Riskillä (on se niin rumaa :D) teen uuden avauksen ja kirjoitan tuon beataBarbaran toivoman siilijutun. Konseptista, koska kirjoittimeni osoittaa hämärtymisen merkkejä ja siis 'säästelen'. Enkä tietenkään malta olla näpsyttelemättä jo valmiita uusia rimpsuja. Saavat sitten joukkohautauksen, jos saavat.
No niin, Siilin 'annetut' avainsanat olivat siis räntä, niukka, helmi, elinehto, siili, kivikko, temppeli, kuva, hyvyys, tarina, kaupunki, hiljaa.
Sanatarkkuudesta en mene takuusen, sillä joskus vielä muutan jotain konseptin jälkeen.
Mikäs siili se siinä?
Ohimoilla
kuin harmaata räntää,
korvissa helmet,
vaate niukka
sieltä ja täältä.
Kivikkoonko joutunut,
itse elinehtonsa luonut?
Siinä siilin temppeli.
Kaunis tarina kerrottavaksi.
Kultainen kaupunki,
jossa vain hyvyys viihtyi.
Sitä kuvaa
siili katseli
horroksestaan
herättyään.
Osa II, annetut sanat: ilta, kuru, petos, armo, nippu, pisara, hanko, lepo, väsynyt, rauha, sielu, uupunut, periksianto, hyväksyntä.
Istun katselemassa sinua.
Kädessäni nippu suolaheinää,
suolainen pisara suolaiselle.
Olet uupunut,
melkein periksiantanut
ihmisten vimmalle hyökätä
hangot tanassa.
Tarvitset hyväksyntää,
lupaa olla väsynyt
loputtoman pitkänä iltana.
Odotat - odotat....
että sielusi voisi levätä.
Kiusausten kuru
pelkkää petosta, kevyesti ylitettävä.
Sinähän tiedät jo
mitä toisella puolella on,
olet nähnyt armon ja rauhan
- ja sinä hymyilet
osaIII, annetut sanat: vaiti, pakahtua, raivo, voimaton, pysyvä, kaukana, pois, turha, miksi.
Katselet meren, rakastettusi,
pakahduttavaa raivoa,
tuota ikuista, pysyvää.
Seisot kalliolla vaiti,
voimattomana,
sisimmässäsi olet kaukana.
Et kuitenkaan tahdo pois,
et...et enää.
Kaipaat kuulla kuinka meri vastaa,
et kysyä turhaan
- miksi?
Ja se vastaa,
kuiskaten huutaa
KOSKA OLET SINÄ!!!!!!!
Kirjoitusvirheistä ja muista puutteista en vastaa. :)) (syyyyvä huokaus, antakee armoa!)
No niin, Siilin 'annetut' avainsanat olivat siis räntä, niukka, helmi, elinehto, siili, kivikko, temppeli, kuva, hyvyys, tarina, kaupunki, hiljaa.
Sanatarkkuudesta en mene takuusen, sillä joskus vielä muutan jotain konseptin jälkeen.
Mikäs siili se siinä?
Ohimoilla
kuin harmaata räntää,
korvissa helmet,
vaate niukka
sieltä ja täältä.
Kivikkoonko joutunut,
itse elinehtonsa luonut?
Siinä siilin temppeli.
Kaunis tarina kerrottavaksi.
Kultainen kaupunki,
jossa vain hyvyys viihtyi.
Sitä kuvaa
siili katseli
horroksestaan
herättyään.
Osa II, annetut sanat: ilta, kuru, petos, armo, nippu, pisara, hanko, lepo, väsynyt, rauha, sielu, uupunut, periksianto, hyväksyntä.
Istun katselemassa sinua.
Kädessäni nippu suolaheinää,
suolainen pisara suolaiselle.
Olet uupunut,
melkein periksiantanut
ihmisten vimmalle hyökätä
hangot tanassa.
Tarvitset hyväksyntää,
lupaa olla väsynyt
loputtoman pitkänä iltana.
Odotat - odotat....
että sielusi voisi levätä.
Kiusausten kuru
pelkkää petosta, kevyesti ylitettävä.
Sinähän tiedät jo
mitä toisella puolella on,
olet nähnyt armon ja rauhan
- ja sinä hymyilet
osaIII, annetut sanat: vaiti, pakahtua, raivo, voimaton, pysyvä, kaukana, pois, turha, miksi.
Katselet meren, rakastettusi,
pakahduttavaa raivoa,
tuota ikuista, pysyvää.
Seisot kalliolla vaiti,
voimattomana,
sisimmässäsi olet kaukana.
Et kuitenkaan tahdo pois,
et...et enää.
Kaipaat kuulla kuinka meri vastaa,
et kysyä turhaan
- miksi?
Ja se vastaa,
kuiskaten huutaa
KOSKA OLET SINÄ!!!!!!!
Kirjoitusvirheistä ja muista puutteista en vastaa. :)) (syyyyvä huokaus, antakee armoa!)
Vastaukset 52
Vanhimmat
ilta, kuru, petos, armo, nippu, pisara, hanko, lepo, väsynyt, rauha, sielu, uupunut, periksianto, hyväksyntä.
Ilta Kurussa
Kurun seinämät jylhät,
nuo kiviset ylväät.
Viulut petosta pauhasi,
huilut armoa luritti
Rummut kumisi.
Vesipisarat nippuina
putosi kiviseen seinään.
Väsynyt sielu rauhan saa
Uupunut lepoon pääsee
hyväksyntää haen
periksi en anna.
Palasin takasin
sävelet mielessä
mikään ei ollut
enää pielessä.
hankooni tartuin,
Yks oli seipäällä
heinistä
kolme oli ilmassa.
Voimani sain kurun
pinnasta.
beataB ( kunhan yritin..)
Alla olevat sanat lausahti kuulemma Eino Leino
katsellessaan kuuluisuuksien kivipatsaita Helsingissä
- Liekö tarkoitus tään elon raskaan
et kaikki hukkuis kyyhkyn p:aan –
Liekö totta? En tiedä.
beataB (muistoista mieleen..)
.....murheen karkoitus.
Kivan stoorin kirjoitit taas.
vaiti, pakahtua, raivo, voimaton, pysyvä, kaukana, pois, turha, miksi.
Hiiri oli kissalle vihainen,
miksi sotkit käytävät mun?
Vielä sulle raivoni näytän,
ennekuin aivan pakahdun.
Hiiri teki labyrintin,
missä kissa turhaan pyöri.
Hiiri ympärillä hyöri.
tehdäänkö rauha pysyvä?
Kolon lupas kissa voimatonna säästää,
jos hiiri ahdingosta päästää.
Vaiti, komensi hiiri.
Pysy kaukana poissa pesästä mun,
niin olen ystäväs ikuinen sun.
beataB (kunhan satuilin..)
täyttymys, häkeltyä, suruviesti, koti, nälkä, katse, puolesta, nöyrä.
Vatsan täyttymys
Kummallista, mietti hiiri
pieni on tää elonpiiri.
Häkeltyyhän aivan tässä
nälkä näkyy tämän tästä.
Suruviesti tuli juuri
ilmeisesti huono tuuri,
taikka sitten fiksu kissa
vaaniskeli piiloksissa.
Löysi pikku hiiren kodin
katse kiilui hyvin tovin.
Nöyrästi tuon otti vastaan
puolestansa ainoastaan
pahoillani vähän olin,
olihan se katti kovin.
uni, haave, voima, lapsi, toveri, vaara, hyvä, niitty.
Kiitos sanoista: uni, haave, voima, lapsi, toveri, vaara, hyvä, niitty
Uneksin vaarasta,
se on niin lähellä....
lähellä....
Se vetää itseään kohti
sanattomalla voimallaan,
virittää lankansa
lapsuuteen asti.
Se etsii pimeimmät loukot
kunnes vihdoin vapauttaa
- kauneimmat haaveet,
- rakkaimman toverin.
Siinä, kesän lämmittämän
niityn tuoksussa,
osaan vihdoin olla hyvä.
- olisinpa nyt hereillä! -
laaja, uhraus, halu, lahja, mieliala, kohtalo, kaiku, uneton, hyrrä, kutsu, ilo.
huumori, kerrostalo, juttu, opas, lehti, vieras, huomio, ihmemaa, arpa.
Lehdessä laaja mainos
"MUISTA ÄITIÄ"
Kysyikö kukaan
halusiko hän lahjaksi muuta
kuin unettomat yöt,
uhraukseen valmiit päivät,
meidän pohjamudista taivaisiin
vaihtuvat mielialamme?
Minä katselen häntä;
tuota hyrränä pyörivää
ainavalmista,
tuota hymyilevää ilon kaikua,
jota äidiksi kutsumme
ja ajattelen:
'Voi mikä hirveä kohtalo!' :))
myin onnenapilassa kaikki vappukukkani, saan nyt rauhassa lukea runoja:
kaali, varvas, vapaus, ulappa, peti, sydän, riemu, luotu, valtakunta, ajaton, patina.
Voi hyvän tähen, antakkee armoa! :DD
Millähän saisi jotkut takuut, ettei tämä ketju sittenkin päädy jollekin maan kiertoradalle pakasteastronautiksi? :)
olla pakastehyrränä: EI EI..runoja täytyy sopia maailmaan!!
Kylläpä satelee sanoja, hyvä niin!
Työniloa, tekee jo mieli sanoa, näin osaamattomana. Mutta jos anti on yhtä mieluisaa teille sanasepoille, runoniekoille, kuin meille lukijoille, niin i h a n a a!
Mukavien lukuhetkien toivossa Helena
PS. Yritän talletella.
kirje, kimallus, utopia, voima, yritys, kasvu, luulo, avain, vauhti, laupias, kyky.
Jostain luettelosta löysin tähän avainsanat.
Onhan tuokin ihmemaa
kerrostaloo asuttaa
onni joskus sekin juttu
ett' on naapurisi tuttu
lehteänsä sulle lainaa
vähemmän saa roska painaa
opastaa hän myöskin sua
jos on tullut juhlittua
miten säästyy huomiolta
asukkaiden tuomiolta
vieras heille kovin tuttu
usein oikein odotettu
jotain uutta katseltavaa
ihmemaassa silloin saa
arvan tuon jos elo antoi
romus kerrostaloon kantoi
mielenrauhas parhaiten
pidät kera huumorin.
Ritirimpsua taas!
Vallattomien valtakunta
tässä ja nyt.
Pyyhkäise patinat
kaikilta pinnoilta,
ole edes hetken
ajaton!
Vapauta kaalisi,
annan varpaiden nauraa!
Anna petisi ajelehtia
minne sydän kehottaa
ja riemu käskee,
ajattomuuden ulapalla!
tämä juttu on - luotu!
ostaa, valita, verrata, kauppias, kassa, hylly, asiakas, kilo, hinta, paino, portaat, tiski, maksu.
*** Olen saanut vuoden ensimmäisen flunssan ja pääni on ihan houreinen ja se kyllä näkyy... ***
Meren laaja ulappa
syvyyden kaiku.
Olemme meren suuressa erämaassa
unettomana, yksin.
Kohtalomme riippuu siitä
miten Evinruden hyrrä pyörii.
Onko siis elämämme tekniikan varassa?
Kun pääsemme rantaan
meri jälleen viettelee
ja meillä on taas kiihkeä halu
päästä suuren luonnon armoille.
Tuulien kutsu nostaa mielialan
ja ilo nousee pintaan.
Kuka tässä nyt uhrauksesta puhuu?
Ahdilleko?
Ei!
Tähän 'ostoslistaan' oli pakko ympätä toisesta ketjusta lisäksi sanat: kirje, kimallus, utopia, voima, yritys, kasvu, luulo, avain, vauhti, laupias, kyky
Riimitelläkään ei enää jaksa, millään!
LAUPIAS KAUPPIAS
Kykyni kasvattaa
yrityksenne kassavirtaa
on suoraan verrannollinen
portaittenne jyrkkyyteen,
hyllyjenne korkeuteen,
tiskienne valikoimiin
ja kilohintoihin.
Ostoskassini painoarvo
ei sekään ole utopiaa,
vauhdissa valittua,
vaan avainasiakkaanne
voimakasta uskoa
kimalteleviin tarjouksiinne
ja luuloteltuun maksukykyyn.
Syy, miksi kirjoitin Teille tämän kirjeen on toive, että liittäisitte kassakuittiinne jonkin ilahduttavan ja lohduttavan mietelauseen.
Olen nähnyt kansainvälisilläkin markkinoilla siitä esimerkkejä, esim. " Kun on paikka paikan päällä, niin on markka markan päällä". Tämän näin vanhan valuutan aikoihin Hampurissa.
Ystävällisesti Teidän
Avainasiakkaanne
Onkohan meillä sama tauti?
Vielä ehdit toipua vapuksi, tsemppiä!
herätys, tuki, penkki, puisto, soratie, auto, tanssi, sulhanen , rakas, kaipuu, into, uusi, lippu, juoma, huuma.
Herätys siellä!
Niskatuki irti
ja toosa täysille!
"Penkki, puu ja puistotie"
ja Carola, silloin joskus....
Tänäkin vappuna
jollekin kohtaloksi
"Asfaltti on kuumaa" - huuma.
Alla egon jatke
ja yllä liian vanha viisaus,
juoma, joka ei ollut sitä tänään.
Varothan, ettet se olisi Sinä?
Haluaisin nähdä
Sinut vielä autossasi,
( ilman lippua tuonpuoleiseen )
nähdä, kuin tanssit häävalssisi,
kuinka kaipuusi täyttymys,
rakkaasi, sulhasesi, innokkaana
vie Sinua uudenlaiselle matkalle.
Matkalle, jossa ego kadottaa itsensä
ja istuutuu puistotien penkille,
Teidän puunne alle,
Te vanhat "sorateiden virtuoosit"
Onnellista Vappua!
kolea, puhuja, lippu, pallo, kenttä, katse, ilmaan, mäki, jono, pajukissa, rentukka, kylvömies, odotus, täyttymys, vastaus, armo, hellä.
Äly älä jätä.
Oma älyni on kadonnut jonnekin, koska en ole yhtään ymmärtänyt, miksi melkein kaikki sanat jotka me jokainen osaamme on ladattu tänne eri ihmisten kirjoittamina.
Onko ymmärryksessäni pahakin vika, täytyy kai mennä psykiatrin juttusille.
edellisestä vaikerruksesta saa sanoja, mielenkiinnolla luen.
hoi--iille!!!
Kummastunut viestis sävy,
koleahko, ei kai tyly?
Puhujana sanot tässä
enemmän on elämässä?
Lippus piilotitkin, miksi?
Pallon heitän, ihmisiksi
yritänkin vielä tulla
kenttä avoin, myöskin sulla?
Jos katsees vielä tänne eksyy
opettelen täällä läksyy,
ilmaan katoaako väki,
joka nämä rivit näki?
Jonon tämän kirjaimissa
voisi piillä pajunkissa
taikka joku hentukka
keltainen kuin rentukka.
Sulle siis, Sä kylvömies,
nämä sanas kohteen ties,
odotukses ehkä täyttyy
sillä nämä rivit räytyy.
Vastusta tässä laadin
jotain peusteluu vaadin
miksi armoa et anna
hellästi mua eespäin kanna?
*****ja Vappua kuitenki!*****
Aamupöpperösnä vielä
kuljen unisena täällä.
Mitä sulle vastaisin...
selityksen surkean.
Tyly en mä tahdo olla
en myös liian hölmö.. hellä.
Ihmettelyyn mul on lupa
tämähän on kaikkein tupa.
Lippujahan täällä riittää
niitä voisi vaikka niittää
aikaan saada viljaseipään
jauhaa jahoks... tehdä leipää.
En mä omaa runon suonta
aikaan en saa kunnon juonta.
Siksi täällä ihmettelen
mutta pois jo kohta menen.
Lippu olkoon tunnuksena
eikä mikään peitesana.
Monen lipun takaa kuultaa
sanat saman koneen takaa.
Lausun vielä mennessäni
vappuaamun aatokseni.
Päivää riemuin viettäkäätte,
vaikka ilman mua jäätte.
Höpöläiselle!
Kiitän Sua nöyrimmästi
kevyempi on nyt rästi,
kauniistipa soinnuttelit
sanasesi sovittelit.
En ole osllistunut näihin toisten sanoihin,
mutta kirjoitin vain omillani.
Hyvää Vappua tosiaankin.
Käyttää näitä puolivalmiita. :DDD
Kirjoittele vaan tiuhempaan, onhan se alusta asti ite tehty aina aidompaa.
Sinulle kun pyysit tiuhempaan kirjoittelemaan.
Olen vain jo sen verran täällä "taaperrellut", että jotenkin joskus kyllästyttää.
Kerroinkin toisaalla täällä aina olleen samanlaista, mutta silloin tuli kirjoiteltua enemmän kun vielä oli kovasti kiinnostusta mukana oloon.
Ja se on tosiasia että aika kultaa muistot.
On niinkuin ennen olisivat olleet asiat paremmin, mutta katin kontit, itsestä se vaan johtuu miten asiat ottaa.
Kyllähän minä aina silloin tällöin priivaan, mutta ei niistä kukaan tunnu kiinnostuvan, siksikin kai kyllästyttää.
Siis kirjoittamisiin vain niille joilla on kiinnostusta edelleenkin.
fiiuliN, kyllä kirjoituksesi kiinnostavat! :)) Minua ainakin.
Mistäs nyt moinen luulo? Kaikki runosikin aivan ihania ovat! Siis siitä vaan, inspiraatiosi mukaan, kirjoittelemaan edelleenkin, pyydän.
On toukokuu ja kaikki...
enkeli, naapuri, kaukana, odotus, häpeä, katumus, kirje, kaipaus, rohto, paikka, halaus, harhailu, väki, yksin, pohjaton.
kun laitat sanoja noin peräkkäin, niin onko se jokin uusi runoilumuoto sinulta, jolloin minun pitää itse mielessäni rakentaa varsinainen "ajatus", vai mitä tarkoitat sanojen "heittämisilläsi"? Anteeksi ymmärtämättömyyteni.
Niin. Vappu meni. Toukokuu tuli.
kysyjä hyppää rauhassa vaan yli,kykyni ei muuhun riitä,haluan osallistua ja tässä korteni.
tuulimylly, hauta, raunio, pilattu, aava, kielo, puhdas, totuus, kumu, pilvi, malttamaton, kuka, vaiti, rakastettu, auer.
aivan hassulta ja mielikuvituksettomalta.
Mutta kaikesta huolimatta iloista uutta Toukokuuta.
huomiostasi, sain hetken olla osallisena luomassa jotain kaunista. Lepää rauhassa.
Tässähän oli käsittääkseni tarkoitus useampien henkilöiden yrittää luoda vähän erilainen tuotos, mutta vähän meitä on ollut huvittelemassa.
Sinunkin näkökulmastasi saattaisi syntyä ilahduttava 'tarina', samat 'annetut' sanat kuitenkin runkona. Siihen sitten jotain omaa lisää? Mikset tulisi leikkiin mukaan?
*** Poden nyt neljättä päivää flunssaa ja ajakuluksi sommittelin ruperi-roosan sanoista hyvin surullisen tarinan. ***
Kuka voi kertoa
mikä on totuus tästä talosta?
Onko se ajalta,
jolloin talon oma tuulimylly jauhoi itse kasvatetun viljan
ja talon kivinavetassa asteli suuri karja,
jolloin talo oli täynnä elämää ja väkeä:
sisaria ja veljiä, lapsia ja vanhuksia
kaikki rakastettuja ja tarpeellisia,
jolloin puhdasvetinen järvi antoi särvintä jokapäiväiseen leipää.
Vai onko totuus tässä:
Pilattu aava järvenselkä,
vanhukset haudassa vain valkoinen kielo muistona,
navetasta jäljellä vain raunio,
tumma pilvi kaiken yllä.
Historian kumu on armoton:
se haluaa malttamattomana saada selville
mitä on tpahtunut.
Vai olisiko parasta vain katsoa muualle ja olla vaiti?
Hei Saara! Toipumisia toivottelen ja yritän saada samoista sanoista hiukan erilaisen jutun.
Tuulimylly
Vanhan pellon rauniolla,
autereisen pilven alla,
tuulimyllyn hauta.
Pilattu on siivekkeensä,
malttamaton pyörintänsä,
ruostuneena rauta.
Ennen kuului kumu kauas,
kiiri maisemassa aavas,
nyt niin hiljaa, vaiti.
Ammoin sitten rakastettu,
kaikkialta puhdistettu,
valkoinen kuin maiti.
Totuus ehkä toisenlainen,
maisemansa erilainen,
kertomustaan kuulkaa!
Tuulimyllyn muisteloissa,
kuka niitä kuulemassa,
kielon kukat kuultaa.
On tämä runoleikki kyllä hauska homma, kun huomaa että samoista sanoista saadaan ihan eri sävyisiä ja sisältöisiä tarinoita.
On ollut hauskaa lukea kaikkien kirjoittajien tekstejä ja tässä kaikille (meille) aplodit! Koska toiset runot "kolahtavat" paremmin kuin toiset, tunnustan, että pidän erityisesti sinun, TiaLiinu, tavastasi kirjoittaa. Olet varmaan harrastanut kynäilyä jo pitkään.
Tämä on hyvin terveellistä aivovoimistelua! Kaikki mukaan ihan kuntoilun vuoksi!
Uutta Vappua odotellessa.....
Noita sanoja kun on ystävällisesti annettu niin pitäähän niistä yrittää jotain.
Ei sen pitänyt olla kaukana.
Naapurikin tiesi,
oli palannut harhailemasta
ja kertoi olevansa yksin,
pohjattoman yksin.
Tiesi paikan oikein hyvin,
tunsi väkensä tuo
kaipauksen täyttämä hulivili.
Odotti aina jotain...muuta.
Näytti kirjettä,
täynnä häpeää ja katumusta ,
itse kirjoittanut.
"On se enkeli", sanoi,
"se kun halaa niin taivaat aukeaa".
Sieltäkö sinäkin rohtoa?
Kun luin sanaluetteloa: enkeli, katumus, häpeä ym. tuli mieleeni vanhat suomalaiset elokuvat. Kirjoitankin nyt kertomuksen siitä, millainen saattoi olla "langenneen naisen" elämä 30-luvun elokuvan mukaan. ***
Se tavallinen tarina
Yksinäinen torpantyttö, kaunis ja raikas kuin kevään muuttolintu, saapui palveluspaikkaan kaupunkiin. Perheen nuori poika, nuori ylioppilas, isän ja äidin tulevaisuuden toivo, huomaa tytön, joka poikkeaa viattomalla olemuksellaan kaikista muista tytöistä.
Kun perhe lähtee sukulaisten luo vierailulle, jää tyttö yksin kaupunkiin. Pohjaton kaipaus ja ikävä tunkeutuu hänen sieluunsa. Koti on kaukana ja täällä kaupungissa hän tuntee olevansa ihan yksin koko maailmassa.
Mutta eipähän olekaan tyttö yksin: perheen poika on palannut jo muita aikaisemmin edellisenä iltana ja löytää tytön itkemässä ikäväänsä.
Naapurin rouva katsoo ikkunasta ja näkee, kuinka poika hellästi lohduttaa tyttöä ja halaus ja suudelma sinetöivät lämpimän suhteen, joka heidän välilleen on syntynyt.
Laskeva ilta-aurinko värjää koko iltataivaan verenpunaiseksi ja aamulla tyttö tajuaa, että hänestä on tullut nainen!
Poika lähtee yliopistoon opiskelemaan ja pian tulee äidin ja isän suureksi iloksi tieto, että poika ja rikkaan tehtailijan tytär suunnittelevat yhteistä taivalta.
Petetty, hyväksikäytetty tyttö itkee: hyveen tieltä poikkeaminen ja harhailu synnissä on tuottanut mittaamattoman häpeän ja katumuksen tunteen.
Mitä voi köyhä torpantyttö tehdä? Mistä löytyy rohto tähän tautiin? Miten kestää piinaavan odotuksen katkeruuden?
"Rakas äiti" alkaa kirje kotiväelle. Kun äiti on saanut pehmitettya isän, saa tyttö luvan tulla kotiin - synnyttämään kauniin enkelihiuksisen poikavauvan.
Epilogi
Tyttö oli kotiseudullaan ensiksi elämäntapojensa takia kaikkien halveksima, mutta saavutti myöhemmin laupeudellaan ja avuliaisuudellaan laajaa hyväksyntää.
*** Tulipa tästä pitkä ja sorry vaan aika banaali. No huomenna varmaankin flunssa jo rupeaa helpottamaan. Hyvää yötä vaan kaikille!
kolea, puhuja, lippu, pallo, kenttä, katse, ilmaan, mäki, jono, pajukissa, rentukka, kylvömies, odotus, täyttymys, vastaus, armo, hellä,
Mokomakin puhuja, kasvukaudesta puhui.
Pallokentällä, jossa salossa lippukin liehui.
Pajunkissat vielä oksia koristaa
löydy ei vielä yhtään kukkivaa rentukkaa
joten turhaan kasvusta puhua on,
pohjolan talvi on armoton
eikä vappu puhe kesää lähemmäksi tuo,
ei vapaana virtaa vielä jokainen vuo.
Kolea on sää, odottaa kylvömies yhä
päästäkseen pellolle, mutta nythän on pyhä
Vuosien harjoittelun täyttymys,
on tuo marssijonon täydellinen järjestys,
jossa katse on vakaa aatteen miehellä,
vaikka siman maku viipyy kielellä.
Liput liehuvat kaikissa saloissa
vastamäki painaa marssijan jaloissa
ja hellä on kengän hiertämä kantapää
mutta onhan lähellä jo määränpää.
Ilmaan päästää pallon kädestään mies
se pilviin lentää, kukaties.
" Isä, miksi me marssimme täällä,
näin kolealla säällä,
miksi emme maalla ole, mökillä siellä,
missä autot eivät kiidä tiellä,
eikä kaikilla ole kiire moinen,
siellä meno onkin aivan toinen.
Isä, anna vastaus minulle,
miksi vappu on niin tärkeä sinulle?"
Mutta vastausta vaille lapsi jää,
kas, kun politiikkaa täynnä Vappuna on isän pää!
...ylioppilaat taisivat pitää lakkejaan koko kesän?
Vielä nytkin hykerryttää nähdä oikein iäkäs ihminen kellastuneine lakkeineen. Siihen aikaan opiskelemaan pääseminen on ollut jotain erityistä.
Taputtelen muuten täällä ne aplodit kanssasi, hierarkia esti tuolla toisessa oksassa. Ja kiitän kirjoituksista myös.
Tämäpä on hauska erilainen vappuruno. Täytyy panna ensi vapuksi talteen (ettei vaan vahingossa joudu bittitaivaaseen). Esitysoikeudet? Onko?
Otin muutamasta viestistä sanat,
yritin ja yritin, tässä tulos.
- siis räntä, niukka, helmi, elinehto, siili, kivikko, temppeli, kuva, hyvyys, tarina, kaupunki, hiljaa
Vielä huhtikuussa sataa räntää
siili pesässään kylkeä kääntää,
hieman ahdas, niukasti tilaa,
se ei siilin unta silti pilaa.
Haukotellen siili huomaa temppelin kuvan
seinällä ikioman tuvan.
Ovat jätepaperia mokomat lehtikasaan laittaneet
keskiaukeaman esiin taittaneet,
hiljaa maaten siili kuvaa katselee
kaupungin ääniä samalla kuuntelee.
On elinehto tämä lämmin ja kuiva kolo,
täällä on hyvä ja leppoisa olo.
sillä lehtikasan keskellä on pesänsä
vaikka kivikossa kolusi kesänsä.
Hyvyys ihmisen antaa mahdollisuuden
ja siili rakentaa taas syksyllä pesän uuden.
Tämä tarina siilin pesästä,
se näkee vielä unta kesästä.
Osa II, annetut sanat: ilta, kuru, petos, armo, pisara, hanko, lepo, väsynyt, rauha, sielu, uupunut, periksianto,.
Pohjoisen taivaan laella on täysikuu.
kurun ylle sumu laskeutuu
sen pohjalla hämärässä tallustaa
kaksi uupunutta vaeltajaa.
Jälkeen tuiman riidan he sopivat
petoksensa tyystin unohtivat.
Käy kulku hitaasti väsyneiltä
he eksyivät merkityiltä teiltä.
Ilta pitkälle ehtii, ja armoton,
Lapin luonto, on periksantamaton,
Heidän askeleensa painavat,
ja pilvet taivaalla tummuvat.
Kuu painuu piiloon pilvein taa
hiki pisarat poskia kastaa,
Kurun pohjalla pimeys vallitsee
kuu tunturin lakia valaisee.
Yö kätkee sisäänsä sielujen tuskan
peittää pimeys kauniin ruskan.
Painaa rinkka harteita kulkijain
he pysähtyvät hetkeksi vain.
Hyväksyntä toisen erheiden
ja myöntäminen omien virheiden
on painavana nippuna pinkassa
jota kantavat elämän rinkassa.
He muistavat kokemuksen karun
pohjalla Saanan tunturin kurun
kotimatkalla junassa,
Rovaniemi - Hanko, lukee lipuissa.
yrittää vielä ääntään kuuluville. :)
Villi ja vapaa
mietti siili
kas tällä tapaa
tää elämän diili.
Ei haitanne räntä
ei elämä niukka,
vähän oon läntä
mutt' takki on tiukka.
Kotina kivikko
tällä haavaa
kaupunkikuvana
pelkkää aavaa.
Tarinaa isken
tai oon hiljaa,
elinehtoni tuon
lähellein luon.
Luoma temppelin asusti
piikikäs siili.
Syvällä hassusti
hyvyytens' piili.
Muistathan silloin
sä vanhakin kelmi
pehmoisin villoin
sua kohtelee Helmi.
hyvyys piili_ voi kunpa hyvyys ei piilossa pysyis niinkuin siili!