Mitä on luovuus?

Tarvitaan myös virittäytymistä ja luovaa tahtoa. Mahdollisuudet lähentelevät rajattomuutta.

Mutta onko universumissa 13 miljardissa vuodessa jo kaikki keksitty ? Kaikki olisi vaan vanhan toistoa eri muodoissa...

Luovuus on kyky yhdistellä hyvin erillään olevia asioita toimivaksi ajatuskokonaisuudeksi, jonka seurauksena syntyy uusi keksintö, teoria, menetelmä, malli, jne. Luovuus on siis kyky tuottaa jotain uutta, mikä tarkoittaa, että luovaa tuotosta ei ole kukaan koskaan maailmanhistoriassa tehnyt aikaisemmin,

Kirjan kirjoittaminen sinänsä, musiikin tekeminen sinänsä, ei ole luovaa aktiviteettia. Ei ole olemassa luovia ammatteja sinänsä, on vain joitakin luovia ihmisiä.

MBTI-persoonallisuusluokituksessa luovimmat ovat intuitiivisia ajattelijoita, ja intuitio toimiikin luovuuden alkulähteenä, joka realisoituu luovuus- eli flowtiloissa.

Vain luovilla ihmisillä on flowtiloja. Jos ei ole ollut flowtilassa, ei ole luova ihminen lainkaan.

Luovuus edellyttää älykkyyttä, joten pitäisi puhua luovasti älykkäistä ihmisistä, jotka pystyvät yhdistämään analyyttisen, rationaalisen, säännönmukaisen ajattelun luovaan, epäsäännönmukaiseen ajatteluun.

Nerous on pohjimmiltaan luovuutta, ja luova nero voi olla missä tahansa ammatissa tai alalla, se ei sinänsä ole sidottu mihinkään tiettyyn ammattiryhmään. Eniten luovia ihmisiä tapaa nykyään tekniikan, tieteen ja taiteen tapaisilla aloilla.

Filosofit ovat tyypillisesti analyyttisesti orientoituneita, keskittyen ainoastaan järkeilyyn. vailla luovaa elementtiä. Tyypillinen filosofi on hyvin epäluova, puhdas rationaalinen ajattelija, suuren poikkeuksen tästä tekevät eksistentialistit, joiden parissa dionyysistä voimaa eli luovaa voimaa on esiintynyt.

Luovuus...

Voit järjestellä jo olemassa olevia elementtejä uuteen järjestykseen. Esim uusi biisi tai maalaus.

Tai voit keksiä täysin uusia elementtejä ja käyttötapoja. Esim. Internet ,kvanttitietokone, maatalouden keksiminen.

Jälkimmäinen on tietysti hankalampaa..

Reino Helismaa teki n. 5000 laulun sanoitusta, joista n. 1500 levytettiin. Helismaa oli sanonut, että parhaita sanoituksia olivat ne jotka syntyivät nopeasti. Varmaan myös muilla aloilla mm. tieteessä, parhaat ideat ja jopa sovellukset ovat niitä jotka syntyvät nopeasti. Kaikeahan ei tietysti voi saattaa valmiiksi nopeasti, mutta se asian ydin saattaa syntyä välähdyksenomaisesti.

Luovuus on koukuttavaa.

Luovan ihmisen aivoissa välittäjäaine dopamiini ryöpsähtelee yliannoksina flow-tilassa. Tässä yhteydessä täytyy huomauttaa, että flow ei tarkoita transsia tai hurmosta pois lukien hieman vastaavat uskonnolliset ja psykoottiset kokemukset. Sen sijaan intuitio auttaa luovuudessa näkemään asiayhteyksiä, joita kukaan ei ole ennen nähnyt.

Tämän jälkeen luovuudessa astuu esiin rationaalinen minä, joka arvioi välittömästi intuition tuottaman ratkaisun ja hyväksyy tai hylkää sen jatkokehitykseen. Tämä jatko on työlästä puurtamista ennen kuin produkti voidaan esitellä yhteisölle. Yleensä yhteisö ei ymmärrä produktia tai kokee sen uhkana valtarakenteilleen, ja portinvartijat tukahduttavat produktin. On erittäin harvinaista, että luovu produkti saavuttaa yleisen tai edes suppeamman ammatillisen tietoisuuden.

Koukusta sen verran, että dopamiini on myös mielihyvän lähde. Eli kerran flow-tilan kokenut jää janoamaan tätä kokemusta uudelleen. Aluksi se on hidasta, mutta kokemuksen myötä, 10 – 20 vuoden kuluttua perustietotason saavuttamisesta, luovuus voi puhjeta neroudeksi. Flow-tila on mahdollista saavuttaa toistuvasti, ja produkteja syntyy tämän tästä. Tämä kehitys on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, koska nerous on yhteisön antama määritelmä. Siksi luovia neroja esiintyy muutaman kerran vuosisadassa, vaikka luovia persoonia voi olla promilleja väestöstä. Kaikilta luovilta persoonilta ei onnistu rationaalinen raaka työ, jolla produkti muutettaan hyödylliseksi keksinnöksi, tieteelliseksi löydöksi tai suureksi taiteeksi. Luova ihminen tekee myös virheitä, jotka hän yleensä hylkää rationaalisesti, mutta riskejä ottaessaan virheet joskus etenevät yhteisön tuomitsemiksi. Tämä ei vähennä helmien arvoa, mutta riskinotto voi ärsyttää konservatisteja.

Luovuus on energiaa jolla hyödynnetään alempien ontologisten tasojen determinismiä esim. tähän tyyliin:

How to Pass the Salt While Maintaining Proper Social Distance (2019)

https://youtu.be/nORRgU8sGdE

Belizario

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0444)

Ensinnäkin, "luovuuden" määritelmästä ei vallitse yhteisymmärrystä, mikä on syytä tiedostaa, jotta kyettäisiin paremmin välttämään semanttisen epämääräisyyden tuottamat kommunikaatio-ongelmat. Wikipedia:n mukaan erilaisia määritelmiä on esitetty yli 100, mutta eniten yhteisymmärrystä lienee siitä, että "luovuus" (ilmiönä) on: "jotakin, joka on edellytys "alkuperäisten", hyödyllisten tuotosten tuottamiselle".

Ominaisuutena/attribuuttina "luovuus" toisaalta tuolloin johdonmukaisesti tarkoittaa sitä, mikä karakterisoi ko. ilmiötä. Toisaalta "luovuus" eroaa esim. keksimis- ja innovointiprosesseista siinä suhteessa, että "luovuuden" tuotos voi olla pelkkä idea, kun taas keksimisprosessin tuotos on esim. laite, menetelmä tai prosessi ja innovointiprosessin tuotos on käytössä tai käytettävissä oleva toteutus/implementaatio.

Edellä annettu "luovuuden" määritelmä on kuitenkin ongelmallinen seuraavissa suhteissa: 1) siinä korostetaan aktiivista tuottamista, sen sijaan, että oletettaisiin, että tuotokset tiedostetaan/löydetään ja/tai että ne muodostuvat väistämättömästi edellytystensä seurauksina, 2) siinä oletetaan, että olemassa on alkuperäisiä "tuotoksia", sen sijaan, että oletettaisiin, että kaikki "tuotokset" ovat jo olemassa, ja 3) hyödyllisyys on tietenkin sellainen attribuutti, jolle on hyvin monenlaisia määritelmiä ja jos ko. määritelmät ovat kovin laveita, niin seurauksena voi olla se, että luovuuden käsite ei ole hyödyllinen, koska tuolloin kaikki tai melkein kaikki asiat voidaan tulkita "luoviksi tuotoksiksi". Tämä "luovuuden" määritelmään liittyvä problematiikka (kohdat 1-3) tarkoittaa sitä, että jos luovuus määritellään em. tavalla, niin voi hyvinkin olla niin, että sitä ei oikeasti ole edes olemassakaan ja/tai että ko. käsite on liian epämääräinen.

Mielestäni parempi määritelmä olisi sen vuoksi seuraava: "luovuus" (ilmiönä) on: "ilmiö, joka on edellytys sellaisten yleisesti; eli esim. ns. yleisinhimillisesti, hyödyllisiksi *koettavien* *asioiden* *tiedostamiselle*, joita me tai ne, jotka tarkastelevat ko. asioita, emme/eivät tiedosta ko. tiedostamistilanteessa tiedostaneemme/tiedostaneensa aiemmin", koska tällöin olisi paljon vähemmän kyseenalaista, että "luovuus" olisi olemassa, koska ilmeisesti kykenemme kokemaan, että joitakin asioita luonnehtii se, että emme tiedosta tiedostaneemme niitä aiemmin.

Castaneda:n opettaja don Juan havainnollisti Castaneda:n mukaan "luovuutta" hänelle ainakin siten, että "käytti intentiotaan" siten, että tavallaan siirsi C:n kokoomapisteen sellaiseen sijaintiin, jossa C havaitsi sen, että don Juan:in kämmenelle tavallaan "tiivistyi" jonkinlainen elävä olento ja myös sitä, että ko. olennon koko vaihteli kokoomapisteen sijainnin mukaisesti. Tulkintani mukaan ns. "luovat tuotokset" ovat aina olemassa naguaalissa ja kyse on vain siis siitä, että tiedostammeko ne vai emme, mikä puolestaan riippuu kokoomapisteen sijainnista.

Toisaalta, kuten aiemmin olen todennutkin, nagualismin mukaan kokoomapisteen siirtymän tuottajana kuitenkin oikeastaan toimii abstrakti, "henki", selittämätön voima ja esim. tuossa tilanteessakin don Juan tavallaan "vain" toimi sen kanavana, jona "kanavana toimimiskyky" puolestaan on seurausta siitä, että hän oli tavallaan samaistunut abstraktiin ja C:n kokema havaintotulos oli seurausta tuosta vuorovaikutuksesta, joka tulos puolestaan oli hyödyllinen siinä suhteessa, että don Juan käytti sitä didaktisena välineenä tai voidaan myös sanoa asia niin päin, joka on parempi tapa, koska silloin painotus on selittämättömässä voimassa, että selittämätön voima käytti don Juan:ia ""luovuuden" selittämismekanismina"...

Ei voi löytää luovuuden algoritmia, jota käyttämällä voisi luoda uusia asioita jatkuvasti. Luovuus pitää keksiä aina uudelleen uusissa tilanteissa.