Onko ajatuskin teko, vaikka se ilmenee vain omassa päässä? Mistä se syntyy?
Onko ajatus teko?
Anonyymi
162572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Seurauksena syystä tai syynä seuraukseen, niin mistä?
Mulla ei enää Nykyisin synny ajatukset mistään. Joudun rukoilemaan usein että saisin tyhjyyttä kumisevaan päähäni edes joitakin ajatuksia. Jokainen ajatukseni on tavallaan rukousvastaus siis. Tietenkin havainnot saavat toistelemaan näkemiensä esineiden nimiä, mutta ne ei ole ajatuksia, vaan sanoja kai.
Eikö tuonkaltaiseen sellaisuuteen , missä vain tarkastelee maailmaa ilmiöinä, muodostamatta niistä mielipidettä juuri pidäkin pyrkiä ? Miksi edes pitää nimetä mitään tai mihin sanoja ylipäätään tarvitaan, on kai jotenkin adekvaattia päästellä niitä suustaan. Saanko minä ajattelusta huonoa karmaa?
> Onko ajatus teko?
Ei, mutta ajatuksissa voi tehdä teon. :)
Ajatuksista(kin) tulee karmaa, joten ne on huomioitava tekojen kaltaisina.
Karman muodostumisen suhteen intentiolla on ratkaiseva rooli ja aivoilla on tapana suoltaa ajatuksia ihan pyytämättäkin. Tällaiset tahattomat ajatukset tulevat karmisesti merkittäväksi vasta kun niihin tarttuu. Jos niihin ei reagoi mitenkään ja antaa niiden mennä ohi niitä sen enempää kuuntelematta, niillä ei ole merkitystä. Jos niitä jää tarkoituksellisesti pyörittämään mielessä pidemmäksi aikaa, niin tällä tarkoituksellisuudella on oma mielen toimintamalleja ehdollistava vaikutuksensa (joka puolestaan tukee ignorance, wrong views yms. teemoja). Jos ajatusten pohjalta siirrytään sanoihin ja tekoihin, niin mukaan tulee lisäksi eettiset vaikutukset, joilla on oma karminen painonsa.
"Intention, I tell you, is kamma. Intending, one does kamma by way of body, speech, & intellect." — AN 6.63
Dhammabada
Mitä ajattelemme sitä olemme,
Mitä olemme kasvaa ajatuksistamme.
Ajatuksistammillamme teemme maailman.....ja mikään ei vahingoita sinua yhtä pahoin kuin omat ajatuksesi vailla valvontaa!!!
Mitä ajattelemme, sitä olemme!
Melkoisia läjiä siis. Hyvää Joulua!
Ja mitä teemme, siitä vastaamme
Kuin myös siitä mitä jätämme tekemättä.
MInä
Mitä ajattelemme, sitä emme ole.
Mitä olemme, on erillinen ajatuksistamme.
Ajatuksillamme luomme maailman....ja mikään ei eksytä yhtä pahoin kuin tiedostamattomat ajatukset.
Mitä ajattelemme, sitä emme ole.
Olen,en ajattele.
Ajattelen en ole.
Ei ajattelua, ei olemista.
Olemista,ei ajattelua.
Jos ei voi olla ajattelematta, olemisen ajatus ei lakkaa olemasta ja oleminen onkin ajatus...tai sitten ei, mitä välii!
Jos ajattelee olematta. ei voi ajattelematta, että on joku mikä ajattelee.
Filosofit ovat typeryksiä.
Edes teko ei ole teko.
Ajatus, puhe ja keholliset teot ovat tekoja. Noilla kolmella tehdään tekoja näistä syistä johtuen:
-Omasta aloitteesta
-Muiden aloitteesta
-Tarkoituksella
-Tarkoittamatta
Kärsimys ja nautinto johtuvat kontaktista. Mitään ei koeta ilman kontaktia. Kontakti johtuu kuudesta aistista (nenä,kieli,korva,kehotuntemus,silmät,mieli). Aistit ovat olemassa koska nimi&muoto on olemassa. Nimi&muoto on olemassa koska tietoisuus on olemassa. Tietoisuus on olemassa koska muodostamme kärsimystä ja nautintoa aiheuttavia aikomuksia siihen väärinkäsitykseen perustuen että olemme muusta universumista erillinen entiteetti. Nautinto johtaa kuitenkin aina kärsimykseen, jo pelkästään sen vuoksi että se katoaa.
Jos väärinkäsitys, eli kehon ja mielen pitäminen "minänä", katoaa, keho, puhe ja ajatukset eivät aiheuta minkäänlaista omaksi koettua sisäistä kärsimystä.
Yllä oleva nopeasti mutta mahdollisimman selkeästi suomennettuna Samuytta Nikayasta p.561-562.
Ja miten sellainen voisi olla "minä", mikä on väliaikaista, muuttuvaista, muista syistä syntynyttä, muiden asioiden johdosta olemassa olevaa ja altis katoamaan, tuhoutumaan ja loppumaan? Sellainen mikä muodostuu tiedottomista elementeistä, kuten vesi. Sellainen mikä on havaittua? (se mikä havaitsee ei ole se mikä havaitaan).
-i
Ajatuksella on mun havaintojen mukaan osittaiset hyvät ja huonot seuraukset itsessään.
Sitä voi myös varioida skenaarioita, oppia, ja valita paras vaihtoehto. Reaaliseksi ulospäin ne tulevat vasta ulkoisesti vaikuttavassa toiminnassa, ja seuraus on silloin paljon suurempi.
On eettistä käydä läpi skenaarioita, joka johtaa parempaan toimintaan, vaikka se olisi jossain prosessin vaiheessa huonompaa, ja jopa prosessointikin olisi osin haitallista. Johtaa kuitenkin kehitykseen, ymmärryksen ja tiedon lisääntyessä.
Asioita saa selvemmäksi hankkimalla tietoa, ajattelemalla, kokeilemalla, tuntemalla.
Ajatuksesta syntyy teko. Kuvitteellinen teko on teko, muttei ole haitaksi eikä hyödyksi kenellekään toiselle. Teot itseään kohtaan ajatuksen tasolla ovat vähiten vakavia. Toiminta joka niistä seuraa on jo vakavampaa toimintaa.