Sain ajatuksis kohdalleen,
ne kanssasi jakaa halusin.
Kuuntelit hetken pienen,
ehkä näit miehen mielen.
Oliko se paikka sekava,
ajatusten syvien mekka?
Kirjailen kyllä sulle lisää,
mieleeni teen jälleen kesää.
Yhdelle paikan jo löysin,
vielä toisen läpi käsittelen.
Sinulle avaan sieluni,
pidä vain pala sydäntäni.
Jos autat tässä minua,
en hylkää koskaan sinua.
Otan vaikka viereeni,
jos vilu tulee tuulessa,
maailman tylyn tuiskussa.
Sohva ei ole paikkasi.
Major Starboard
ne kanssasi jakaa halusin.
Kuuntelit hetken pienen,
ehkä näit miehen mielen.
Oliko se paikka sekava,
ajatusten syvien mekka?
Kirjailen kyllä sulle lisää,
mieleeni teen jälleen kesää.
Yhdelle paikan jo löysin,
vielä toisen läpi käsittelen.
Sinulle avaan sieluni,
pidä vain pala sydäntäni.
Jos autat tässä minua,
en hylkää koskaan sinua.
Otan vaikka viereeni,
jos vilu tulee tuulessa,
maailman tylyn tuiskussa.
Sohva ei ole paikkasi.
Major Starboard
Vastaukset 56
Vanhimmat
Kyllä tuli vilu äsken. Mut näinpähän vilauksen susta.
Tuskin ikkunaani tähyilit.
Hän voisi tulla ovesta sisään milloin vaan.
Lupaan lämmittää hyväksi
elämän tietä kuljet
jatkat vailla pysähdystä hitaasti ja vetäytymättä
ylivuotava sydän epäröi hetken
tyytyväinen pyyntö suojassa kestää...
En tiennyt kaikkea.
Tietä kuoppaista kuljen,
lätäköitä kepeästi väistelen,
mieli hiukan keventyneenä,
tunnelukko pykälän auenneena.
Kuuntelisit nainen vielä hetken,
tarinaani viisaasti kommentoiden,
näkisit ehkä sykkeen sydämeni,
viestin varovaisen lähettini.
Major Starboard
hmm no en tarkottanut et tarvii runoilla...aattelin et johdantaisit sitä jonkun sykkimisen kautta jne :d tms
oikeesti toki huikeeta en oo tottunut et joku mies olis romanttinen tässä lähivuosina am sorry f that kaunista
Niin no.... En minä oikeastaan sun mieltä tiedä...??
Mutta sen tiedän,että on siellä niin paljon kaikenlaista että ....tukkiikohan se mut?
Erimielisyyksiä kai ...no,naisen ja miehen välillä tässä tapauksessa niin paljon, meinoon ymmärryksessä. Siis sinä ymmärrät, tiedät ja osso8t puhua ja muuta. Minulla männöö ajatukset sekasin.
Ossoon miekii vähässe savvoo, vuan e sieltteppäe uo.
Kirijjotukset männöö pohojossee päe.
Se kenelle kirjoitin, on tuttu jo vuosien takaa. Silti emme tunne toisistamme kun pintaraapaisun verran. Hänen naarmustaan loistaa jotain kiiltävää, onko se kultaa, hopeaa vai katinkultaa? Se selviää vain tutkimalla.
Omasta naarmustani valuu veripisaroita, joten näppärä nainen voisi sitoa ne hellästi. Vai heittääkö hän niihin suolaa? Se selviää vain ottamalla pienoinen riski.
Major Starboard
Suolaa en haavoihin heitä, en sinun enkä kenenkään muunkaan. Sinun haavasi parantaisin rakkaudella ja hellyydellä. Olen oikeasti hyvin herkkä ihminen, kovia kokenut ja paljon nähnyt. Kaikki nämä elämän koettelemukset ovat vain lisäänneet myötätuntoani.
Kuvauksesi sopisi häneen.
Tiedän naisen herkkyyden,
vaikka osaa hyvin piilottaa sen.
Kerran laskin käteni hartioille,
kun murtui hän kuormansa alla.
Olisin halunnut vielä halata,
naista tuota suloista.
Ei yksin ollut siinä,
koetin olla aina lähellä.
Olitko se sinä vai ihan muu,
se tässä vielä paljastuu.
Ajatusten syövereitä,
murheiden viemäreitä,
niistä lisää kirjoitin,
sisimpääni hieman raotin.
Pitkä oli kirjeeni kyllä,
silti toivon lukien sen,
kysymyksin lähestyen.
Ajatuksia kaipailen,
naisen tutunnäköisen.
Puoleni herkän paljastin,
kipupisteitä valaisin,
hänelle kerroin varoen,
tunteita monia avaten.
Etäisyyttä kevyesti pitäen.
Jos hällä niihin jotain ois,
naisen silmää,
maitoa tai piimää,
sen kuulla mies tahtois,
valona järjen se säkenöis.
Major Starboard
Sinua nainen jälleen kaipaan,
seuraksi sielun yksinäisen.
Voisit avata mulle tähtitaivaan,
sanoen kauniin kysymyksen:
Oletko tosissasi sanoissasi,
tunnetko oikein tunteitasi?
Olenko minä haaveissasi,
piilotettuna sydämessäsi?
Sanoille vastauksen tiedät,
vaikka muuta joskus näytät,
silti sen kyllä oikein tunnet,
kun mua silmilläs mittailet.
Sydän ja järki luonas lepää,
ethän sitä multa kokonaan epää.
Major Starboard
❤💙🤍
eikö suudella
sanot mieleni kuvissa
liian kauan
liian kaukana
tähdenlennon sillä puolella
aamu hajottaa leikit
unien seitit
luudalla
lennän tieheni
Noita luudalla lentävä,
älä sydäntä jähmetä,
miehen sielua kylmetä.
Hehkua hiukan kohenna.
Suutele nainen vielä minua,
tähtisateessa viileässä,
huultesi hehkun lämmössä,
liitäisin kauas korkealle,
säikeeni sinuun kiinnittäen.
Major Starboard
Voi juupeli mitkä metaforat
Luudalla lenteli kommentoija,
siitä aloittajan metafoora.
Tähtitaivas kaunis universumin,
alla sen aina suutelisin.
Näitä on kiva lukea. Kaunista😍
😊.
Puran näillä mietteitäni,
maistellen myös tunteitani.
Jos nainen näitä lukeekin,
päästäen sisään mietteisiin,
avaten tieni sydämeen.
Kyllä nainen lukee. Jatka vaan!
Nainen tuttu ja turvallinen,
aina silti hieman omanlainen.
Kerrasta miehen hämmensi,
olemuksellaan jotain säväytti.
Kipinä hänestä silmiin lensi,
paikan sydämestä heti löysi.
Siellä aikansa kytien,
tulen liekkiin roihahtaen,
miehen halut sytyttäen.
Naista uudella tavalla katsoi,
erikoinen tapaus mieltä kaihoi.
Halusi naiseen tutustua,
ajatuksiin lisää kaivautua.
Ihollekin päästä,
tuoksun tuntea,
kunnes roihu syttyisi,
yhteen kaksi sulaisi.
Naista tuota arvostaen,
suunsa kiinni pitäen,
ei tuota ole kertonut,
ajatuksin häntä hyväillyt.
Ei esteitä ole ylivoimaisia,
tunteita vain hienovaraisia.
Major Starboard
Kyllähän minä tunnistin itseni näistä jo aikaisemmin. En vaan oikeen pystynyt uskomaan että ne minusta kertoisivat.
Usko pois, sinä se olet. Jos oikein tunnistit.
Kerropa mikä katunumero yhdistää meitä?
Major Starboard
Kerroppa nyt tunnistaja se kadun numero vai mikä lue olikaan.. Katsos kun taitaa osua muihinkin ja muutkin täällä itsensä tunnistelee tarinoista. Lopulta, tuskin kaipauksen kohde ja oikea HÄN, edes palstoilla käy.
n sivusta
18.
Ei ole, vaan 4.
"Ei ole, vaan 4."
Tämä aloittajalta .
Onko kerrostalo vai jotain muuta?
Ei, vaan paikka jossa vietämme arjesta ison osan.
Työpaikan katuosoitteen numero.
Aamulla jälleen näemme,
Huomenta vain sanomme.
Toivon silmiesi kipinän,
jotain muuta myös kertovan.
Sano mua vaikka Tähtilaudaksi,
sen korjaan sulle Styyrpuuriksi.
Luitko viestini pitkän ymmärtäen,
on mies sisällään yksinäinen.
Siihen lääke sinussa ehkä oisi,
universumi jos meille soisi.
Kuuntele miestä sydämellä,
sen anna mukana sykähdellä.
Major Starboard
Näemme paljon kyllä,
silti sanomme tyhjää.
Odotan sanojasi,
vahvaa kommenttiasi.
Tuntojesi hillittyä virtaa.
Olet pinnalta hillitty
sisälläsi silti kuohuu,
sen silmäsi vain kertoo.
Avaisit hiukan patoasi,
mulle purkaisit sydäntäsi.
Major Starboard
Olen sinulle jo paljon kirjaillut,
sisimpäni solmuja availlut.
Myös sinusta kaikkea sanonut,
kohteliaasti tuntojani mittaillut.
Tunnustanut olen ihastusta,
vanhaa ja kaipausta.
Silti taustalla haave pieni,
jos luokses löytäis tieni.
Ei se yksin runoilemalla,
vaan kaksin rakentamalla.
Silti vahva yli joen,
tai kivi poikki puron.
Lue nainen aatokseni,
vastaile pian vuokseni.
Pitkä aika on odottajalla,
sisimpänsä oven avaajalla.
Major Starboard
Avaruuskummajainen, tuo Major Tom.
https://youtu.be/iYYRH4apXDo
Ennemmin olen Space Invador, joka tulee ja valtaa tilansa. Arvaat varmaan mitä valtaisin ensin?
Major Starboard
Kerro toki, mitä valtaisit ekana.
Erään naisen mielen ja seuraavana sydämen.
Kaunista, tosi kivasti kirjoitat. Toivottavasti löydät hänen sydämeensä❤
Täälä ootan armastani
Sydäntä kylmää
Ota taas kiinni kädestäni
Siitä on pitkä aika
Mutta muistan
Iho muistaa
Joskus oli aika kun avasin tänne tuntojani.
Se oli silloin niin tärkeää.
Nyt jälkeenpäin ihmettelen sitä kaikkea itsessäni...
Kauniit runot puhuttelivat ja musalinkit liikuttivat. Nykyään ei enää mikään. Harvoin tunnen enää iloa tai innostusta.
Elämään tuli lisää vastoinkäymistä. Läheisen sairautta. Sitä koittaa jaksaa toisten vuoksi.
Huomaten vain oman kyynisyytensä ja sisäisen luovuttamisen.
Ja silti. Joka aamu on noustava ja jaksettava.
Yhtään runoa tai laulua en enää löydä.
Sisin on niin tyhjä.
🌾
Raskas elämäntilanne on vaikea kuvailla sanoiksi, jotta sitä saisi puhallettua itsestä ulos. Silti sitä kannattaa kokeilla, vaikka vain itselle omaan vihkoon, tietokoneelle tai luuriin.
Vain purkamalla pahaa ulos voit löytää sieltä ne hyvät asiat uudelleen. On ne siellä vieläkin, ilonlähteet ja positiivisia tunteita herättävät valonpisarat. Kokeile, et menetä siinä mitään.
Major Starboard
Älä luovuta. Pidetään se mikä meillä on ja jos olet se oikea, tiedät tasan mitä tarkoitan. Raskasta aikaa nyt. Tiedät että olet mulle niin tärkeä. Ei ole sanoja nyt.
n
Oikeastaan lähelläni on ihmisiä joille tai joiden kautta kuvailen ja puhallan elämäntilannettani ulos.
Kyse ei ole siitä etteikö olisi ihmisiä tai kanavia. On niitä.
Luulen, että kaipaan sitä yhteyttä häneen jonka vuoksi alunperin tänne hakeuduin. Niin hullua kuin se onkin.
Hän jäi sieluun ja sydämeen. Vaikka olin täysin murusina ja hajalla kaiken kokemani jälkeen. Hänen jälkeensä. Ja monesti. Niin silti. Kaikesta huolimatta.
Keskeneräisyys ja repaleisuus kuvastaa mielenmaisemaani niin työssä kuin omassa elämässäkin. Johonkin valoon ja lohdutukseen takerrun.
🌾
Jonkun vuoksi tänne minäkin kerran tulin. Etsimään jotain itsestäni, ehkä löytämään tukea ajatuksilleni ja jopa hänet. Kun ei voi sanoa kaikkea suoraan, pitää kirjoittaa niistä jonnekin, mistä hänkin ne voisi löytää.
Tunnistan itsessäni tuon keskeneräisyyden tunteen. En ole valmis monellakaan tapaa, enkä osaa sanoa mitä tarkalleen haluan. Elän tässä ja nyt, huomista on turha suunnitella liian pitkälle. Joskus on hyvä katsoa taustapeiliin nähdäkseen onko joku asia ollut paremmin tai huonommin. Edessä siintää auringonnousu, tai sitten se on lasku. Valoa kohti menen silti.
Major Starboard
Minä olisin toivonut kaiken sanomista suoraan.
Niin olisin tehnyt itsekin. Hänen ja itseni vuoksi.
Se olisi selkiinnyttänyt tilannetta. Helpottanut tunteiden ilmaisua. Reaali yhteys on katkennut välillämme 5.6.2020. En saanut sen jälkeen enää mitään vastauksia viesteiheni .Joten annan omasta puolestani kaiken olla. Enkä ikinä halua selvitellä näitä asioita Suomi.24.palstalla.
Minäkin elän vain päivän kerrallaan vaikka joudun pakostakin miettimään tulevaa. Mietin omaa jaksamistani ja miten läheisteni käy.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja toivottavasti sinä löydät sen oikean ihmisesi.
🌾
Tähtitaivaan loisteessa,
pakkasen hiljaa kiriessä,
tuli uunissa napsahtelee.
Puuta nuolee liekin varsi,
tuo kuuma elon tuoja,
kaiken polttava tuhoaja.
Ehkä sydän miehen liekinvarsi,
vain kuvitelmaa turhaa,
ei koskaan olisi sydäntä kaksi.
Silti liekki toiveen liehu vaan,
elämästä teet himpun parempaa.
Turhaa ehkä kaikki on,
haave vain pieni ja viaton.
Tässä tulen loisteessa,
liekin kuuman hehkussa,
hänelle kaiken sanoisin,
silmin kimaltelevin suutelisin.
Se maailmani heti mullistaisi,
uuden ajan alkua julistaisi.
Major Starboard
Kerro se minulle suoraan. Sytytä elämän valo jälleen etten sitä kadottaisi. Älä pelkää sitä liekkiä roihuun puhaltaa. Tiedät että se on minunkin suurin toive. Näen sen tulen mitä pidät. Katsomme sitä yhdessä.. Tänäänkin..
n
Kertoisin jos hän vain pysähtyisi kuuntelemaan.
Olisi hienoa olla toiselle se valon sytyttäjä,
ja tulen roihuun puhaltaja.
Ei haittaa vaikka tuli hiukan polttaisi,
hehkuvan polttomerkin laittaisi.
Nimistään löytyy änniä, vaan ei etukirjaimina. Pikku ännä tässä kai tarkoittaa naista? Ja sellaista Major Starboard haaveissaan hehkusta tuleen puhaltelee.
Pikku n tarkoittaa naista. Ja etukirjain ei ole n. Eikä nimessä ole n kirjainta
Ei hänelläkään ensimmäisessä nimessä.
Pohjoisessa hyinen tuuli puhaltaa
Vaan sydämen lämmössä
Kipunan hehku saa ajatuksen lentämään
Suomi-neidon vyötäröltä
Kauas Etelään
Hehku täällä vyötäröllä,
Pohjoisen taivaan alla,
hyisen tuulen pieksämällä.
Minä ja hän,
täällä kylmässä,
lämpöä hakemassa.
Major Starboard
Pimeydessä hanki valkea loistaa,
värit tähtien himmeänä toistaa.
Kimallus hiutaleen,
valona kulkurin,
sydäntään etsivän.
Vastausta monta mies on vailla,
kysymyksiä monia miehen poluilla.
Naisen vuoksi mietteitä syviä,
runoja, lauseita sydämen hyviä.
Ja epäilyksen siemen, mustan jyviä.
Yksin liikaa ajatuksia pohtinut,
ei tiedä onko niihin jo hukkunut.
Tiedä ei toisen tunteista mitään,
kuin katsoisi länteen ja itään.
Suunta miehen hukassa vielä:
Nainen, olisit kompassini sievä.
Major Starboard
Valo talven sydämen kelmeänä hohtaa,
miehen yksinäisen meren rantaan johtaa,
jäälle tuuliselle siellä katselee,
valoa himmenevää tunnustelee.
Ei lämmitä se poskia,
ei lempeästi se hivele.
Raaka viima talvinen,
repii miestä hajalle.
Liekki vahva aidon sydämen,
loi hälle lämmön ikuisen.
Major Starboard
Kohti joulua jälleen käymme,
kenties kerran sen kanssasi jaan.
Lumisen talven keskellä,
kuuman tulen äärellä,
toisiamme hellästi muistaisimme.
Pieni lahja sinulle,
sydämeni kipinöitä,
sen lahjaksi jo annan.
Runoin, tekstein,
tuntein varovaisin,
kunnes lopulta näet,
sykkeeni tahdissasi on.
Major Starboard
Tänäänkin katselin sinua,
työtehtäviesi keskellä,
hilliten kieleni sanoja.
Olimme kahden,
silti sanonut en,
että sinua ihailen.
Et vastaa minulle,
kertoen tai kysyen,
mitä siitä ajattelet.
Kun mies tällainen,
sinua kaipaillen,
sydäntään avaa,
sanojasi odottaa.
En ole sinun tyyppiäsi,
tiedän kyllä sen.
Liian sidottuna,
liian erilaisena,
liian samanlaisena,
liian sellaisena.
Silti sinua kaipaan,
kun olet muualla.
Äänesi vain mielessäni,
sanoina tai mielipiteinä,
pysyt aina ajatuksissani.
Täydentävänä palana,
aina sydämessäni.
For the last time until the next time,
Major Starboard
Luitko nainen kaikki kirjoitukseni,
sinulle ajatuksin puhtain laatimani?
Jos niin teit, ehkä jo huomasit,
sinua monin tavoin kaipaan,
tasoilla monilla kosketan,
ja lopulta lähelleni haluan.
Silti kaikki sinusta kiinni on,
yksin turha kaipailla on,
ellei kaiku vastaa samoin.
Silmiäsi voisin katsella,
niistä vastausta hakea,
piilevää sydäntä koskea.
Major Starboard
Major Starboard