Jopas jotakin! Olen ihan uusi tällä palstalla ja ylipäänsä netissä ja suu auki ihmettelen tätä kirjeenvaihtoa. Tänne satuin ihan sattumalta ja vilpittömästä mielenkiinnosta, koska omat kokemukseni romaneista ovat aina olleet todella hyviä.
Olin koulussa hyvin tunnollinen ja loistavasti menestyvä lapsi ja nuori, lahjakas varsinkin kielissä. Tutustuin muutaman hauskan sattuman kautta kotikuntani romaneihin ja vaikutuin syvästi kulttuurin kauneudesta ja ennen kaikkea ihmisrakkaudesta. Olin omassa kapeassa lapsuudessani tutustunut ainoastaan kutakuinkin oman keskiluokkaisen perheeni kaltaisiin ihmisiin, vaikka vanhempani olivatkin luterilaisia uskovaisia, ja periaatteessa heikomman ja pienen ihmisen puolella. Romaniystävien luona opin aivan uudenlaista suvaitsevaisuutta ja hyväksyntää. Heidän ovensa aukesi niin laitapuolen kulkijoille, jotka eivät olleet pahoja ihmisiä, vain onnettomia kuin kehitysvammaisille ja vähälahjaisillekin, ketään ei ajettu pois, vaan kahvipannu kuumeni joka ikiselle. Se oli herkälle lukiolaiselle niin hienoa ja opettavaista aikaa, etten vaihtaisi siitä hetkeäkään pois! Olen ikuisesti kiitollinen niille perheille, nuorille ja nyt jo edesmenneille vanhoille, joiden luona sain viettää monta monituista päivää ja iltaa.
Myöhemmin, aikuisena, kun olin asemassa, jossa pystyin palkkaamaan ihmisiä, soitin vuosien jälkeen nuoruuden romaniystävälleni ihan tarkoituksella kysyäkseni, olisiko kukaan hänen omaisistaan tarjoamaani työtä vailla. Hänen kauttaan sain projektiin loistavan henkilön!
Sivujuonteena mainittakoon, että opettelin myös romanikielen nuorena itse, lehdistä, sanakirjoista, pitämällä korvat höröllä vanhojen keskustellessa, kaikkialta, mistä tietoa tihkui ja imin sen itseeni kuin pesusieni. En tuonut taitoani julki, koska tiesin, ettei sitä välttämättä arvostettaisi edes kaaleiden joukossa perinteiden vuoksi, mutta kielen tunteminen syvensi selvästi suhdettani romanikansaan.
Osaan kieltä vieläkin, yli 20 vuoden jälkeen, vaikken sitä koskaan päässyt puhumaan. Kielen opetuksen eteen on Suomessa viime vuosina tehty paljon hyvää työtä ja sanavarastoa tietoisesti kasvatettu sekä lauserakenteita monipuolistettu.
Olen ihan tavallinen suomalainen, yliopistotason maisterikoulutuksen saanut perheellinen, en mitenkään super outo tai erikoinen.
Olin koulussa hyvin tunnollinen ja loistavasti menestyvä lapsi ja nuori, lahjakas varsinkin kielissä. Tutustuin muutaman hauskan sattuman kautta kotikuntani romaneihin ja vaikutuin syvästi kulttuurin kauneudesta ja ennen kaikkea ihmisrakkaudesta. Olin omassa kapeassa lapsuudessani tutustunut ainoastaan kutakuinkin oman keskiluokkaisen perheeni kaltaisiin ihmisiin, vaikka vanhempani olivatkin luterilaisia uskovaisia, ja periaatteessa heikomman ja pienen ihmisen puolella. Romaniystävien luona opin aivan uudenlaista suvaitsevaisuutta ja hyväksyntää. Heidän ovensa aukesi niin laitapuolen kulkijoille, jotka eivät olleet pahoja ihmisiä, vain onnettomia kuin kehitysvammaisille ja vähälahjaisillekin, ketään ei ajettu pois, vaan kahvipannu kuumeni joka ikiselle. Se oli herkälle lukiolaiselle niin hienoa ja opettavaista aikaa, etten vaihtaisi siitä hetkeäkään pois! Olen ikuisesti kiitollinen niille perheille, nuorille ja nyt jo edesmenneille vanhoille, joiden luona sain viettää monta monituista päivää ja iltaa.
Myöhemmin, aikuisena, kun olin asemassa, jossa pystyin palkkaamaan ihmisiä, soitin vuosien jälkeen nuoruuden romaniystävälleni ihan tarkoituksella kysyäkseni, olisiko kukaan hänen omaisistaan tarjoamaani työtä vailla. Hänen kauttaan sain projektiin loistavan henkilön!
Sivujuonteena mainittakoon, että opettelin myös romanikielen nuorena itse, lehdistä, sanakirjoista, pitämällä korvat höröllä vanhojen keskustellessa, kaikkialta, mistä tietoa tihkui ja imin sen itseeni kuin pesusieni. En tuonut taitoani julki, koska tiesin, ettei sitä välttämättä arvostettaisi edes kaaleiden joukossa perinteiden vuoksi, mutta kielen tunteminen syvensi selvästi suhdettani romanikansaan.
Osaan kieltä vieläkin, yli 20 vuoden jälkeen, vaikken sitä koskaan päässyt puhumaan. Kielen opetuksen eteen on Suomessa viime vuosina tehty paljon hyvää työtä ja sanavarastoa tietoisesti kasvatettu sekä lauserakenteita monipuolistettu.
Olen ihan tavallinen suomalainen, yliopistotason maisterikoulutuksen saanut perheellinen, en mitenkään super outo tai erikoinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
nukkumaan pääsi selväksi.
Voin mitä ystävällisimmin infota, että pääni on suorastaan harmillisen selvä, vaikka viikonloppukin lähestyy hurjaa vauhtia. Sen sijaan uni kyllä tekisi hyvää.
Ei mee ainakaan mulle tollanen soopa läpi.
ootte!!!
Kiitos aiallisesta, ja hienosti laaditusta viestistäsi.On se hieno kuulla ja nähdä, että on vielä niitäkin ihmisiä? jotka tuovat romaaneistä posiitiivisenkin puolen esiin! kaikkea hyvää ja kesän-odotusta sinullekin: Maisteri ja vielä kerran kiitos...Terv Pohojalaanen
melko läpinäkyvää ääliö
Jotkut täällä ehtivät jo epäillä promilleja veressäni ja ylenpalttista uupumustakin esitettiin, mutta totta tuo tarinani on, enkä keljuilusta ole sinänsä millänikään, koska mielipiteeni muodostin jo silloin aikoja sitten, eikä minulla ole ollut syytä mielipidettäni muuttaakaan. Totta kai meitä on moneksi, enkä ole sokea epäkohdille, mutta eivät romaniperinteet ja -kulttuuri aja ketään rikoksiin, varasteluun eivätkä muuhunkaan asosiaaliseen käytökseen. Sosiaalisuudesta meillä valtaväestön edustajilla olisi paljon oppimista!
Voisitkos ottaa kantaa myös siihen, miksi romanit ovat niin työtävieroksuvaa kansaa?
Siitähän tämä "eripura" meidän ja romanien kesken syntynyt.
Monikaan meistä ei ole halukas katselemaan, kun osa väestöstä ei tee elantonsa eteen yhtään mitään. Käyttää ainoastaan yhteiskunnan yhteisiä varoja.
Tavallinen meikäläinen ei eläisi montaakaan viikkoa tekemättä töitä....kyllä se kaunaa kasvattaa!
Voisitkos ottaa kantaa myös siihen, miksi romanit ovat niin työtävieroksuvaa kansaa?
Siitähän tämä "eripura" meidän ja romanien kesken syntynyt.
Älä viitsi sinun "eripura" taitaa olla paljon syvemmällä. Jos sä tuntisit ja näkisit kaikki romanityöntekijät niin luultavasti olisit kateellinen. Ja ymmarrät varmaan, että romaneiden on todella vaikea saada töitä, eikö siinä olisi asenteissa hieman korjaamisen varaa.
Minuakin ärsyttää suunnattomasti kun mustalaiset eivät tee elantonsa eteen mitään.
Koittakaa mannet jo vihdoin ja viimein sopeutua tähän kulttuuriin...
Ja sitten nämä "hoi osta hyvä takki! Miks et sie osta? Ootsie rasisti?" ja muu tajuton mölyäminen oli paikka mikä tahansa pistää ärsyttäään.
Käyttäydytään kuin elukat ja sitten vielä ollaan ylpeitä siitä...
hyvää esimerkkiä ennakkoluuloisita valkolaisista..
ääntä nyt saa ja pitääkin pitää vai ootteko tosissaa nii tuppi suista porukkaa??
en jaksa kiinnostaa vastailla tämmösille enää jote meuhaa rauhassa..
omia eväitäshän sinä siellä nautit,tarjoilu vain oli romanilta!!!
Voisiko joku romani selventää että mitä on kaaleet ja kaajeet, ja mistä ne tulee?
Niin, olen tällainen nuori neito etelästä (valkolainen). Mietin vaan, että miksi romanit (ainakin he, joita itse olen tavannut) eivät halua tutustua esimerkiksi minuun... En haluaisi tunkeutua kenenkään reviirille, mutta olen vaan utelias ja haluaisin oppia ymmärtämään erilaisia kulttuureja, mutta se on vaikeaa...
siksi että olemme ylensä tottunut siihen että tulee vaan negatiivista meistä ja turhia kysymysiä esim yksi ihminen kysy tällä palstalla että syökö mustalainen makkaraa. mutta kehotan että rohkeesti ilman ennakko luuloja menet jonkun luokse juttelemaan niin varmaan saat kohtelun hyvän
Kyllä ne yummat on aika mukavaa porukkaa kun oppii tuntemaan niitä kunnolla, Mutta on aika tavallista että ne ei oikein luota meihin valkolaisiin eikä mikään ihmekkään, kun niitä on sorrettu niin he ovat turvautuneet toisiinsa. ja niin mekin tehdäs jos olisimme vähemmistö ja meitä katsottas niinkuin vähän lipan alta. Eli olemme osa syynä tummien sulkeutumiseen.
on hienoa kun löytyy noin avarakatseinen ihminen ja oli kiva lukee positiivistakin kun yleensä sitä ei näy tällä palstalla. hyvää kesää sinulle ja jumalan siunausta elämälesi
Käy keskustelua romanikielellä, niin valkolaisten asiattomat viestit eivät häiritse.
Joten: me na passavaa, te tsimb jelpila daari.
Mutta katsotaan nyt, mitä nuo 7 sanaa tuovat tullessaan :)
Kylläpä siitä onkin aikaa....
On siitä kuitenkin liikaa aikaa kaiketi.
Korjataanpas vähän:
Me na passaa, te tsimb jelpila daari.
Taitaa olla (minun) parempi ihan pysytellä suomen kielessä, ettei tule vahingossa päästettyä suusta sammakoita. Vaikka ilohan tuokin vähä oli romanikieltä muistella, vaikka väärin heti menikin.