Ilmastopalstalla käydään väittelyä, joka viittaa siihen, että käsitteet eivät taida olla ihan kohdallaan. Ei ne vältämättä ole kohdallaan itsellänikään - tai ovat vähän olleet epämääräisiä. Siis kun palstalla vaikkapa denialisti väittää, että kaikki kaasut absorboivat infrapunasäteilyä niin siihen alarmistit, että hähähää, olet ääliö, et tajua mistään mitään, vain kasvihuonekaasut absorboivat säteilyä. Huomasin, että itselläkin on tämä absorbointi hakusessa, välillä olin sitä mieltä, että alarmistit on oikeassa sitten hoksasin, että denialistikin on oikeassa, puhuvat vain eri asioista. Noh, mitä viisaat fyysikot sanoo? Mitä pirua se absorbointi on ja jos tää toinen juttu ei ole absorbointia niin mitä pirua se on?
Vaihtoehto 1: Onko absorbointia vain se, mitä vain kasvihuonekaasut tekee eli ne absorboi infrapunasäteilyä ja jos säteilyn aallonpituus on ko kaasulle sopiva niin niiden elektroníkuoressa tapahtuu virittyminen korkeampaan kvanttitilaan?
Vaihtoehto 2: Onko absorbointia myös se mitä kaikki aineet tekee eli ne siis ottavat vastaan säteilyenergiaa (siis muillakin kuin infrapunan aaltopituuksilla) ja muuttavat sen kineettiseksi energiaksi eli lämpöliikkeeksi?
Jos vaihtoehto 1 on oikea niin mitä pirua se vaihtoehdon 2 homma sitten on? Pakkohan ihan kaiken aineen on ottaa vastaan säteilyenergiaa jos ne lämpiävät eli niiden molekyylien lämpöliike niinku kiihtyy eli kineettinen energia lisääntyy. Lisäksi vielä tuntuu siltä, että jotakuinkin kaikki olisivat sitä mieltä, että infrapunaa emittoivat kaikki kaasut ja aineet eli niistä poistuu lämpöä säteilyn muodossa.
Onko tässä siis kaksi erilaista asia, joista toiselle ei ole omaa nimitystä, mikä on omiaan johtamaan harhaan ainakin maallikoita?
Mitä pirua on se absorbointi?
18
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Tämä on todella hyvä kysymys. Toivottavasti paikalta löytyy oikea fyysikko antamaan täsmällisen selityksen.
Asian ytimessä on kuitenkin menevätkö fotonit aineesta läpi vai voivatko fotonit törmätä atomeihin ja absorboitua atomin energiaksi. Kaasujen tapauksessa vain harva molekyyli kykenee absorboimaan infrapunasäteilyä millään tavalla. Puhdas typestä ja hapesta muodostuva ilmakehä päästää auringon infrapunasäteilyn täysin läpi joka heijastuu maanpinnasta suoraan takaisin avaruuteen lämmittäen maan pintaa. Kasvihuonekaasut heijastavat tämän maan pinnasta palaavan säteilyn takaisin alas ja tämä on kuin flipperiä pelaisi. Tuon vaikutus planeetan lämpötilaan on hyvin merkittävä. " Heijastua" on tässä huono termi, ei se mikään peili ole.- Anonyymi
Jos puhutaan atomeista, niin vain sellainen fotoni, jonka energia on tarkasti kahden elektroniorbitaalin energioiden erotus, voi absorboitua. Fotoni absorboituu siten, että se saa elektronin siitymään energisemmälle orbitaalille. Mutta fotoni ei voi absorboitua vain osittain, vaan se tapahtuu periaatteella kaikki tai ei mitään.
Kaasumolekyylien kohdalla asia on vähän monimutkaisempi, mutta jos molekyylillä ei ole dipolimomenttia, se ei absorboi. Jos happi ja typpi absorboisivat tehokkaasti infrapunataajuuksia, ilmakehän läpi pääsisi hyvin vähän infrapunaa maan pinnalle asti. Happi jö typpi lämpenevät pääasiassa maasta johtumalla ja sen jälkeen lämmön kulkeutumisen kautta lämpimän ilman noustessa ylöspäin.
Kasvihuonekaasut absorboivat myös maahan tulevaa säteilyä, mutta maan pinnasta heijastuva IR on pitköaaltoisempaa ja osuu paremmin varsinkin CO2 absorbtioalueisiin.
- Anonyymi
Ei IR-säteilyn absorboiminen mitään lämpöliikettä synnytä. Se synnyttää molekyylin sisäistä mekaanista värähtelyä tai molekyylin pyörimisliikettä.
Lämpöliike taas ilmenee molekyylin liikenopeutena joka riippuu kaasun lämpötilasta. Nuo ovat kaksi aivan eri asiaa.
Varmaan kannattaisi alipainehitsarin opiskella kvanttimekaniikkaa. Sitä ei opi hitsipilliä tuijottamalla eikä autoa ajamalla.- Anonyymi
Korjataan sen verran että ei IR-säteilyn absorboiminen kaasussa mitään lämpöliikettä synnytä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjataan sen verran että ei IR-säteilyn absorboiminen kaasussa mitään lämpöliikettä synnytä.
Tässä kolme vuotta sitten esitettynä se, miten energiaa siirtyy kasvihuonekaasu - molekyylien välityksellä pitkäaaltoisesta infrapunasäteilystä ilmakehän kaasujen lämpöliikkeeseen ja päinvastoin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95427565 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä kolme vuotta sitten esitettynä se, miten energiaa siirtyy kasvihuonekaasu - molekyylien välityksellä pitkäaaltoisesta infrapunasäteilystä ilmakehän kaasujen lämpöliikkeeseen ja päinvastoin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95427565Suomi24 keskustelupalstalla esitetyt tarinat ovat tieteellisesti vertaisarvioituja ja ehdottomasti totuudenmukaisia.
- Anonyymi
Miten pirussa se lämpöliike sitten syntyy? Auringon säteilyhän lämmittää. Siitä nyt ei pääse yhtään mihinkään, Lämpöliike on energiaa, ei energia tyhjästä synny. Eivät molekyylit ala liikkua ja väristä pelkästä liikkumien ilosta kun aurinko paistaa. Jokin energia ne panee liikkeeseen. liikkeellepanijan on oltava säteily. Säteilyksi kutsutaan myös aurinkotuulen tuomia hiukkasia, mutta niiden lämmittävä vaikutus lienee olematon ja megneettikehähän niiltä suojaa. Elikkä - auringosta tuleva sähkömagneettisen säteilyn täytyy molekyylit panna liikkumaan - siis ihan kaikilla taajuuksilla tulevan säteilyn, ei vain infrapunataajuuksilla.
Miksi fyysikot kutsuvat tätä ilmiötä - se oli kysymykseni. Kun aurino säteilee koko spektrillään niin johonkinhan se energia menee. Vain osa heijastuu takaisin avaruuteen, se osa ei lämmitä. Ei muu osa nukkumaan mene eikä kuole pois, se muuttuu lämmöksi ja sillä siisti. Älkää nyt alarmistit yrittäkö kusettaa vaan kertokaa - tai oikeastaan myöntäkää karu tosiasia. Enkä muuten ole APH, olen puolueeton tarkkailija.
- Anonyymi
Säteilyn ja ilmakehän vuorovaikutusta käsittelee tämä luentomateriaali:
Atmospheric Radiative Transfer
http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/ - Anonyymi
Kts. Wikipedia(eng.): Scatterig. Suom. W : Sironta. Suomenkielinen esitys aika olematon tuohon englanninkieliseen verrattuna.
Vaikka fotonilla ei ole massaa sillä on liikemäärä. Atomin ja fotonin kohdatessa, mikäli fotoni ei absorboidu, tapahtuu kuitenkin liikemäärän muutosta niin atomin kuin fotonin osalta.- Anonyymi
"Vaikka fotonilla ei ole massaa sillä on liikemäärä. Atomin ja fotonin kohdatessa, mikäli fotoni ei absorboidu, tapahtuu kuitenkin liikemäärän muutosta niin atomin kuin fotonin osalta".
OK, jotenkin noin olen asiaa pähkäillyt. Jossain kommenteissani kirjoitin, että säteily "pökkää" molekyylin (ainehiukkasen) liikkeeseen. Arvelin, että pökkäämiselle on tieteellisempikin kuvaus. Nyt vielä tarviisin sen tieteellisen määrityksen myös sille vastakkaiselle tapaukselle - eli kun lämpö synnyttää säteilyä infrapunataajuudella, eli siis emittoi fotonin. Aavistelen ihan ilman asiaa tarkistamatta, että tuon sirontaselityksen perusteella emittointia ei silloin varsinaisesti tapahdukaan, fotoni vain menettää osan energiastaan ja jatkaa sitten matkaansa pienentyneellä energialla eli sen taajuus on alentunut eli aallonpituus pidentynyt eli vaikka näkyvän valon aallonpituus on pidentyntynyt infrapunan aallonpituudeksi. Tämä selitys ei kuitenkaan välttämättä ole riittävä ja herättää lisäkysymyksiä.
Jottei minua nyt pidettäisi ihan uunona niin toteaisin, että osaan kyllä itsekin googlailla ja kaivaa tietoa. Minulla on vähän niinku taka-ajatus kun näitä kysymyksiä esitän.
Wikipedia ei nyt ole niitä kaikkein arvovaltaisimpia tiedonlähteitä, mutta kyllä sieltä periaatteessa ihan laadukasta peruskamaa ensi alkuun löytää. - Anonyymi
" Atomin ja fotonin kohdatessa, mikäli fotoni ei absorboidu, tapahtuu kuitenkin liikemäärän muutosta niin atomin kuin fotonin osalta."
Tuo on huuhaata. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vaikka fotonilla ei ole massaa sillä on liikemäärä. Atomin ja fotonin kohdatessa, mikäli fotoni ei absorboidu, tapahtuu kuitenkin liikemäärän muutosta niin atomin kuin fotonin osalta".
OK, jotenkin noin olen asiaa pähkäillyt. Jossain kommenteissani kirjoitin, että säteily "pökkää" molekyylin (ainehiukkasen) liikkeeseen. Arvelin, että pökkäämiselle on tieteellisempikin kuvaus. Nyt vielä tarviisin sen tieteellisen määrityksen myös sille vastakkaiselle tapaukselle - eli kun lämpö synnyttää säteilyä infrapunataajuudella, eli siis emittoi fotonin. Aavistelen ihan ilman asiaa tarkistamatta, että tuon sirontaselityksen perusteella emittointia ei silloin varsinaisesti tapahdukaan, fotoni vain menettää osan energiastaan ja jatkaa sitten matkaansa pienentyneellä energialla eli sen taajuus on alentunut eli aallonpituus pidentynyt eli vaikka näkyvän valon aallonpituus on pidentyntynyt infrapunan aallonpituudeksi. Tämä selitys ei kuitenkaan välttämättä ole riittävä ja herättää lisäkysymyksiä.
Jottei minua nyt pidettäisi ihan uunona niin toteaisin, että osaan kyllä itsekin googlailla ja kaivaa tietoa. Minulla on vähän niinku taka-ajatus kun näitä kysymyksiä esitän.
Wikipedia ei nyt ole niitä kaikkein arvovaltaisimpia tiedonlähteitä, mutta kyllä sieltä periaatteessa ihan laadukasta peruskamaa ensi alkuun löytää.Lämpö on atomien tai molekyylien liikettä.Tapahtuu törmäyksiä.Energian säilyminen -> säteilyä.
Jos kyseessä plasma kts. myös W:sta "bremstrahlung".
Otin tässä nyt esille W:n vain helppouden vuoksi, noin aluksi. Voit myös googlailla muitakin esityksiä. Itse tutkisin asiaa kunnollisesta oppikirjasta.
Jos kysymystesi tarkoitus ei ole saada tietoa vaan ainoastaan tutkailla toisten tietotasoa niin vähän erikoinen on motiivisi. Mitä sinä saat irti erilaisten "anonyymien" tietotason esille saamisesta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämpö on atomien tai molekyylien liikettä.Tapahtuu törmäyksiä.Energian säilyminen -> säteilyä.
Jos kyseessä plasma kts. myös W:sta "bremstrahlung".
Otin tässä nyt esille W:n vain helppouden vuoksi, noin aluksi. Voit myös googlailla muitakin esityksiä. Itse tutkisin asiaa kunnollisesta oppikirjasta.
Jos kysymystesi tarkoitus ei ole saada tietoa vaan ainoastaan tutkailla toisten tietotasoa niin vähän erikoinen on motiivisi. Mitä sinä saat irti erilaisten "anonyymien" tietotason esille saamisesta?Ihan kiva kun kysyt sitä motiiviani. Syntyy keskustelua. Nämä Suomi24:n palstathan ovat keskustelupalstoja, eikö niin? Sen keskustelun kanssa on vaan vähän niin ja nän. Usein "kekustelu" on enemmänkin polarisoitunutta herjan heittoa sun muuta läppää. Ei se mua haittaa. Jokainen taaplaa tyylillään. Heitän itsekin joskus aika hervotonta läppää, en ole mikään tosikko edes tiedepalstalla. Kuitenkin, on ihan kiva jos sekaan mahtuu ihan oikeaa keskustelua. Sitä syntyy vaikka niin, että minä, vähän tyhmempi kysyn ja sinä vähän viisaampi vastaat. Jos joku osaa kysä oikeita kysymyksiä ja toinen osaa antaa oikeita vastauksia niin muutkin, jotka lukee näitä kommentteja myös ehkä kostuvat jotain. Toivon mukaan keskustelun taso vähän nousee.
Mun puolesta keskustelun taso kyllä saa olla vähän kirjava ja kaikilla voi olla oikeus osallistua. Kommentoin aikoinaan Hesarin yleisönosastolla nimimerkillä, sit ne hätisti mut sieltä veke kun ne antaa nyt keskustella vain omalla nimellä. Sanovat pyrkivänsä sillä tavalla nostamaan tasoa. Onhan se keskustelu Hesarissa tosiaan pönäkämpää nykyään.
- Anonyymi
Ilmastopalstan keskustelu on pelkkää sekalaista pöhnää.
Suurin ongelma on, että jokaisella on oma käsityksensä eri nimikkeiden tarkoituksista, puhutaan absorptiosta ja säteilyn absorptiosta kuin ne olisivat samaa asiaa,tai että IR säteily on sama kuin lämpösäteily jne.
Kun vielä lisätään joku Wikipediasta lainattu maininta hakusanalla, jota ei itsekään ymmärrä, jokainen on omasta mielestään oikeassa.
Ja sitten on vielä näitä pelkkiä vitt..lijoita ja "besserwissereitä", jotka sotkee plasmaa, energian siirtymistä, fotonin energiaa, vapausasteita ja muuta asiaan kuulumatonta, vain osoittaakseen omaa ylivertaista tietämystään, ja saadakseen aiheen linkittää omiin, mielestään loistokkaisiin, aikaisempiin hengentuotteisiinsa.- Anonyymi
Harmittavaa tosiaan, kun joku ilonpilaaja on samaan kysymykseen aiemmin vastannut ja ottaa tavakseen muistuttaa tuosta aiemmasta vastauksestaan tuhlaamatta aikaansa uuden laatimiseen. Muutenhan monet keskustelijat ovat kuin innokkaita pikkukoiria, jotka noutavat kauas heitettyä keppiä uudelleen ja uudelleen juosten itsensä läkähdyksiin.
Tuollaista aikaa ja energiaansa säästelevän henkilöä on syytäkin moittia ad hominem. Mokoma vanhan muistelu kun vähentää trolIien mahdollisuuksia juksata aiheesta kiinnostuneita laatimaan turhaan samoja vastauksia uudelleen ja uudelleen.
Kuten jo sanottu: Valmistaudu pahoittamaan mielesi jatkossakin kun muistutan tilaisuuden tullen aiemmista jo annetuista vastauksista. TrolIaa kokeeksi jostakin uudesta aiheesta niin sitten ehkä näet uusia vastauksia. Nekin todennäköisesti linkitän sellaisiin keskusteluihin, joista vastauksiin on helppo jatkossa viitata. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harmittavaa tosiaan, kun joku ilonpilaaja on samaan kysymykseen aiemmin vastannut ja ottaa tavakseen muistuttaa tuosta aiemmasta vastauksestaan tuhlaamatta aikaansa uuden laatimiseen. Muutenhan monet keskustelijat ovat kuin innokkaita pikkukoiria, jotka noutavat kauas heitettyä keppiä uudelleen ja uudelleen juosten itsensä läkähdyksiin.
Tuollaista aikaa ja energiaansa säästelevän henkilöä on syytäkin moittia ad hominem. Mokoma vanhan muistelu kun vähentää trolIien mahdollisuuksia juksata aiheesta kiinnostuneita laatimaan turhaan samoja vastauksia uudelleen ja uudelleen.
Kuten jo sanottu: Valmistaudu pahoittamaan mielesi jatkossakin kun muistutan tilaisuuden tullen aiemmista jo annetuista vastauksista. TrolIaa kokeeksi jostakin uudesta aiheesta niin sitten ehkä näet uusia vastauksia. Nekin todennäköisesti linkitän sellaisiin keskusteluihin, joista vastauksiin on helppo jatkossa viitata.Heh, sattuiko noin pahasti ?
- Anonyymi
Kaikki elektronit ja atomit ovat täysin alastomia sähkömagneettisessa kentässä. Siellä missä on kentän pienenkin energian (kuten IR) fotoni ja atomi samassa isossa paikassa, kaikki on eri tavalla kuin jos fotoni ja atomi olisivat erikseen. Kvanttikenttäteorian mukaan nämäkin fotonit annihiloituvat ainakin kerran, mutta sitä voi pitää vain formalismina. Annihiloituminen ei tarkoita, että kyseessä on absorbtio, mistä puhutaan vain tapauksissa, joissa on hetken päästä yksi fotoni vähemmän paikan ulkopuolella. Pienen energian fotonien vaihtoehto on melkein aina sironta. Näkyvänä ilmiönä silloin valo taittuu ja hidastuu kaasun läpi kulkiessaan.
Seuraavan jälkeen tähän asiaan liittyisi kaksi erilaista kysymystä, kun kysytään, mitä kaikkea näiden tapahtumien seurauksena voi tapahtua: voiko atominen kaasu lämmetä, ja voiko syntyä pallon pinnalle levinneitä eli kaikkiin suuntiin lähteviä uusia fotoneita? Toinen ei aina merkitse toista, ja atomisessa kaasussa ilman jotain siihen sekoittuneita elektroneja lämmön olisi muututtava säteilyksi atomi-atomi -törmäyksen jarrutussäteilynä. (ks. https://arxiv.org/abs/physics/0512183)
Sironnoille on ainakin kaksi erilaista kvantti-esitystä. Tavallisimman mukaan elektronilla voi olla virtuaalisia tiloja, jotka kestävät lyhyen aikaa, missä elektroni ei ehdi karata tai muuttaa konfiguraatiota millään tavalla, vaikka se saa fotonin koko energian. Virtuaalinen tila säilyttää tätä energiaa, jotta uusi fotoni voi syntyä täysin identtisenä taittuneen fotonin suuntaan.
https://inspirehep.net/files/5e120c72720fa6635b08774f55af0c94
Tätä kutsutaan myös paljon absorbtion ja uudelleenemission sironnaksi, mutta kyseessä on lyhyempi tapahtuma kuin helpommat atomin absorbtiot. Idea pyrkii olemaan sama kuin Comptonin sironnan kenttäteoriassa, joka on kehitetty vapaille elektroneille, joiden kineettinen energia voi saada arvoja vapaasti. Comptonin sironnan aikana on myös virtuaalinen elektroni, jonka liike ei vastaa todellisia hiukkasia.
Tässä on kirjoitettu uusi tapa käsittää matalan energian fotonit ja atomit:
https://arxiv.org/abs/2010.11845
Heistä he ovat pystyneet kirjoittamaan systeemille usean kappaleen kvanttitilan, joka muuttuu ajassa siroamisen alusta uusien fotonien tiloihin. Elektroni on vuorovaikutuksen aikana superpositiossa, jossa sen tavanomaisen virittyneen tilan todennäköisyys ei ole koskaan nolla. Kokonaissysteemillä on omat energian ominaisarvot ja se tekee transitioita, joissa sisääntulevan moodin fotonilukumäärä pienenee ja kasvaa tyhjille moodeille, ja minkä energian tyhjät moodit kasvattavat fotonin lukumääräänsä eivät ole atomin tasoja. Tässä olevaa JC-tilaa on alunperin käytetty vain ympäriltä suljetuille fotoni-kammioille, mutta tämän on tarkoitus päteä tyhjiössä, josta valikoituu yksi miehitetty fotoni-moodi kerrallaan. Kammioissa JC:tä käytetään myös ilman, että SM-kentän vakuumit kytkeytyvät elektroniin, ja silloin ne ovat tähän verrattuna yksinkertaistettuja tapauksia.
Äskeisessä JC-tila, ja se että sellaisessa oleva fotoni ei enää liiku (vaikka kammio on ääretön), näkyy myös siten, että saapunut fotoni ja yhdistetty systeemi on epästabiilissa ja purkautuvassa tilassa, joka purkautuu niin kauan kunnes saapuneita fotoneita ei ole. Tämä vastaa enenmmän virittyneen atomin purkautumista (kvanttikenttinä esitettynä) eikä sirontateoriaa, missä jälkimmäisessä ajateltaisiin olevan todennäköisyys etteivät saapuneet tilat muutu ja muut tapahtumat ovat yleensä tämän tapauksen häiriöitä, kun taas edellinen on tila, jossa se tila kehittyy ajassa niin kauas tulevaisuuteen kuin on pakko ja superpositiofotonit häviävät aina todennäköisyydellä 1. Siten paperissa ei ole vertailua asioilla kuten kokonaissirontatodennäköisyyksillä, koska jotain vastaavaa varten olisi laskettava yksittäinen moodi, joka vastaa saapunutta moodia (mutta joka on ilman kammiota).
Molemmissa menetelmissä yllä se, että lähtevän fotonin energia on täysin sama kuin saapuvan, on vain hyvä approksimaatio. Lähtevien fotonien spektri ei ole koskaan yksi ja sama luku, mutta jakauma spektrissä on symmetrinen saapuvan valon taajuuden ympärillä. Silloin kaasu lämpenisi ja viilenisi yhtä suuren määrän kaikkien sirontojen aikana.
jatkuu alla- Anonyymi
jatkuu yltä
Klassisen Rayleigh sironnan voidaan sanoa jättävän atomin liikemäärän entiselleen. Tässä on kuitenkin tarkasteltu vain tasoaaltoa, jonka fotoneita ei ole laskettu mitenkään. Kun aalto saapuu varausten luo se hajoaa symmetrisesti eri suuntiin kuin pallomaiseksi aalloksi. Jos joku kauempana muuttaisi nämä aallot fotoneiksi ja laskisi niiden liikemäärän yhteen, se olisi sama kuin saapuneessa aallossa. Tämä ei kuitenkaan kerro mitään yksifotonivalon siroamisesta. Yllä ensimmäinen kirjoitus on sitä mieltä, että yhden fotonin tapauksessa kaikkien suuntien todennäköisyydet ovat olemassa, ja toisessa suunnat eivät ole kovin selviä. Kirjottajat pitivät eniten monen fotonin tapauksestaan ja pitävät sen suunnattuja termejä vain samoina kuin jonkun muun julkaisussa.
Jos yksi fotoni siroaa uuteen suuntaan ja pitää energiansa samana, silloin ei voi syntyä uusia fotoneita, jotka kompensoisivat liikemäärää ja tämän liikemäärän muutos jää ytimelle. Ongelma ei liity pelkkään sirontaan, vaan myös viritystiloihin liittyvissä absorbtioissa ja emissioissa on kerrottava, mihin liikemäärä häivää. Kyseessä ei voi olla mikään äärettömän monen fotonin joka suntaan osoittava tsunami (tai kaksi fotonia, jotka kumoavat toisensa). Tässäkin tapauksessa atomin liikkeen muuttuminen on aina vain hyväksytty, mutta sitä ei sisällytetä malliin, joka laskisi esim. atomin seuraavan tilan todennäköisyydet erikseen atomille.
Ehkä tässä on malli ytimen kehitykselle:
https://physics.stackexchange.com/questions/212614/how-does-one-account-for-the-momentum-of-an-absorbed-photon
Lisäksi toisessa ketjussa mainittu degeneroitujen fermionikaasujen pienempi mahdollisuus sirotuttaa (tai myöskään osallistua emissioon) liittyy ytimen muuttuneeseen liikemäärätilaan:
https://arxiv.org/abs/2103.06921
Se, että näitä tiloja ei voi olla, vaikuttaa sirontaan vain, koska kyseessä on fotonin-elektronin-ytimen yhdistetty kvanttisysteemi, joka ei voi hyvällä todennäköisyydellä mennä tiloihin, joissa ytimen liikemäärä muuttuisi. Silloin ei ole tiloja joissa myöskään fotoni olisi sironnut. Tämä teksti ja sen mainitsemat vanhemmat tekstit eivät varmaan silti ole vaatineet varsinaista dynaamista mallia, joka sisältäisi ytimen kytkemisen samoihin kvanttikenttiin, ja he voivat ottaa sen sironnan jälkeisen tilan suoraan annettuna.
Alkiperäiseen asiaan liittyisi vielä myös se, että kaasupilvessä on myös atomeja, jotka liikkuvat kohti fotonia ja niiden koordinaatistossa fotoni Doppler-siirtyy korkeamman taajuuden fotoniksi. Klassinen lämpöjakauma voi antaa ylärajan todennäköisyydelle, että tapahtuisi absorbtio ja atomin virittyminen, joka voisi lähettää vielä kerran nopeamman fotonin tulosuuntaan.
Valon epäelastisia sirontoja kaasuissa kutsutaan myös Ramanin sironnoiksi, ja suljetuissa kammioissa puhutaan myös paljon siitä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta
Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?3283048- 1062253
Mitä te palstan ihanat naiset
Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21871675Tapaus Vornanen
Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o1941588Nainen, kohtelin sua kuin paskaa
Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun671385Nainen, seuraan sun uutta elämää
Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme551273- 121104
Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan
Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht211098Ilona Siekkinen
Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m21059AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri
Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm13931