Hei
Varsinkin koronan aikaan huomasin että oma arki ei muuttunut paljoa koska jo muutenkin vietin aikaa paljon yksin. Ainut vaan että työpaikan/yliopiston random kohtaamiset ja jutustelut jäi kokonaan. Ja mä harvoin oon työn tai opiskelun ulkopuolella kenenkään kanssa tekemisissä (toki joitakin ystävii on joiden kaa vietetään aikaa mut harvemmin kuin kerran vkossa).
Niin aloin miettimään että onko tää tervettä? En kuitenkaan tunne itseä yksinäiseksi. Mihin asti yksinolo on terveellistä?
Nytkin ihmiskontaktit on 90% kaupan kassat ja satunnaiset whatsappailut. Mut on kutsuttu kyllä ainakin kolmeen joulunajan juhlallisuuteen mut en taida jaksaa lähtee.
Varsinkin koronan aikaan huomasin että oma arki ei muuttunut paljoa koska jo muutenkin vietin aikaa paljon yksin. Ainut vaan että työpaikan/yliopiston random kohtaamiset ja jutustelut jäi kokonaan. Ja mä harvoin oon työn tai opiskelun ulkopuolella kenenkään kanssa tekemisissä (toki joitakin ystävii on joiden kaa vietetään aikaa mut harvemmin kuin kerran vkossa).
Niin aloin miettimään että onko tää tervettä? En kuitenkaan tunne itseä yksinäiseksi. Mihin asti yksinolo on terveellistä?
Nytkin ihmiskontaktit on 90% kaupan kassat ja satunnaiset whatsappailut. Mut on kutsuttu kyllä ainakin kolmeen joulunajan juhlallisuuteen mut en taida jaksaa lähtee.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei siinä mitään sairasta ole, jos tykkää olla yksikseen.
Siinä vaiheessa se vasta muuttuu ongelmaksi, jos se alkaa häiritä omaa mieltä.
Aikaa saa/voi viettää yksin, jos niin kerran haluaa.
On täysin normaalia ja tervettä viihtyä yksin. Etenkin jos työssä on paljon ihmiskontakteja, vapaa-aikansa moni viettää mieluiten itsekseen.
Totta ja on myös hyvä olla taito osata olla yksin. Mutta ei se katkeamattomana pitemmän päälle kovin hyväksi ole.
Viisas eristää itsensä tältä myrkylliseltä kulttuurilta.
Eli terveen paperit, jopa fiksun!
Juuri näin!
Yhteiskunta media etunenässä on todella sairas ja mieltä tuhoava.
Toivon kaikille meille yksinäisille hyvää joulun osotusta :)
<3 <3 <3
Minä voin halata sinua.