusia perusteluja asiaan. Kirjallinen eriävä mielipide liitetään kokouspöytäkirjaan ennen sen tarkastusta ja myös tämä dokumentti kuuluu pöytäkirjan tarkastuksen piiriin. Perusteluilla ei yleensä ole käytännön merkitystä, vaikkakin ne voivat ehkä tulevaisuudessa kiinnostaa historiikin laatijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö!
Kokouksissa ei päätös aina ole yksimielinen. Se on oikeastaan hyvä asia, koska keskustelu osoittaa demokratian toimivan. Erilaiset mielipiteet osoittavat, että asiaa kohtaan on mielenkiintoa ja siihen on perehdytty. Kun tarvittava enemmistö on asian päättänyt, täytyy päätöstä kunnioittaa. Tarvittaessa yhdellä tai useammalla vähemmistöön jääneellä on kuitenkin mahdollisuus ilmaista asiaan vielä erikseen eriävä mielipiteensä. Eriävän mielipiteen saa esittää, vaikka oma esitys ei olisi saanut kannatusta.

Eriävällä mielipiteellä poistetaan tai vähennetään vastuuta tehdystä päätöksestä ja varataan oikeus moitekanteen nostamiseen. Oikeus moitekanteen nostamiseen on ilman eriävää mielipidettäkin, jos asian vastustaminen ilmenee tarkemmin keskustelua kuvaavasta pöytäkirjasta tai pöytäkirjan äänestystiedoista. Päätöstä kannattaneella tai sen muuten hyväksyneellä ei ole oikeutta sen moittimiseen.

Eriävä mielipide esitetään heti päätöksen julistamisen jälkeen pyydettävässä työjärjestyspuheenvuorossa ja merkitään pöytäkirjaan kyseisen asian päätöksen yhteyteen. Eriävää mielipidettä ei tarvitse perustella, mutta sen esittämisen ehtona on, että jo keskustelun aikana on antanut voittanutta esitystä vastustavan esityksen.

Eriävää mielipidettä ei tarvitse esittää kirjallisena, koska sen sisältö on sama kuin keskustelussa esiin tuotu mielipide. Kokouksen kulkua tarkemmin kuvaavasta pöytäkirjasta ilmenevät kaikki mielipiteet, myös kannattamatta jäänyt eriävä mielipide ja sen perustelut, mutta päätöspöytäkirjasta ei ilmene minkään, myöskään voittaneen päätöksen perusteluja. Päätöksen yhteyteen kirjataan ”N.N. esitti asiaan merkittäväksi eriävän mielipteen”.

Joskus kirjallisesta eriävästä mielipiteestä käytetään nimitysta vastalause. Joistakin oppiaineistoista saa käsityksen, että vastalauseessa eriävän mielipiteen saa vielä kerran erikseen perustella. Mahdollisessa kirjallisessakaan eriävässä mielipiteessä ei saa esittää uutta näkökulmaa tai uusia perusteluja asiaan. Kirjallinen eriävä mielipide liitetään kokouspöytäkirjaan ennen sen tarkastusta ja myös tämä dokumentti kuuluu pöytäkirjan tarkastuksen piiriin. Perusteluilla ei yleensä ole käytännön merkitystä, vaikkakin ne voivat ehkä tulevaisuudessa kiinnostaa historiikin laatijoita.

Lue lisää

kyllä tästä pitää jättää eriävä mielipide..
Sen jättäjä suomennos.. tuilee muulle päätös porukalle. ei kunnioita demokratiaa vaan haluaa valittamalla jatkaa vaikeuttaa päätöksen oikeusjuttua. Näitä meillä riittää lompolon puoli täynnä näitä itkijöitä ja valittajia jos minä saisin ostaisin niille hamekankaan..
Eivät ole suoraselkäistä porukkaa

Anonyymi kirjoitti:

kyllä tästä pitää jättää eriävä mielipide..
Sen jättäjä suomennos.. tuilee muulle päätös porukalle. ei kunnioita demokratiaa vaan haluaa valittamalla jatkaa vaikeuttaa päätöksen oikeusjuttua. Näitä meillä riittää lompolon puoli täynnä näitä itkijöitä ja valittajia jos minä saisin ostaisin niille hamekankaan..
Eivät ole suoraselkäistä porukkaa

Lue lisää

Ylläs ilman äkäslompoloa.