Matkailu tarina Pandogista

Aina motkotetaan että me numban kanssa ei matkailla eikä harrasteta eikä tehdä mitään muuta kuin syödään, paskotaan housuihin ja makoillaa ottaen uni apneaa ihan millon vaan. Ei pidä paikkaansa, kyllä me tehdään muutakin. Kuten käydään Pandogissa ja ollaan nanan kohtuu miljoona gondossa sikaroimassa.
Kerran lähettiin oikein hyvien sikarien jälkeen etsimään thaimaan parasta ravintolaa.

Parhaissa ravintoloissa on hassusti pukeutuneita portsareita. Numba sano jo aiemmin että ihan turha mennä semmosiin ravintoloihin mistä ei saa kedsuppia. Niin me kierrettiin keskustaa ja numba kysyi aina ovimieheltä thaimaaksi kedsuppia joka on thaimaaksi "onko kedshuppia". Portsarit ei ymmärtäneet ja viittasivat meitä kuitenkin sisään, mutta numba aitona thaimaalaisena sanoi että nou kedshup, nou mai mani, resupetteri.

Jatkettiin matkaa ja tultiin thaimaan hienoimpaan ravintolaan. Jo lasioven läpi näki kun jonkun pöydässä oli kedsuppia ja vielä Feelingiä, joka on numban lempi merkki.
Ravintola oli hieno niin numba sivistyneenä pyysi pikkulusikkaa elehtien kädellään ja vessapaperia imitoimalla taka puolen pyyhkimistä. Lurautti reilusti kedsuppia paperille ja alkoi ahmia. Minä koetin pitää tarjoilijoita loitolla ja selittää että me ollaan miseliini tähtien tarkastajia. Ei se mennyt läpi mutta numba oli ehtinyt tursottaa verkkahousun taskuun reilusti feelingiä, sitä sitten kadulla yhdessä söitiin sormineen.

Hua Hinin ukko oli huomannut että keski sormeen jää kedsuppia kaikkein eniten. Nuoriso porukka katsoi meitä ihmeissään niin numba näytti niille keski sormellaan että me syyvään kedsuppia. Se oli huono idea.. luulin että monottaminen ei koskaan lopu.. meinasin tulla hulluksi..